Luin artikkelin "Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet" Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen sivuilta (https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/lasten_ja_nuorten_vaikuttamismahdollisuudet). Artikkelissa on hyvin tuotu esille kuinka vähäiset vaikuttamismahdollisuudet lapsilla ja nuorilla todellisuudessa ovat. Jopa 43% peruskoulun yläluokkalaisista ilmoitti kouluterveyskyselyssä (2013) ettei tiedä, kuinka voi vaikuttaa oman koulunsa asioihin.

Prosenttimäärä on huolestuttava. On eri asia jos oppilaita ei kiinnosta koulun asioihin vaikuttaminen, mutta se, ettei tarvittavaa tietoa ole vaikuttamismahdollisuuksista ole, kertoo suurista puutteista koulun toimintakäytänteissä. Artikkelissa toimintakäytäntöjen muuttaminen onkin vaatimus lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi käytössä on oltava erilaisia menetelmiä, jotka tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

Lapsen mahdollisuus vaikuttaa on monella tapaa tärkeää. Artikkelin mukaan osallisuus ja vaikuttaminen kehittävät lapsen identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta: "aidosti osallinen tilanne mahdollistaa lapselle ja nuorelle tilan, jossa hänen on mahdollista tulla tunnustetuksi omana itsenään ja arvokkaana osana ympärillä olevaa yhteisöä". Tämä on huomioitava opetuksessa. Esimerkiksi annettaessa lapselle mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun tai vaikka koko kouluyhteisön kehittämiseen, luotetaan lapseen ja tämän taitoihin, tunnustetaan lapsi osana yhteisöä ja ruokitaan tämän itsetuntoa. Toisin sanoen lasten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on tärkeää ennen kaikkea lapselle, mutta myös koko kouluyhteisölle ja lopulta yhteiskunnalle.