Luin Ylen uutisen Ruotsissa avatusta sukupuolineutraalista esikoulusta. Sukupuolineutraalius herättää vääjämättä tunteita ja epäilyksiä.

Sukupuolineutraalin koulun itse tavoite, sukupuolisten stereotypioiden välttäminen, on mielestäni hyvä asia. Liian usein lapset saattavat kokea olevansa muiden mielestä liian herkkiä, liian rämäpäitä, liian sitä tai liian tätä suhteessa omaan sukupuoleensa. On hienoa, jos lapsen ympäristö mahdollistaa hänelle kokemuksen siitä, että hän on hyvä juuri sellaisenaan, omassa sukupuolessaan.

Tässä tullaankin siihen, mikä mielestäni sukupuolineutraaliudessa mättää: sukupuolen häivyttämisessä kokonaan. Kyseisessä esikoulussa ei kutsuta tyttöjä tytöiksi eikä poikia pojiksi. Koulun linja perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan pojat saavat etua siitä, että heidän teoilleen annetaan enemmän arvostusta. Onko sukupuolineutraalius ja biologisten erojen kieltäminen ratkaisu tähän? Mitä tapahtuu esimerkiksi niille rämäpäisille pojille, joille ei anneta tilaa olla mielenkiinnon kohteineen ja rajuine leikkineen juurikin niitä stereotyyppisiä poikia?