Pekka Räihä ja Kaisa Mattila käsittelevät artikkelissaan ”Sukupuolesta on tullut peruskoulussa kielletty puheenaihe” (HS Pääkirjoitus, 3.10.2015) peruskoulun muuttumista entistä sukupuolineutraalimmaksi. He kritisoivat peruskoulua siitä, että sukupuolten väliset tutkitut erot kielletään, ja eri aikaan kehittyviltä lapsilta odotetaan samoja suorituksia ja tuloksia.

Räihän ja Mattilan mukaan sukupuoli on ensimmäinen asia, jonka kadulla vastaantulevasta ihmisestä rekisteröimme. Väite oli mielenkiintoinen, mutta uskon sen todeksi; toista ihmistä kuvaillessa tulee yleensä aluksi kerrottua, onko kyseessä mies vai nainen. Tilanteessa, jossa sukupuolesta ei voi olla varmuutta, asiaa saattaa jäädä miettimään kohtaamisen jälkeenkin.

Sukupuolikeskustelussa on hyvä erottaa toisistaan sukupuolisensitiivinen ja –neutraali kasvatus. Räihä ja Mattilakin ehdottavat koulun käyttävän sukupuolisensitiivistä kasvatusta: tyttöjen ja poikien luontaiset erot voidaan ottaa huomioon palaamatta entiseen sukupuolen mukaan jaotteluun. Omalla ala-asteellani luokkamme jaettiin käsityön tunneilla kahteen pienempään sekaryhmään, joissa puolet vuodesta opiskeltiin tekstiilityötä ja puolet teknistä työtä. Näin jokainen sai mahdollisuuden koittaa molempia aineita ja valita sitten niistä enemmän mieluisan valinnaisaineekseen yläasteelle siirtyessämme.