Kriittisen ajattelun kehittäminen kouluyhteisössä
- Miksi kriittisen ajattelun harjoitteleminen koulussa on tai ei ole tärkeää?
- On tärkeää, koska jos ei osaa kyseenalaistaa mitään, ei osaa välttämättä luoda omia mielipiteitä.
- On tärkeää, sillä antaa valmiuksia oppilaille tulkita tietoa ja oppia kyseenalaistamaan.
- Kriittinen ajattelu haastaa omaa ajattelua. Ikään kuin rakentaisi taloa uudelleen ja uudelleen -> talolle muodostuu koko ajan paremmat perustukset.
- Kriittinen ajattelu auttaa pääsemään irti omasta kuplasta, ei anneta esimerkiksi omien kulttuurillisten tai maailmankatsomuksellisten näkemysten vaikuttaa
- Liika kriittisyys tekee kyyniseksi, ei ehkä enää luoteta mihinkään
- Harjoitteleminen on tärkeää, koska tietoa on paljon ja kaikki tieto ei ole oikeaa/puolueetonta, joten on osattava löytää oikeat tiedonlähteet, joita uskoa ja joista oppia. Mikä tieto on puolueetonta? Onko esimerkkejä? esimerkkinä mv-lehti sekä joidenkin yrityksien tekemät tutkimukset
- Jotkut tekevät myös tarkoituksella harhaanjohtavaa informaatiota/uutisointia
- Ymmärtää omien tekojen syy-seuraussuhteet
- Ymmärtää, että kuka tiedon on luonut ja ketä varten tieto on
- Kriittinen ajattelu on olennaista kyseenalaistamisen kannalta. Ongelmien ratkominen on vaikeaa mikäli asioita ei osata kyseenalaistaa tai ajatella kriittisesti.
- On tärkeää. Elämme informaatiota täynnä olevassa maailmassa, joten olennaisen ja luotettavan tiedon löytäminen korostuu.
- Armeijassa kriittistä ajattelua ei koeta hyödylliseksi, muuta kuin johtajan asemassa, sillä muiden on tärkeä noudattaa "sokeasti" hänen antamiaan ohjeita, jotta ryhmä toimisi yhtenäisesti sekä nopeasti
-on tärkeää, koska nykyään tulee niin paljon erilaista viestintää eri kanavista
-pitää oppia tunnistamaan oikea tieto väärästä
-ei tärkeää: ehkä siksi koska opitaan jo valmiiksi paljon faktoja
-kriittinen ajattelu mahTehtävät ja palautuskansiotdollistaa opitun soveltamisen
- Itsenäinen ajattelu tulee kriittisen ajattelun kautta
- Kehittäkää konkreettisia harjoituksia, joissa kriittistä ajattelua voisi edistää. Näiden harjoitusten tulisi kytkeytyä eri oppiaineisiin.
- Esim. että esitellään joku tutkimus jossa on yksi näkökulma johonkin asiaan ja sitten keskustellaan siitä, mitä jäi kertomatta. Että vaikka se 1 näkökulma olisi oikea, ei se silti ole koko totuus.
- Historia: vertaillaan esim. Hitlerin kahta eri puhetta, joista toinen oli televisioitu (eli neutraali, harkittu ja kaunisteltu puhe) ja toinen yksityisestä tilaisuudesta (kärkkäitä mielipiteitä), mutta ei kerrota missä kontekstissa puheet on pidetty.
- Voisi tutkia yhtä tapahtumaa eri uutislähteisden kautta. Esim. että miten eri lähteet uutisoivat maahanmuutosta ja mitä tuovat aiheesta esiin.
- -historian/yh:n tunti, oppilaiden jako ryhmiin ja näille ryhmille annetaan erilaista tietoa samasta asiasta, mukana voi olla myös väärää tietoa, tämän pohjalta oppilaiden tulee yhdessä selvittää mikä on oikeaa tietoa
- -äidinkielen tunti: uutisten ja valeuutisten vertailu
- -äidinkieli: väittelyt, siinä joutuu miettimään perustelut -> lisäksi jos väittelyssä. jaetaan roolit, parhaassa tapauksessa yksilö pääsee haastamaan omaa näkemystään ja joutuu väkisin tukemaan oman näkemyksen vastaista näkemystä
- Esittäisi erilaisia väitteitä, ja oppilaiden tulisi selvittää käyttämällä erilaisia lähteitä, ovatko väitteet tosia vai keksittyjä. Tukisi lähdekriittisyyttä.
- Heinzin dilemman kaltainen kaksipuolinen tarina, jossa tulisi selville jonkin tapahtuman kaksi täysin eri näkökulmaa. (Molemmat voi tarkoittaa hyvää omalla teolla)
- Voisi olla näytelmä tai rikosmysteerinen teksti jossa esitetään mysteeri johon yleisö/lukijat otetaan mukaan ja heidän täytyisi esitettyjen faktojen perusteella löytää syyllinen.