Monikulttuurinen koulu
Tutustuin Monikulttuurinen koulu-aiheeseen lukemalla tekstin Suomenkielisyys ja monikielisyys monietnisessä koulussa, joka on peräisin Yhteiset lapsemme 3/2013 julkaisusta. Kirjoittajan, sosiolingvisti Heini Lehtosen, teksti pohjautuu hänen väitöskirjansa aineistoon. Hän tarkasteli yläkoulujen oppilaiden suhdetta suomen kieleen sellaisissa Helsinkiläisissä kouluissa, joissa puhutaan lähes pariakymmentä ensikieltä suomen kielen lisäksi.
Lehtonen avaa, että monikielisyys tarkoittaa monen kohdalla useampaa kuin yhtä kotikieltä suomen kielen lisäksi. Lapsi voi tottua koulun oppitunneilla käyttämään suomea, kavereiden kanssa jotakin muuta spontaanisti opittua kieltä, kotona kotikieltä ja kaupassa tms. jotakin muuta. Kielenkäyttöön ja kielenvalintaan vaikuttavat lapsen taustat: milloin hän on tullut Suomeen, onko hän syntynyt Suomessa, miten hyvin vanhemmat hallitsevat kielen. Hyvin usein vanhempien suomen kielen taito on heikompi, jolloin kotona puhutaan kotikieltä. Tällöin suomen kielen kuuleminen ja käyttäminen koulussa ja harrastuksissa on kielen omaksumisen kannalta erittäin oleellista. Koulussa opettajien tehtävänä onkin päättää, kuka opiskelee suomea A2-kielenä ja kuka äidinkielenä.
Olen miettinyt usein nimenomaan kouluja, joissa oppilaina on paljon taustaltaan monikulttuurisia lapsia ja eri kieliä puhutaan paljon. Kun luokalla iso osa on monikielisiä, jää suomen kielen käyttö vähäisemmäksi. Lapset voivat yhdessä puhua kotikieltänsä ja luoda sosiaalisia suhteita nimenomaan kielen avulla. Vapaa-ajalla vietetään aikaa nimenomaan samat taustat omaavien kanssa ja kotona puhutaan myös vierasta kieltä. Lopputuloksena on aikuisiällä huomattavasti äidinkieltä huonompi suomen kielen taito. Koulussa monikielisten lasten olisikin hyvä saada apua suomea äidinkielenään puhuvilta lapsilta, sillä puhutun kielen oppii helpommin kuin oppikirjakielen. Etenkin pääkaupunkiseudulla voi kuitenkin huomata ilmiön, että lapset joilla on monikulttuurinen tausta käyvät koulua tietyillä alueilla, jossa taas kantasuomalaisia oppilaita on vähemmän.
Opettajana täytyy olla herkkä tarjoamaan monikielisille oppilaille yksilötasoista ohjausta ja eriyttää opiskelua mahdollisimman paljon, jotta lapset saavat parhaan mahdollisen avun kielen oppimiseen. Kuitenkin jokaisen juuria ja kotikieltä tulee kunnioittaa, ja antaa mahdollisuus sen käyttämiseen vuorovaikutustilanteissa muiden lasten kanssa. Vanhempia kannattaa ohjeistaa kannustamaan lasta kielen käyttöön eri tilanteissa. Kotona voi katsoa esim. suomenkielisiä ohjelmia ja kuunnella suomalaista musiikkia, jos vanhemmat eivät puhu kieltä. Monikielisyys on ehdottomasti rikkaus, jota ei tulisi ikinä väheksyä. Lapsen edun vuoksi suomen kielen hallitseminen voi kuitenkin auttaa monissa vuorovaikutustilanteissa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Jenna Kotilainen
Olen samaa mieltä Heidi kanssasi siitä, että lapset viettävät vapaa-aikansa yleensä samanlaiset taustat omaavien kanssa ja tuolloin myös suomen kielen käyttö on vähäisempää, jos kyseessä on monikulttuurinen lapsi. Siksi onkin tärkeää, että lapselle pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon erilaisia sosiaalisia tilanteita myös koulun ulkopuolella. Näissä tilanteissa kieli kehittyy parhaiten ja lapsi pääsee osaksi yhteisöä. Kotona suomen kielen käyttö voi tuoda haasteita, jos kieli on myös vanhemmille vieras. Jos toinen vanhemmista on suomenkielinen, on tärkeää, että suomea käytettään ainakin hänen kanssaan säännöllisesti. Valitettava totuus on, että kielen täydellinen oppiminen vaikeutuu ihmisen vanhetessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Annamari Njie
Minulla on monikulttuurinen perhe ja oikeastaan päinvastaisia kokemuksia siitä, miten Suomessa asuessamme olemme niin paljon suomalaisessa yhteiskunnassa vuorovaikutuksessa, että suomen kieli pienestä asti on se kaikista vahvin kieli lapsillamme (toki myös oma äidinkieleni), lisäksi mieheni oppinut töiden ja opintojen myötä kielen jo niin hyvin, että perheemme yhteinen kommunikointikieli on pääasiassa suomi (joskus englanti). Olen itse enemmänkin huolissani kaksikielisen toisen äidinkielen (miehen) kotikielen (mandinka) vähäisestä käytöstä täällä, vaikka isä puhuu lapsille kieltään systemaattisesti, samoin sukulaiset, mutta se on muuten niin vähäisessä kuullun ja käytön osalta täällä, että toivottavasti heille se herkkyys ymmärtää tuota kieltä ainakin on kehittynyt, jollei sujuvaa puhetaitoa ainakaan vielä, kunnes toiseen kotimaahansa menevät joskus pidemmäksi aikaa asumaan.
Lisäksi ystävissämme on perheitä ympäri maailmaa, myös niitä joiden perheessä ei vanhemmat välttämättä vielä puhu suomea, mutta päiväkodissa jo pienestä 2-3 vuotiaasta lähtien näiden lasten yhteinen kommunikointikieli on suomi, eivätkä he muutenkaan nää toisiaan erilaisina vaan tietysti he ovat lapsia ja suomalaisia. Onkin ensiarvoisen tärkeää, ettei subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattaisi, jotta lapset pääsisivät hoitoon, jotta juuri näiden perheiden lapset pääsevät kommunikoimaan ja muodostamaan ystävyyssuhteita sekä kanta- että monikielisten suomalaisten kanssa. Ja kuten totesitte, jatkaa tätä tukemista koulussa.
Tämän lisäksi monikielisyys lapsellamme kaveripiirissä ei estä tai huononna kommunikaation laatua, kun ovat useiden muiden kielten oppimiseen ja kuulemiseen suuntautuneita, tai tee heidän yhteisestä suomen kielestä huonoa, päinvastoin kun he tulevat monikielisestä perheestä heillä on parempi valmius (ehkä jo valmiina kaksi äidinkieltä) omaksua useita muitakin kieliä helpommin kuin yksikielisillä. Samoin oma identiteetti ja sosiaalisuuskin ja maailmankuva muodostuu laajemmaksi ja rikkaammaksi, kun elinpiiri on heterogeeninen ja monimuotoinen ympärillä. Ja onneksi voi sanoa, että yhä enenevissä määrin kaikissa ikäluokissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset alkavat olla jo hyvin erilaisista taustoista (riippumatta asuinalueesta), toki kaupungeissa tämä on jo todellisuus, mutta maahanmuuton lisääntyessä myös pienillä paikoilla maaseudummalla, jolloin kaikki pääsevät monipuolistamaan omaa elinpiiriään. :)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.