16.5.24 
Hajoamisyhtälöt
Säteilyltä suojautuminen ja säteilyn hyötykäyttö
Tehtävät


YDINFYSIIKKA JA SÄTEILY

Opiskellaan itseopiskeluna opet auttavat.
Oman spektrikirjan kappale

Kappaleen tehtävät löytyvät tästä jatkossa tehtäviin viitataan 

Tiivistelmän löydät tästä



Jaksollinen järjestelmä kertoo atomin ytimen rakenteesta. Elektronien määrä on sama kuin protonien eli järjestyluku.

ISOTOOPI: Saman alkuaineen ytimessä voi olla eri määrä neutroneita ja näitä erimassaisia atomeja kutsutaan toistensa isotoopeiksi 23. 

FISSIO (esim. Hirosima ja ydinvoimalat) JA FUUSIO (Esim. Aurinko) OVAT YDINREAKTIOITA



SÄTEILY-YHTÄLÖT HIUKKASSÄTEILYSSÄ

Alfasäteily yleisessä muodossa:

AZX→A−4Z−2Y+42He(alfahiukkanen)

esim.

21184Po→20782Pb+42He(alfahiukkanen)​

β^--säteilyssä yksi ytimen neutroni muuttuu protoniksi:

AZX→AZ+1Y+e−(beetahiukkanen)+υ¯e

esim.
31H→32He+e−(beetahiukkanen)

Syntyy siis beetahiukkasia (elektroneja) ja lähes massattomia antineutriinoja (υ¯e).

β⁺-säteilyssä yksi ytimen protoni muuttuu neutroniksi:

AZX→AZ−1Y+e+(beetahiukkanen)+υe

esim.
2312Mg→2311Na+e+(beetahiukkanen)

Syntyy siis beetahiukkasia (positroneja) ja lähes massattomia neutriinoja (υe).


SÄTEILYLAJIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET
Ionisoivasäteily on vaarallsita, koska se voi aiheuttaa esim. solumuunnoksia tai vaurioittaa DNA:ta. 
Hiukkassäteilyssä on kyse hiukkasista esim. Alfahiukkanen on He-ydin. Sähkämagneettinen säteilyn vaarallisuuteen vaikuttaa allonpituus. Mitä lyhyempi allonpituus, sitä enemmän energiaa säteilyssä on => Vaarallinen.


Hiukkassäteilyssä atomin ytimessä tapahtuu hajoamista, joita kuvataan Hajoamisyhtälöillä.

 
Tehtävä 11 i. vain a) ja b)


Radioaktiivisuudesta on myös hyötyä esim. esineiden ikä voidaan määrittää sen avulla. Tehtävä 11 F.

OMAKSU SEURAAVASSA OLEVAT KÄSITTEET

NÄYTTÖ: Tee seuraavaista tehtävistä 11 A-11D. ainakin kolme tehtävää.

Ristikon palautuskansio

Tuntitesti 24