Helou kaverit siellä kotikoulussa! Muistat varmaan nää hetket elokuulta? Pohdittiin omia ydinvahvuuksia ja mietittiin myös, mitä niistä haluaisi kehittää lisää. Mistä vahvuuksista olet hyötynyt nyt etäkoulussa?
Luovuus? Toivottavasti ainakin kuvishommissa.
Sinnikkyys? Toivottavasti silloin, kun on tuntunut ettei jaksa, osaa tai vois vähempää kiinnostaa.
Ystävällisyys? Toivottavasti kotijoukkoja kohti hetkillä, joilla he ovat sinua töihin patistaneet.
Oletko huomannut, että tätä vahvuutta tarvittaan myös nyt kovasti. Ehkä enmmän kuin koulussa, jolloin me aikuiset yritetään kannustaa ja patistaa tekeen töitä. Tässä etäkoulussa väistämättä korostuu se, että KAIKKI tehtävät tulee palauttaa tai raportoida (edes jotenkin), jotta voi osoittaa niiden olevan tehtynä. Se, mitä niistä itse oppii, onkin sitten ihan itsestä kiinni nyt, kun on jo isompi koululainen.
Opitko essiivin, että se tarkoittaa: oppilaana, ei oppilaaksi?
Opitko tekeen hommat, vaikkei tykkää!
Opitko kirjoittamaan tekstit huolella, että ainakin isot kirjaimet ja välimerkit ovat paikoillaan?
Opitko laatimaan tietotekstiä niin, että et pelkästään kopioi kirjasta tai netistä?
Opitko katsomaan ympäristöä uusin silmin, pois tavanomaisuudesta?
Opitko hikoileen ja yrittämään, vaikkei tämä vääpeli koko ajan pauhaa salin nurkassa?
Opitko joskus tekmään kevyemmin ja löysemmin?
Ja, opitko myös nauttimaan siitä, kun hommat on tehty?
Tuo kaikki, ja niin paljon muuta on sinun käsissäsi nyt ja myös kouluaikoina, myös tulevaisuudessa yläkoulussa ja sitten joskus työelämässä.
MUTTA MIKSI KIRJOITAN SINULLE?
A) koska moni teistä on ylittänyt itsensä ja oman tekemisensä tason sekä kehittynyt samalla ihan valtavasti
B) koska moni teistä on näyttänyt omaa osaamistaan, jota koulupäivien tiimellyksessä ei aina ole päässyt tämmöisenä näkemään
C) koska olen iloinnut valtavasti teidän tehtävien, varsinkin vapaamuotoisten katselemisesta ja lukemisesta ja
D) koska tuntui vaan siltä, että pitää kirjoittaa.
Tämän kirjeen tarkoitus ei ole kiristää ruuvia tehtävien teon suhteen. Haluan kannustaa, että palautat kaikki tehtävät, jotta niistä voi päätellä, että ne on tehty. Kuvauksen tai raportin kirjoittaminen ei varmastikaan ole mieluista, mutta se on samalla yksi merkittävä tapa tehdä oppimisen itsearviointia, jota meidän opetussuunnitelmamme painottaa suuresti! Moni teistä onkin tehnyt sitä hienosti ja ajatuksen kanssa!
Ja onhan niin, että jos suorituksia ei näy, niitä ei ole silloin arvioitavissa. Tehtävät olemme pyrkineet tekemään monipuolisina. On totta, että ruudun tuijotus väistämättä korostuu, mikä on tosi huono homma! Siinä meille aikuisille haastetta.
Muistat varmasti myös sen tärkeän asian, että koulupäivän aikataulu on ihan keskeistä onnistumiselle. Selkeä rytmi, välkkätauot ja ulkoilu, ruoka ja lepo sekä läheisten seura ovat koululaisen ja kenen tahansa elämän kulmakivet. Silloin myös oppimisen tulokset ovat hyviä!
Ja muistathan sen, että tehtävien suhteen voit aina laittaa mulle viestiä, jos jostain syystä tekeminen ei onnistu. Moni teistä onkin laittanut, jos netti ei toimi, jos on kipeä tai jos on vaikkapa jokin asia mielen päällä, että tehtävät esim. venyy. Kyllä mä huomioin sen ja katellaan sit yhdessä, mitä tehdään vai tehdäänkö.
MUTTA, YHTÄ KAIKKI, MEILLE OPEINA ON TULLUT TEILTÄ HIENOJA TEKEMISEN, YRITTÄMISEN JA ONNISTUMISEN NÄYTTÖJÄ. PARASTA TÄSSÄ TYÖSSÄMME ja SE ON SUN ANSIOTA!
Tsempataan siis itse ja toisiamme, ja toivotaan, että pian nähtäis! Kaikki menee varmasti hyvin! Terveisin Tiina ja Jukka