Fysiikka 9. lk lv 19-20

To 27.5.20 Aurinkouunien testaus, Fysiikan arviointi ja Kevätjuhlan säätöä

Voittaja 31 C


2. 30 C


3. 28 C


4. 27 C



Kuten syksyllä on todettu päättöarvosana tulee suhteuttaa seuraavaan hyvän osaamisen (8) kriteeriin

Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

 

 

 

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun

S1-S6

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1-S6

Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.

Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1-S6

Fysiikan merkityksen arvioiminen

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.

Oppilas osaa kuvata fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta

S1-S6

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Tutkimisen taidot

 

 

 

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1-S6

Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.

Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1-S6

Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tutkimuksia.

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1-S6

Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.

Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1-S6

Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joitakin teknologisia sovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.

Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1-S6

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

 

 

 

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä.

S1-S6

Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan keskeisten käsitteiden avulla.

Oppilas osaa yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

S1-S6

Mallien käyttäminen

Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja tehdä ennusteita sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista.

Oppilas osaa kuvata mallia ja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1-S6

Argumentointi­taidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1, S4

Luonnontieteel­lisen tiedon luonteen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

S5, S6

Tiedollisten jatko-opinto­valmiuksien saavuttaminen

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1-S6

Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa

Oppilas osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä.

LAMPUT JA SULAKKEET

Muutamalta oppilaalta on vielä tekemättä ja palauttamatta tämä tehtävämoniste. Jos näin on, niin vastaa kysymyksiin ja ota vastauksista valokuvat. Palauta valokuvat palautuskansioon tiistaihin 21.4.2020 mennessä. Vastaukset voi kirjoittaa ruutupaperille tai A4-arkille.

PALAUTUSKANSIO LAMPUT JA SULAKKEET MONISTEESEEN

Tee tehtävät, ota tehtävistä valokuvat ja palauta tänne viimeistään tiistaina 21.4.2020
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tiistai 28.4.20 Pakkasta lumesta ja rästitöitä

LÄMPÖOPIN KERTAUSTA / TYÖ.


SUOLAN VAIKUTUS LUMEN SULAMISEEN

1. Ota kaksi samankokoista astiaa (esimerkiksi kaksi lautasta, kaksi kulhoa, kaksi kuppia jne).

2. Laitan kumpaankin astiaan saman verran lunta. Esimerkiksi kummallekin lautaselle voit laittaa noin 3 desilitraa lunta.

3. Lisää toiseen lumeen kolme ruokalusikallista suolaa. Suolaa voi lisätä enemmän tai vähemmän riippuen lumen määrästä. Sekoita suola hyvin lumen joukkoon.

4. Tarkkaile lumen sulamista molemmissa astioissa seuraavilla tavoilla:
 a) Ota valokuvat astioista muutaman minuutin välein. Astiat kannattaa sijoittaa vierekkäin, että sulamista voi vertailla valokuvista. Ensimmäinen kuva otetaan heti alussa. Muut kuvat otetaan neljän minuutin välein. Viimeinen valokuva otetaan 16 minuutin kohdalla ( 0 min, 4 min, 8 min, 12 min, 16 min). 
b) Tarkkaile samalla lumien lämpötilaa. Jos sinulla on lämpömittari, niin käytä sitä. Muussa tapauksessa tunnustele kädellä lumien lämpötilaa. 

5. Tee tutkimuksesta työselostus, josta pitää käydä ilmi miten suolan lisäys vaikutti lumen sulamiseen ja lämpötilaan. Liitä työselostuksen yhteyteen myös ottamasi valokuvat.

6. Hae netin kautta tietoa miksi suolan lisääminen vaikutti lumen sulamiseen juuri tällä tavoin. Liitä nämä asiat työselostuksen johtopäätöksiin.

7. Työselostus kannattaa kirjoittaa paperille, josta otetaan valokuva. Työselostuksen valokuva ja sulamiskuvat palautetaan alla olevaan kansioon.


Opet linkissä A, josta neuvotaan. Linkissä A klo 14.15


Palautuskansioon linkki tässä

Lopulla aikaa tehdään näyttöjä. Vaaditut näytöt löydät täältä.

tiistai 21.4.20 Energian säilyminen ja rästi hommia

ENERGIAN SÄILYMINEN

Energia säilyy se ei häviä muuttaavain muotoa =LAJIA:
KEMIALLINEN (BENSA, RUISLEIPÄ)
LÄMPÖ
LIIKE (TUULI) 
SÄHKÖ
ASEMA (MÄENPÄÄLLÄ)
YDIN (HIROSIMA)
SÄTEILY (LÄMPÖ AURINGOSTA MAAHAN)



TAvoitteena on 
* Kerrata energian säilyminen kirjan kappaleen avulla. Samalla tutustutaan ENERGIAKAAVIOON ja energian säilymiseen heiluriesimerkillä
* Potentiaali (asema) energian muuttuminen liike-energiaksi on yksi energian säilymislain arkisin ilmenemismuoto

Tässä pari esimerkkiä energiakaavion tekemisestä , Sorry äänityksessä oli jotain häikkää...
1. Mopo kiihdyttää tasaisella
2. Mopo kiihdyttää Pahkamäen pääl

Näytöt arvosanat 5-6

Tee energiakaavio seuraavista arjen ilmiöistä ja palauta kuvat niistä tähän palautuskansioon


A) Sähköhellalla lämmitetään vettä
B) Matti pyöräilee polkupyörällä mäen päälle

Tee oppikirjan tehtävä
G
H (arvosanat 9 ja 10)

Arvosanat 7-10.
Metrolinjan asemat ( ks kuva alla) on sijoitettu ns "nyppylän päälle", jolloin metron jarruttamisessa voidaan käyttää ylämäkeä hyväksi ja vastaavasti liikkeelle lähdössä voidaan alamäkeä käyttää liikkeelle lähtöön eli kiihdyttämiseen. 



Tee energiakaavio seuraavista arjen ilmiöistä ja palauta kuvat niistä tähän palautuskansioon

X) Metro jarruttaa asemalle tultaessa ja pysähtyy
Y ) Metro kiihdyttää asemalta liikkeelle



Tässä on kuvaus hybridiauton omaisuudesta 

"Tavallisessa autossa auton liike-energia hukataan hidastuksissa lämpöenergiaksi jarrukomponentteihin. Hybridi pystyy jarruttamaan sähkömoottorilla ja taltioimaan osan liike-energiasta sähköenergiaksi akkuihin. Akkuihin varastoitunutta sähköenergiaa voidaan käyttää polttomoottorin apuna auton kiihdytyksessä. Samaa periaatetta käytetään myös niin sanotuissa kevythybrideissä (Mild Hybrid), joissa sähkömoottorin teho on noin 10 kW, ja joissa se avustaa polttomoottoria vain liikkeelle lähdettäessä." (lähde motiva.fi)

Tee energiakaavio seuraavista arjen ilmiöistä ja palauta kuvat niistä tähän palautuskansioon
Z) kun hybridiauto jarruttaa
Å) Kun hybridiauto kiihdyttää

RÄSTIHOMMAT

hän on kerätty tehtäviä hommia, jotka pitäisi puuhata

Huom. 
Uutisten seuraaminen 21.1.20 ei ole aloitanut tai kovin maltillinen: Einari, Lenni, Riku, Kimi, Aarne, Juri, Antti, Venla, Siiri, Petra

14.4.20


2. tunti Vaikeampia fysiikan laskuja.
Katso video tästä linkistä

Ratkaise liitteen tehtävät /Harjoituslappu A. Voit hakea kaavat esim. Wikistä. Palauta kuvat harjoituslapun ratkaisuista tähän palalautuskansioon


Ratkaise seuraavat tehtävät (liite : Kaikenlaisia laskuja B ) erilliselle paperille ja palauta kuvat paperista palautuskansioon
1.
Vastaus: 26 cm
3. c)
Vastaus: 12.6 s

4. Vastaus saadaan laskemaala kaikkien massat: esim. B : N massa m= 1kg/dm3*1 dm3= 1 kg

(Huom. 1 l= 1dm3)

5. C) Vastaus: 15.6 s

 

Liitteet:

KAikenlaisia laskuja B
Harjoituslappu A

TIISTAI 7.4.2020 - MITEN SÄHKÖENERGIAA VOIDAAN SÄÄSTÄÄ

Sähköenergian kulutuskasvaa uhkaavasti. Kun kulutuksen kasvu yhdistetään siihen, että nykyinenkin tuotanto aiheuttaa ympäristöhaittoja ja fossiiliset polttoaineet uhkaavat loppua, huomaamme olevamme suuren ongelman äärellä. Onneksi tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa uusilla keksinnöillä ja kulutuksen rajoittamisella.

TEHTÄVÄNANTO

- tämä työ tehdään 3 - 4 oppilaan ryhmissä tiistain oppituntien aikana

- hyödynnetään ryhmätyöskentelytiloja

- työ tehdään joko Google Docs - tai Google Slides - pohjalle, palautus Pertulle ja Villelle molemmille

- perttu.puranen@edukeitele.net, ville.ahonen@edukeitele.net

- työ arvostellaan

- työn nimi on

MITEN SÄHKÖENERGIAA VOIDAAN SÄÄSTÄÄ KOTITALOUKSISSA

- pohtikaa aluksi ryhmässänne miten voisitte säästää sähköenergiaa omissa kotitalouksissa nyt ja tulevaisuudessa

- tehkää lopullinen työ Google Docsiin tai Slidesiin, sopikaa ryhmän kesken työnjaosta

- liittäkää mukaan ainakin kuvia ja myös videoleikkeitä, jos niitä löytyy

- pohjatietoa tähän asiaan löytyy omasta e-kirjasta sekä Internetistä

LINKKI OMAAN E-KIRJAAN

- omasta e-kirjasta köytyy luku Tulevaisuuden haasteita sähköenergian käytössä ja tuotannossa. Linkki alla.

SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÄMINEN

- aluksi kannattaa video, joka löytyy äskeisen linkin alusta. Videon nimi on Sähkö kotona ja sen kesto on 3,19 min.

- hyödynnä myös kyseisen luvun muita tekstejä

TYÖN RUNKO VOISI OLLE ESIMERKIKSI SEURAAVA

- millaisia sähkönsäästämiskeinoja on ollut aiemmin (mummon ja papan keinot)

- millaisia sähkönsäästämiskeinoja on nyt (isän ja äidin keinot)

- miten sähkönkulutusta voidaan säästää tulevaisuudessa (sinun oma tulevaisuuden talosi)

- hae netistä lisätietoa

TYÖN SAA TEHDÄ MYÖS OMAN SUUNNITELMAN MUKAAN

Ryhmä 1. Joona, inka, Helmi, Tinja
Ryhmä 2. Venla, Marcus, Nico
Ryhmä 3. Lenni, Riku, Kim, Einari (+ Tuija)
Ryhmä 4. Siiri, Niina, Juri, Antti
Ryhmä 5. Petra, Jessica, Niki
Ryhmä 6. Miska, Arttu, Aarne (+ Markus Patrikainen toisella tunnilla)

Tiistai 31.3.2020 - Sähkömagneettinen säteily - Pertun paja

1. Sähkömagneettisen säteilyn lajit löytyvät tästä.
Sähkömagneettinen säteily

2. Tietoa röntgensäteilystä.
Röntgensäteilyeman tietoa 

3. Avainsanoja sähkömagneettisesta säteilystä.
Avainsanat

4. Hieman tietoa ultraviolettisäteilystä ja otsonikadosta.
UV-säteily ja otsonikato

5. Linkki tehtäviin.
TEHTÄVÄT

RYHMÄ A: Aarne, Juri, Antti, Lenni, Riku, Kim, Niina, Venla, Nico, Markus

RYHMÄ B: Niki, Joona, Inka, Tinja, Arttu, Miska, Helmi, Einari, Jessica, Petra, Siiri

Tiistai 31.3.20 SÄTEILY /Hiukkassäteily Villen paja

Säteilyn lajit löydät tästä linkistä tässä pajassa tutustutaan Hiukkasäteilyyn

Tunnin tavoiteena on
  1. Kerrata atomin ja erityisesti ytimen rakenne
  2. kerrata ydinreaktiot (Fissio = hajoaminen ja Fuusio= yhdistyminen)
  3. tutustua radioaktiiviseen hajoamiseen (tulee uusia alkuaineta) ja siitä aiheutuvaan säteilyyn (Alfa-säteily (= He-ytimiä) tai Beta-säteily (= elektroneja)
  4. tutustua säteilyn mittaamiseen ja säteilyn lähteisiin
  5. Hahmottaa säteilyn terveysriskit ja uhkat sekä saada käsitys säteilyltä suojautumisesta
  6. Tutustua säteilyn hyödyllisiin sovellutuksiin
  7. Oppia säiteilyyn liittyviä käsittei
Ja näyttönä nämä tehtävät ja seuraavasta A,B ja D

Tiistai 24.3.20 Maa, kuu ja Aurinko

Tavataan 9. lk Linkkia A:ssa klo 13.15
Tavataan 9. lk Linkki A:ssa Klo 14.15 Kokoonnutaan täällä ja osa lähtee Markuksen kanssa linkkiin B
Tavataan 9. lk Linkki A:ssa Klo 14.50

Kysymyksiä näytöistä?
Nyt on Aika tehdä taivas havainnot. Palauta kuva lapusta näytöt sivun ohjeen mukaan.


Tuntien tavoitteena on kerrata mitä ilmiöitä aiheutuu Maan, Kuun ja Auringon liikkeistä.

Ennakkojäsentäjä = Kahoot

Katso video mitä ilmiöitä seuraa Maan kiesrtämisestä Aurinkoa 

Tutustu Kuu kiertää Maata kappaleeseen omasta kirjastasi 
Tee tehtävät A,C ja D

Tee tehtävistä A ja C

Tähtitaivaan havainnointi


Tämmöinen paperina jaettu oppilaille ja löytyy liitteenä muokattava /tulostettavana. Maaliskuun on vielä hyvää havainnonti aikaa. 



Tähtitieteen havainnot 9. lk 25.2.- 30.3.2020 Nimi: _____________________

Tehtävän tavoitteena on kerrata taivaalla näkyviä tähtiä, planeettoja ja tietysti Kuu. Mitä, missä milloinkin on näkyvissä ja milloin löytyy esim,. URSA:n sivuilta ks alla (Tähtitieteellinen seura) jka omasta e-kirjastasi. Saat ½ numeroa jokaisesta havainnosta ja ne saavat olla muitakin kuin mitä listaan on merkitty. Esim. kuudella havainnolla saat 4+6x½=4+3=7. Sorry 10 on maksimi.

www.ursa.fi => Ajankohtaista => Taivaalla nyt

pvm, klo

kohde

Havaintopaikka, pilvisyys, lämpötila

 Ilmansuunta, korkeus (asteina 0= horisontti; 90 = keskitaivas)

 

Venus

 

 

 

 

 

 

Pohjantähti

 

 

 

 

 

 

 

 

Betelgeuze

 

 

 

Kuunvaiheet

· Täysi

· puoli

· musta

 

 

 

 

 

 

 

Meteorit

 

 

 

 

 

Otava

 

 

 

 

 

Pieni Karhu

 

 

 

 

 

Seulaset

 

 

 

 

 

Kaksoset

 

 

 

 

 

Karhunvartija

 

 

 

 

 

 

Joutsen

 

 

 

 

 

Orion = Väinämöisen viikate

 

 

 

 

 

Pegasos

 

 

 

 

 

Kassiopeija

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Liitteet:

Tähtitaivaan havainnointi
Tähtitaivaan havainnointi

Tiistai 25.2.20 Sähköntuotantotavat

  1. Omaan aiheeseen tutustuminen, sen omaksuminen ja muille opettamisen harjoittelu asiantuntija ryhmässä

Ryhmät (ASIANTUNTIJA) tekevät jokaiselle ryhmäläiselle Opetusmateriaalin (Vihkomuistiinpanot, kaaviot, ”opetustaulut”  omasta sähkön tuotantotavastaan, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat: Ryhmissä on ”kaksoispersoonia”, koska 21 ei jaollinen esim. 4 llä

  • Mitä energian muutoksia tapahtuu kun ko. energian lähde muuttuu sähköksi
  • Mitä ympäristövaikutuksia ko. tavalla tuottaa sähköä on
  • Lähteet: Oppikirja, Energia vihkonen, Tietosanakirja

Lisäarvoa työhön saa jos otatte kantaa esim.

 

  • Mikä osuus suomen ja maailman sähköstä tuotetaan ko. tavalla
  • Jotain muuta jännää tietoa esim. historiaa
  • Lähteet: edelliset+netti

Aikaa opetusmateriaalin tekemiseen tekemiseen on nämä 2h ja seuraavalla kerralla  1. tunnin alussa ryhmät harjoittelevat oman asiansa opettamista.

 

  1. Oman aiheen opettaminen muille ja muiden aiheiden oppiminen kotiryhmässä.

 

Kotiryhmässä jokainen opettaa oman aiheensa muille 1 oppitunnin aikana joten aikaa opettamiseen on 10 min.

  • vihkomuistiinpanot

 

AIHEET JA ASIANTUNTIJARYHMÄT

 

Koti/ Asiantuntija

1Vesi- ja tuulivoima

 

2Ydinvoima

3 Aurinkovoima

4 Hiili, öljy, turve ja hake

 

A

Aarne-

Juri

Joona

Markus

B

Inka

Lenni (Einari)

Miska

Kim (Riku)

C

Niina

Siiri

Arttu

Venla Helmi (Tinja)

D

Niki-

Petra

 (Oona) (Antti)

Jessica-

E

 

 

 

 

Liitteet:

Ohjeet ryhmätyöhön

Tiistai 28.1.20


Tehon määrittäminen mittaamalla ja laskemalla. Perttu luokka 21


Kerrataan magnetismiä ja tutustutaan diodiin virtapiirissä. Ville luokka 22
Aikataulu:
Klo Luokka 21 Teho/ Perttu Luokka 22 Magneetti ja diodi /Ville
13-14 A ryhmä B ryhmä
14-15 B ryhmä A ryhmä

Ryhmä A Ryhmä B
Aarne Juri
Markus Antti
Joona Kim 
Inka Arttu
Lenni Oona
Nico Venla
Niina Riku
Helmi  Miska
Tinja  Einari 
Jessica Niki
Petra  
Siiri  
Tehosta saat lisää tietoa oppirjastamme linkissä 

Katso kertauksena magneetista seuraava video ajanjaksolta 0 min -3 min 5 s

Diodista saat lisää tietoa oppikirjastamme linkis

Liitteet:

Dioditutkimus
Kestomagneetti tutkimus

Ma 20.1.20 Fysiikka nykypäivässä , Uutisten seuraaminen portfolio

Fysiikan 9. lk Maailmankuva Portfolio Fysiikan nykypäivästä uutisissa. 

Tavoitteena on seurata Fysiikan tutkimusten sekä sovellutusten nykypäivää ja vaikutusta yhteiskuntaan uutisten/median/tutkimuksen kautta.

Kahdesta uutisesta saat yhden numeron. Taulukon alussa on esimerkki. Arvosanoissa yli 6½ pitää uutiset olla eri fysiikan alueista (Aallot (valo, ääni) lämpö,Liike ja voima, Energia, sähkö-Oppi, Ydin fysiikka, Hiukkaset- Maailmankaikkeus, muu) . Esim. 7 et voi saada jos kaikki uutiset ovat sähköopista.

OHJE
1. Lataa liitteenä oleva tiedosto tietokoneellesi
2.Mene omaan @edukeitele.net Googledriveesi
(3. Luo Driveesi Fysiikka kansio )
4. Lataa tiedosto (Fysiikka 9 uutisten...nimesi tähän) Driveesi
5. Nimeä tiedosto uudelleen (esim. Fysiikka 9 uutisten seuraaminen 19-20 Ville A)
6. Jaa tiedosto minulle ville.ahonen@edukeitele.net
7. Seuraa uutisia ja täydennä taulukko esimerkin mukaan
8. Ilmoita minulle kun on valmis

Liitteet:

Ota pohja tästä ks ohje

9.12.19 Sähköllä magneettia ja magneetilla sähköä.

Sähkömagneetissa johtimessa liikkuva sähkövirta aiheuttaa ympärilleen mahgbeetti kentän. Sovellutukset : Romunosturi, magnetti venttiili, solenoidi ja auton keskuslukitus.
Spektrin kappale löytyy täältä

Generaattori on laite, joka muuttaa liike-energian sähköenergiaksi. Taustalla on ilmiö, jota kutsutaan INDUKTIOKSI. Induktioissa muuttuva (liikkuva) magnettikenttä aiheuttaa johtimeen sähkövirran. 
Spektrin kappale löytyy täältä

2.12.19 johtimen resistanssi ja sähköteho

Arvattiin että johtimen resistanssin voivat vaikuttaa
  • Sähkövirta
  • Johtimen pituus
  • Johtimen paksuus
  • Johtimen materiaali
Valitse seuraavista yksi. Suunnittele koejärjestely, jolla voit tutkia miten valitsemasi asia vaikuttaa johtimen resistanssiin. Huomaa että muut tutkittavat pitää pysyä saman. Esim. jos tutkin pituuden vaikutusta tulevat kaikki muut (Materiaali, paksuus ja sähkövirta) pysyä samana.

Resistanssi ja kytkentöjä II / työt


Molemmat työt ovat monisteessa, joka palautetaan tuntein lopuksi opelle.

Aikataulu:
Klo Luokka 21 reisistanssi Ville Luokka 22 Virtapiiri/ Perttu
9-10 A ryhmä B ryhmä
10-11 B ryhmä A ryhmä

Ryhmä A Ryhmä B
Aarne Juri
Markus Antti
Joona Kim 
Inka Arttu
Lenni Oona
Nico Venla
Niina Riku
Helmi  Miska
Tinja  Einari 
Jessica Niki
Petra  
Siiri  


Samasta resistanssityöstä (Y 21/ Ville) syvempää tietoa löytyy linkistä Ohmin laki, kiitos OpetusTV.

Virtapiiriin liittyvät piirrosmerkit


Pari esimerkkia Ohmin lakiin liittyvistä laskuista, joista pistokas seuraavana maanantaina. 


11.11. 2019 Resistanssi ja kytkentöjä

Kopioi vihkoosi resistanssia koskevat tuntimuistiinpanot. Asia käsitellään ensimmäisen oppiunnin alussa.

Hae luokan edestä Aine ja energia - sarjaan kuuluva Fysiikan tutkimusvihko 3. Laske vihkoosi tehtävät 4, 6, 7, 8, 9 ja 10. Ota laskuista valokuva ja palauta kuva palautuskansioon.

Toisen oppitunnin aikana tehdään työpareittain kytkentöjä. Kytkentöihin liittyvä moniste jaetaan oppitunnin aikana.

Palautuskansio

4.11.2019 Jakotunnit Virtapiiri

Ryhmäjako

Aikataulu:
Klo Luokka 21 OppilasVL ja Mittarit Ville Luokka 22 Virtapiiri/ Perttu
9-10 A ryhmä B ryhmä
10-11 B ryhmä A ryhmä

Ryhmä A Ryhmä B
Aarne Juri
Markus Antti
Joona Kim 
Inka Arttu
Lenni Oona
Nico Venla
Niina Riku
Helmi  Miska
Tinja  Einari 
Jessica Niki
Petra  
Siiri  


21 VA / Oppilasviratalähde ja mittarit

Palautuskansio täällä

22 PP/ Virtapiiri
Palautuskansio täällä

FYSIIKKA 21.10.2019 - NOSTURIAUTO

Nosturiautoa koskeva tiedonhakutehtävä tehdään 2-3 hengen ryhmissä. Tehtävälomake jataan oppitunnin aikana. Palauta täytetty tehtävälomake opettajalle tai palautuskansioon.

Liitteet:

NOSTURIAUTO

NOSTURIAUTO

Palauta NOSTURIAUTO-lomake tähän palautuskansioon.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

ARVOSTELTAVA TYÖ 8.10.19 VÄKIPYÖRÄ, TALJA ja VIPU työt

Muistutus Mekaniikan Oppimistehtävästä.

Aikataulu:
Klo Luokka 21 Väkipyörä+Talja/ Ville Luokka 22 Vipu/ Perttu
13-14 A ryhmä B ryhmä
14-15 B ryhmä A ryhmä

Ryhmä A Ryhmä B
Aarne Juri
Markus Antti
Joona Kim 
Inka Arttu
Lenni Oona
Nico Venla
Niina Riku
Helmi  Miska
Tinja  Einari Poissa
Jessica Niki
Petra  
Siiri  

Dokumentoi molemmat työt (Väkipyörä + Talja ja Vipu) saamallesi lapulla. Palauta lappu Villelle tai Pertulle tai dokumentoi kuvina tänne palautuskansioon

24.9.19

Tutustuttiin 8.10.19 tehtäviin jakoryhmän töihin
Väkipyörä ja vipu (ks liite 24.9.19 tunnin kohdalla) . Paperinen lappu jaetaan kun työtä aletaan tekemään.

Käytiinläpi näytöt joilla hankitaan kurssin läpimenoa ja arvosanoja

Mekaniikan oppimistehtävä palautetaan opelle tai palautuskansioon syyslomaan mennessä

Liitteet:

MEkaniikan oppimistehtävä/näyttö

10.9.19 Palautuskansion käyttö ja laskemista TYö ja TEHO

Varmistetaan että kaikilla on 9. lk FY 19-20 omalla peda.net koti sivulla
Varmistetaan että kaikki osaavat käyttää palautuskansiota.
Liitteenä oppimistehtävä mekaniikan osuudesta, joka toimii yhtenä näyttönä osaamisesta. Palauta se ohjeen mukaan syys lomaan mennessä.

3.9.19 Arvosteltavat Työt TYÖSTÄ JA TEHOSTA

Aikataulu:
Klo Luokka 21 TYÖ/ Ville Luokka 22 TEHO/ Perttu
13-14 A ryhmä B ryhmä
14-15 B ryhmä A ryhmä

Ryhmä A Ryhmä B
Aarne Juri
Markus Antti
Joona Kim Poissa
Inka Arttu
Lenni Oona
Nico Venla
Niina Riku
Helmi Poissa Miska
Tinja  Einari Poissa
Jessica Niki
Petra  
Siiri  

Dokumentoi molemmat työt (TYÖ ja TEHO) vihkoosi 
Ota kuvat vihkosi dokumentaatioista ja laita ne palautuskansioon


TYÖ 

W= F*s; F= voima(N) ja s= matka (m)

Yksikkö 1J = joule =N*m
Laskuja. 
Esim. vihkossa
Kuinka suuren työn trukki tekee kun se nostaa 1200 kg lavan 5,6 m korkeuteen hyllyyn?

Pari muuta esimerkkiä.


TEHO


Lasku harjoituksia joista lasketaan 
TYÖ TEHO
200a) 209
202 208
200b)  207
   
   
 
 




Hevosvoima on vanha tehon yksikkö vaikka sitä käytetään edelleen. Laske hevosen teho watteina?

27.8.19 Energia ja liike / TYÖ

Koordinaatistoja (Mopo työn tasainen ja kiihtyväliike) voi palauttaa => Saat pisteet kotiin


Spektrin kappale löytyy tästä

VALMISTELLAAN TYÖhön ja TEHOon liittyvät työt seiraavalle viikolle (Jakotunti)
TYÖ
Vaunun vetäminen luiskaa pitkin ja vastaava suora nosto
  Luiskaa pitkin Suora nosto TuloF*s  
F=Voima (N)      
s= Matka (M)       

TEHO
Porrasjuoksu 


Hevosvoima

JOs ja kun aikaa jää Kiihtyvyyttä ja siihen liittyviä laskuja

Keskikiihtyvyys (Esimerkki linkissä 2. tekstikenttä /Passat)

Kaavat ja laskut vihkossa Mopotyön kiihtyvyys

Autojen kiihtyvyyttä mitataan ajalla , joka kuluu kiihdytykseen 0-100km/h tai 80-120 km/ h

Kiihtyvyyden yksi mitta on G-voima. Linkissä tietoa G-voimista hävittäjälentäjien terveyteen liittyen
Huvuistoissa voit koea huomattavia g-voimia ks linkki

Tee tämän linkin tehtävät B, C, D ja F, jotka liittyvät tasaiseen liikkeeseen

Tee tämän linkin tehtävät A a) ja b) ja D

Kappaleeseen vaikuttavat voimat ja liike

Käydään porukalla laskuvarjo hyppääjään liittyvät voimat

Tiistai 13.8.19

Fysiikan 9. lk OPS , tavoitteet ja sisällöt
Tuntien rakenne :

A) Joka eka viikko 2 h / Ville : Edellisen viikon töiden tulokset ja uusi teoria / työ ohjeet alkuun
Joka toinen viikko jakoryhmä 1 h Perttu työ I ja 1 h Ville työ II
B) eka tunti 1 h /Ville teoria + 1h Perttu ja Ville työ

Tehdään luonnontieteellinen tutkimus
Mittavirheen minimointi?
Ryhmäurakka ! 
Mitattavat suureet Aika (t) ja matka (s) 

Paikka, nopeus ja kiihtyvyys , Tasainen ja kiihtyväliike (linkit Spektri kirjaan)

OPS 9. lk Fysikka

Tavoitteet vuosiluokalla 9

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun S1-S6 L1

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti S1-S6 L1, L6

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa S1-S6 L6, L7

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta S1-S6 L3, L7

Tutkimisen taidot

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi S1-S6 L1, L7

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti S1-S6 L2, L5

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia S1-S6 L2, L5

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa S1-S6 L2, L3, L5

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla S1-S6 L5

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä S1-S6 L1

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä S1-S6 L1

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla S1-S6 L2, L4

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa S1-S6 L1, L4

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja sähköstä S5, S6 L1

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä




Sisällöt vuosiluokalla 9

S1 Luonnontieteellinen tutkimus

Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä

Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa

Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana

Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä ja energian säilymisen periaate. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S6 Sähkö

Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.

Arviointi

Fysiikan arviointi löytyy OPS:n perusteista kohdista:


Oppilaan oppimisen arviointi fysiikassa vuosiluokilla 7 - 9
Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

 

 

 

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun

S1-S6

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1-S6

Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.

Oppilas osaa kuvata omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1-S6

Fysiikan merkityksen arvioiminen

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan erilaisissa tilanteissa.

Oppilas osaa kuvata fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta

S1-S6

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikan osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Tutkimisen taidot

 

 

 

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1-S6

Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä.

Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1-S6

Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä tehdä havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa erilaisia tutkimuksia.

 

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1-S6

Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia.

Oppilas osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä osaa kuvata tutkimusprosessin toimivuutta.

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1-S6

Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas osaa kuvata joitakin teknologisia sovelluksia ja niiden toimintaperiaatteita.

Oppilas osaa työskennellä yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

 

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1-S6

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta.

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

 

 

 

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä.

S1-S6

Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa kuvata ja selittää ilmiöitä fysiikan keskeisten käsitteiden avulla.

Oppilas osaa yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

S1-S6

Mallien käyttäminen

Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja tehdä ennusteita sekä harjoittelee yksinkertaisten mallien muodostamista mittaustuloksista.

Oppilas osaa kuvata mallia ja nimetä mallin rajoituksia tai puutteita.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1-S6

Argumentointi­taidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1, S4

Luonnontieteel­lisen tiedon luonteen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

S5, S6

Tiedollisten jatko-opinto­valmiuksien saavuttaminen

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1-S6

Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa

Oppilas osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä