Tulevaisuuden koulu

Tekijä: Roosa Karisto
Matti Rautiaisen, Emma Kostiaisen, Tiina Silanderin, Päivikki Jääskelän ja Ulla Klemolan artikkelissa "Mummo pannuhuoneessa ja muita tarinoita tulevaisuuden koulusta" esitellään oppilasjohtoista opiskelua ja verrataan sitä nykyiseen opetusjärjestelmään. Artikkelin tärkeimmiksi teemoiksi nousevat opettajan ja oppilaan välinen yhteistyö, koulun kaikkiallisuus ja oppimisen ilo.

Artikkelissa nostetaan esille toive oppiaineiden rakentumisesta oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Koulupäivän muodostuminen 45 minuutin oppitunneista voi artikkelin mukaan aiheuttaa sen, että oppisisällöt muodostavat pirstaleisen ja pinnallisen kokonaisuuden oppilaiden päässä. Artikkelissa huomioidaan myös huoli siitä, miten oppikokonaisuuden tavoitteet voidaan toteuttaa ilmiölähtöisessä opetuksessa. Demolla olemme kuitenkin keskustelleet siitä, miten opetussuunnitelma ei ilmaise tarkasti oppimisen tavoitteiden suorittamisen tapoja; esimerkiksi perinteisesti inhottuja hiihtotunteja ei OPSissa ole mainittu, vaan niissä harjaantuvia taitoja voidaan harjoitella muussakin muodossa. Oppilaiden kiinnostuksen mukainen käsittely kuitenkin saisi lapsen motivoitumaan opiskelusta, eikä opettajajohtoista pänttäystä välttämättä tarvita tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lasten lisääntynyt ruutuaika huolettaa yleisesti, mutta artikkelissa esitellään myös asian toinen puoli: nettipelit ja muu verkko-opiskelu ”luovat uudenlaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä ja antavat mahdollisuuksia oppimisen aikaperspektiivin uudelleen määrittelemiselle”. Artikkelissa arvostellaan koulun olevan jäljessä nykyajasta, ja avataan uudenlaista näkökulmaa työmaailmaan: koulussa olevien lasten tulevaa alaa ei välttämättä ole vielä olemassakaan. Opettajat eivät siis saa jämähtää paikalleen, vaan maailman muuttumiseen täytyy reagoida muuttamalla opiskelutapoja ja –välineitä.

Rautiaisen ym. mukaan ”oppilaat puhuvat kiireestä ja liian suurista opiskeluryhmistä kuvatessaan ja selittäessään kokemuksia koulusta”. Tähän voitaisiin reagoida esimerkiksi muuttamalla käsitystä opettajien työajoista; vaikka opetusta olisi vain kello 8-12, muuna aikana opettaja voi parantaa kouluviihtyvyyttä järjestämällä esimerkiksi artikkelissa kuvattuja tapaamisia oppilaiden kanssa.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Essi Tiihonen

Tulevaisuuden koulu
Minua huolestuttaa lasten ruutuaika kotona, ei koulussa. Kotioloissa se on vanhempien huolehdittavana lapsensa ruutuajasta, mutta mielestäni esimerkiksi vanhempienilloissa pitäisi vanhemmille antaa vinkkejä, joilla he voisivat "viihdyttää" lapsiaan kotona. Olen kuitenki sitä mieltä, että teknologian käyttö opetuksen apuna on hyvä juttu. Mutta vain apuvälineenä, ei kokoaikaisena oppimisen välineenä. Kuten tekstissäsi olet sanonutkin.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.