Oppimisympäristöstä: ​

• Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)​

- luokkahuone oli visuaalisesti miellyttävä ja rauhallinen (värejä oli käytetty hyvin)
- kuvia seinillä, säkkituoleja, sohva
- metsä lähellä, luontoa hyödynnettiin paljon
- jakoryhmät
- toiminnallisuus
- pöydät ja tuolit lasten kokoisisa
- luokan ikkunat oli suunnattu kivasti kohti peltoa --> ajatuksen saa muualle hetkeksi, jos tarve ja rauhoittaa mieltä 
-Oppilaat käyttivät paksua kynää kirjoittamisen harjoittelussa
- luokkahuoneen lisäksi opiskeltiin esimerkiksi ulkona, liikuntasalissa, ruokalassa (ruokailutilanteet)
- "pikkuhuone" luokan vieressä, johon sai mennä tekemään pienempi porukka, joskus myös ohjaaja mukana 
- erilisia keskittymistä tukevia välineitä, kuten esimerkiksi piikkityyny, pyörivät tuolit, sermit, kuulosuojaimet 
-Luokka oli jaettu kahtia siten, että ensimmäisen luokan oppilaat menivät työskentelemään käytävälle toiminnallisten tehtävien parissa avustajan kanssa ja toisen luokan oppilaat kävivät matematiikassa uutta aihetta opettajajohtoisesti
-Työskentelyn apuna tabletit, joiden avulla harjoitellaan esimerkiksi ryhmätyöskentelytaitoja, kun niitä käytetään yhdessä
- oli opettajajohtoista työskentelyä, itsenäistä sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä, jossa harjoitellaan myös oppilaiden välisiä vuorovaikutustaitoja

Oppisisällöistä: ​

• Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?​

-"Hyvää huomenta" toivotettiin monella eri kielellä 
-Arjen taitojen harjoitteleminen arkisissa tilanteissa esim. millainen on turvallinen koulumatka tai, miten pitää toimia, jos joku pyörtyy 
- vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen
- opittavia asioita käsiteltiin useissa eri "oppiaineissa"


Toiminnasta ja ohjaamisesta: ​

• Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?​
• Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?​
• Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? ​
• Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?​

• leikillisyys korostui eskarin toiminnassa, esim. leluja saatavilla <-- sama huomio
• tavoitteena lapsi aktiivisena toimijana
• antaa tilaa lapsen kokemusmaailmalle ja kertomuksille, mutta opettaja myös pitää keskustelun aiheessa 
• leikin merkitys aika pieni, välitunneilla vain mahdollisuus leikkiä
• Palaute aika pelkistettyä ja esim. open kierrellessä luokassa, sanoi positiivista palautetta esimerkiksi matematiikan tehtävistä 

Moniammatillisuus ilmeni äidinkielen tunnilla, jossa osa oppilaista meni erityisopettajan luokse ja osa jäi omaan luokkaan luokanopettajan kanssa
-Osan kokemuksissa opettajajohtoisuus korostuu tunneilla, kuitenkin siten, että opettaja esittää oppilaille paljon kysymyksiä. Toisten kokemuksissa puolestaan lapset ovat olleet keskeisiä toimijoita ja saaneet opettajalta apua tarvittaessa. 


Kasvun ja oppimisen tukemisesta: ​

• Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)​
• Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? ​

• mahdollisuus kuulosuojaimiin
• liikennevalot
• useampi aikuinen mukana tilanteessa
• mahdollisuus päästä tekemään rauhassa pienempään tilaan erkkaopen kanssa, ylöspäin eriytettäessä esim. "lisätehtävät" ym.
• Laaja-alainen otti omaan luokkaan tiettyjä oppilaita joillain tunneilla, ohjaajan kanssa pienempään huoneeseen 
• Lapsien tuen tarpeet välittyivät aika hyvin, vaikka opettajalta ei asiaa kysynytkään 
• Lukutason mukaan oppilaat oli jaettu lukuryhmiin, joka esimerkiksi vaikutti heidän saamiinsa kotiläksyihin