Sitran 100 päivän hyvinvointihaaste Keski-Suomessa jatkuu – ilmoittaudu mukaan ratkaisijaksi yhteiskehittämispäivään 5.2. Jyväskylän Veturitalleille!

Joulukuussa avattuun Nuorten elämä ja mieli kuntoon!  -kyselyyn vastasi otakantaa-sivustolla toista sataa nuorten asioista välittävää ihmistä. Äänestysten ja keskustelujen pohjalta päädyttiin etsimään ratkaisua neljään kiteytettyyn pulmaan yhteiskehittämispäivässä keskiviikkona 5.2.2020 klo 12-16 Jyväskylän Veturitalleilla. Tilaisuuteen jatkotyöstettäväksi teemoiksi etenivät: kiinnostavan vapaa-ajan toiminnan järjestäminen, aikuisten ja nuorten hyvän kohtaamisen edistäminen, lukioikäisten uupumuksen vähentäminen sekä nuorten Jyväskylään asettumisen tukeminen. (Tarkemmat kuvaukset tiedotteen lopussa).

Mikä pulmista odottaa ratkaisua juuri Sinun lähipiirissäsi? Lue lisää pulmista ja ilmoittaudu ratkaisijaksi 2. helmikuuta mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/161F03D139C691F3

Toivotamme Veturitalleille tervetulleeksi sekä nuoret että aikuiset, ammattilaiset ja nuorten vanhemmat sekä isovanhemmatkin! Ratkaisijoille on innostavan yhteisen työskentelyn lisäksi tarjolla syötävää ja pieniä kannustepalkintoja.

Kaikki havainnot ja pulmat käydään läpi

Kysely toi neljän jatkoon edenneen pulman lisäksi paljon tärkeitä näkökulmia nuorten kohtaamiin pulmiin. Kaikki esiin tuodut pulmat ja niihin jo mietityt ratkaisunäkökulmat käsitellään lasten, nuorten ja perheiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Etsimme yhdessä keinoja viedä niitä eteenpäin esimerkiksi jatkohankkeissa. Osaan esitetyistä ajatuksista tartuttiinkin jo keskustelusivustolla. Parhaimmillaan tämä hanke luo pysyviä uudenlaisia verkostoyhteistyön muotoja, joilla voidaan viedä esiin nostettuja ideoita jatkokäsittelyyn.

Viisaus asuu ryhmissä

5.2. kehittämispäivän tavoitteena on koota yhteistä ymmärrystä ja luoda pulmiin ratkaisuehdotus tai -ehdotuksia, joita lähteä kokeilemaan. Keskustelun aiemmissa vaiheissa esiin tulleet näkökulmat ja ehdotukset ovat kehittämispäivässä pohjamateriaalina ja osallistujat tuovat mukaan omat ideansa. Ryhmätyönä kehitettävät ratkaisuehdotukset voivat saada tuekseen noin 3000 euron rahoituksen, jotta ne pääsisivät välittömästi käyntiin ja kokeiltaviksi. Mitä pulmaa Sinä haluaisit lähteä ratkomaan?

Ilmoittaudu mukaan! https://link.webropolsurveys.com/S/161F03D139C691F3

Lisätietoja:
– Päivi Kalilainen, paivi.kalilainen@jyvaskyla.fi p. 014 266 3600, Jyväskylän kaupunki, palvelujohtaja, perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut
– Päivi Fadjukoff, paivi.fadjukoff@jyu.fi, p. 050 518 1410, Jyväskylän yliopisto, erityisasiantuntija, Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän päällikkö

*

Pulma: Nuorille kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa

Kuvaus: Harrastustoiminta vähenee ja varsin moni nuori lopettaa harrastuksensa kokonaan yläkouluiässä, ja esimerkiksi monet urheiluharrastukset edellyttävät tuolloin vahvaa sitoutumista kilpailullisiin tavoitteisiin. Kouluterveyskyselyssä vain kolmannes jyväskyläläisistä 8.-9. -luokkalaisista koki, että omalla asuinalueella on kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. Mielekäs toiminta tarjoaisi mahdollisuuden osaamisen kasvuun ja onnistumiseen sekä vähentää yksinäisyyttä, kun nuori löytää samanhenkisen kaveripiirin. Tarvitaan edullisia harrastuksia ja tekemisen mahdollisuuksia riittävän lähellä.

Haaste: Miten mahdollistetaan harrastaminen ja mielekäs tekeminen kaikille nuorille? Miten nuorten toiveita ja aloitteita kuultaisiin paremmin asuinalueiden kehittämisessä? Miten lisää tekemisen mahdollisuuksia ja useampi aikuinen ohjaamaan nuorten toimintaa? Mitä kautta saadaan enemmän tietoa ja tukea uuden harrastuksen tai tekemisen kokeilemiseksi ja aloittamiseksi, eri tahoilta yhteiskuntavastuullisesti?

Ketä koskettaa? Järjestöt, liikunta- ja muut harrastusseurat, koulut, kaupungin kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, tilapalvelut, nuoret, perheet, seurakunnat, yritykset ja muut työnantajat, työn ja perheen yhteensovittaminen.

 **

Pulma: Edistetään nuorten ja aikuisten hyvää kohtaamista

Kuvaus: Nuoret ovat nostaneet esiin tarpeen aikuisen kanssa kohtaamisesta sekä aidosta vuorovaikutuksesta aikuisen kanssa. Toisaalta vanhemmat kertovat, että koska maailma on muuttunut niin paljon, voi olla vaikea ymmärtää nuorten maailmaa. Keskinäinen ymmärryksen puute nuorten ja aikuisten välillä vaikeuttaa hyvää kohtaamista ja voi sen sijaan lisätä nuorten mielen taakkaa ja kuormitusta, vaikka tarkoitus olisi päinvastainen. Riskinä on, että näkökulmat kärjistyvät ja hyvinvointi vaarantuu koko yhteiskunnassa, jollemme pysty ymmärtämään toisiamme paremmin.

Haaste: Miten nuori saa tarvitsemansa aikuisen tuen? Ketkä aikuiset voisivat olla nuoren tukena? Miten nämä aikuiset ja nuoret löytävät toisensa? Miten aikuiset ymmärtävät nuoren tarpeet? Miten aikuiset voisivat tukea nuoren elämäntaitoja?

Ketä koskettaa? Meitä kaikkia! Vanhempia, isovanhempia, sisaruksia, naapureita, opettajia, rehtoreita, sote-palveluita, järjestöjä, yliopistoa jne. Kuunteleva aikuinen voi olla laajasti esimerkiksi vanhempi tai muu lähipiirin aikuinen sekä kasvatus-, ohjausalan- ja terveydenhuollon ammattilainen yksilöllisen tarpeen mukaan.

***

Pulma: Vähennetään lukioikäisten uupumusta

Kuvaus: Lukiolaisten kokemat erilaiset uupumis- ja mielialaoireet, kuten masentunut mieliala ja ahdistuneisuus, ovat lisääntyneet. Tuoreimpien kouluterveyskyselyn 2019 tulosten mukaan tytöistä jopa 19,7% kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Myös Lukiolaisbarometrin (2019) tuloksissa joka kolmas lukiolaisista on kokenut opintojen ja muun elämän yhdistämisen jatkuvasti ongelmalliseksi sekä kokenut opiskelun henkisesti raskaaksi. Lukiovaihetta pahimmillaan leimaa suorituskeskeisyys ja armottomuus, jossa odotukset ja toiveet ylittävän omat voimavarat.

Haaste: Mitä voisimme tehdä, jotta lukiolaiset voisivat paremmin ja uupumis- ja mielialaoireet vähenisivät?

Ketä koskettaa? lukio-opiskelijat, lukiossa toimivat aikuiset ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori), rehtorit, vanhemmat.

Ongelmaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Mitä koulun aikuiset ja ammattilaiset voisivat tehdä? Esim. Miten uudessa opetussuunnitelmassa (2021) Hyvinvointitaidot-kokonaisuus saataisiin kiinteäksi osaksi jokaisen opettajan työtä ja oppilaitoksen toimintaa?
• Mitä nuoret itse voivat tehdä/tarvitsevat?
• Miten vanhemmat voisivat tukea nuoria?

 ****

Pulma: Nuoren asettuminen Jyväskylään helpommaksi

Kuvaus: Jyväskylä on vahva nuorten kaupunki, jonne muuttaa vuosittain satoja nuoria muualta. Samalla useat heistä muuttavat ensimmäistä kertaa pois vanhempiensa luota asumaan itsenäisesti. Yksin ilman perhettä Jyväskylään muuttavan nuoren tukiverkosto voi olla uudella paikkakunnalla olematon, vaikka uusi elämäntilanne vaatii paljon. Tarvitaan sekä omien elämäntaitojen kehittämistä, että tietoa uudesta ympäristöstä arjen sujumiseksi. Riskinä on yksinäisyys, joka näkyy ongelmana esimerkiksi kaikissa oppilaitoksissa, mutta myös niiden ulkopuolella.

Haaste: Miten voimme helpottaa Jyväskylään muuttavien nuorten asettautumista siten, etteivät arjen perusasiat kuormittaisi liikaa? Tavoitteena, että opinnot, työssäkäynti ja mielekäs vapaa-aika sujuisivat sekä jokainen löytäisi oman paikkansa ja kaveripiirin, jossa tuntee kuuluvansa joukkoon?

Ketä koskettaa? Oppilaitokset, YTHS, opiskelija-asumisen järjestäjät, kaupungin palvelut, opiskelijajärjestöt, muut järjestöt, nuoret, yritykset, perheet