Tehtävät ja palautuskansiot
Mitä jäi käteen kulttuurielämystehtävästä?
- Millaisia normeja eri ympäristöihin liittyy (esim. bingossa hiljaisuus)?
- Erilaisia yhteisöjä/yhteisöllisyyttä
- Yhteisön merkitys yksilön identiteetin rakentumisessa
- Omien rajojen koetteleminen
- Pitkäjänteisyys
- Laulamisen merkitys yhteisöllisyyden rakentamisessa
- Sokeus muulle maailmalle: oma kupla, jonka ulkopuolelle täytyy aktiivisesti kurkottautua
Arjen derbymäiset ilmiöt - tapaaminen 24.9.
Kerätkää Peda.netin ryhmämuistioon sellaisia asioita lapsuudesta, nuoruudesta, koulusta, kasvatuksesta tms., jotka ovat kiinnittäneet huomiotanne suhteessa Derbyn teemoihin (koulun ja yhteiskunnan suhde, tasa-arvo, kestävä tulevaisuus…)
Pohtikaa pienryhmissä, kuinka näitä asioita voisi käsitellä koulussa.
- opettaja omalla käytöksellään näyttää esimerkkiä eikä kylve sukupuolirooleja.!
- perheistä puhuttaessa tehtäisiin selväksi perhemuotojen moninaisuus ja sen normaalius
- ei tehtäisi oletuksia vaan lähtökohta olisi että kaikki ovat erilaisia, ja se on täysin normaalia, ei korostettaisi sanaa "vähemmistö" vaan kerrottaisiin avoimesti esim seksuaalisuuden ja sukuolen moninaisuudesta, kaikki yhtä ok.
- Oman kehityksen seuraaminen esim. kilpailun muodossa ruokahävikin vähentäminen ( ei siis että lopetetaan syöminen vaan siis) koulun tasolla
sen seuraaminen. Tammikuussa ton verran, helmikuussa vielä paremmin. joo.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen integrointi oppiaineisiin:
- Esim. arjen raha-asiat matematiikkaan
- Arkiliikunnan hyötyjen korostaminen ja mielenterveydelliset hyödyt liikunnassa
- Mielenterveyden häiriöiden tuominen näkyväksi esimerkiksi biologian tai terveystiedon tunnilla jo ala-asteella
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- Yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu, keskustelu miten vallitsevat ilmiöt vaikuttavat omaan arkeen
- Luovan ja kriittisen ajattelun kehittäminen ilmiölähtöisissä keskusteluissa
- Ilmiöitä voisi myös tarkastella esimerkiksi draaman ja tutkimustehtävien avulla (pakohuoneet, näytteleminen tms)
Pohtikaa pienryhmissä, kuinka näitä asioita voisi käsitellä koulussa.
- koulua pitäisi uudentaa verrattuna omaan melko konservatiiviseen koulukasvatukseen
- tasa-arvo: ei puhuttu ikinä esim. mistään pridesta ja tasa-arvosta pitäisi kertoa laajemmista näkökulmista kouluissa, ei vain vaikka joistain tietyistä vähemmistöistä
- voisi lisätä keskustelua, ei vain opettajavetoisia yh:n tunteja. Tulee sellainen fiilis, että vaikeista asioista keskustelu on tabu.
- opettajilla pitäisi olla rohkeus puuttua pienempiinkin asioihin, esim. siihen, että homo-sanaa käytetään haukkumasanana.
- Ala-asteella luokan sisällä järjestettiin varjovaalit.yläasteella
- Koulussa on järjestetty kierrätyskilpailuja, joissa tutustutetaan oppilaat ekologisuuteen.
- opettaja omalla käytöksellään näyttää esimerkkiä eikä kylve sukupuolirooleja.!
- perheistä puhuttaessa tehtäisiin selväksi perhemuotojen moninaisuus ja sen normaalius
- ei tehtäisi oletuksia vaan lähtökohta olisi että kaikki ovat erilaisia, ja se on täysin normaalia, ei korostettaisi sanaa "vähemmistö" vaan kerrottaisiin avoimesti esim seksuaalisuuden ja sukuolen moninaisuudesta, kaikki yhtä ok.
- Oman kehityksen seuraaminen esim. kilpailun muodossa ruokahävikin vähentäminen ( ei siis että lopetetaan syöminen vaan siis) koulun tasolla
sen seuraaminen. Tammikuussa ton verran, helmikuussa vielä paremmin. joo.
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen integrointi oppiaineisiin:
- Esim. arjen raha-asiat matematiikkaan
- Arkiliikunnan hyötyjen korostaminen ja mielenterveydelliset hyödyt liikunnassa
- Mielenterveyden häiriöiden tuominen näkyväksi esimerkiksi biologian tai terveystiedon tunnilla jo ala-asteella
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- Yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu, keskustelu miten vallitsevat ilmiöt vaikuttavat omaan arkeen
- Luovan ja kriittisen ajattelun kehittäminen ilmiölähtöisissä keskusteluissa
- Ilmiöitä voisi myös tarkastella esimerkiksi draaman ja tutkimustehtävien avulla (pakohuoneet, näytteleminen tms)
Kielitietoisia tehtäviä
Tehtävä 1.
Tarkastelkaa pienryhmissä luennolla esiteltyä havainnointilomakettam joka löytyy -------------->
Pohtikaa, miltä osin lomake linkittyy päivän luentoon
Pohtikaa myös, mitkä osiot havainnointilomakkeesta olivat helposti ymmärrettäviä ja mitkä taas kaipaisivat lisää opastusta
Avatkaa padlet: https://padlet.com/pauliinasopanen/kielitietoinen_toiminta
◦Käykää pienryhmässä tykkäämässä niistä aiheista, joiden tehtävänantoa piditte selkeänä
◦Kommentoikaa jokaista aluetta keskustelujenne pohjalta
◦Voitte kommentoida esimerkiksi
◦Mitkä kohdat vaatisivat selkeytystä tai
◦Miten voisitte hyödyntää lomaketta luokkahuonehavainnointien aikana tai
◦Miten lomakkeen eri osiot linkittyvät päivän luentoon
Tehtävä 2.
Pohtikaa kielitietoisuutta alakoulun yllin oppitunnilla Monikielisen oppijan matkassa -sivuston avulla https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eri-tiedonaloilla/oppikirjatekstit/alakoulun-ylli/
Pienryhmätyöskentely (3 ryhmää)
◦Jokaiselle ryhmälle valitaan yksi sivuston tehtävistä
◦ryhmä 1 = kohdat I-II, ryhmä 2 = kohta III, ryhmä 3 = kohta IV
◦Ryhmät pohtivat sivuston tehtäviä yhdessä ja pyrkivät löytämään näihin sopivat vastaukset sekä pohtimaan tehtävää kielitietoisesta näkökulmasta
◦Lopuksi jokainen ryhmä kertoo tiivistetysti muille tehtävästään, siihen pohtimistaan ratkaisuistaan ja siitä, minkälaisia ajatuksia tämä tehtävä herätti liittyen kielitietoiseen opettamiseen ja opettamiseen ylipäätään
Kriittisen ajattelun kehittäminen kouluyhteisössä
- Miksi kriittisen ajattelun harjoitteleminen koulussa on tai ei ole tärkeää?
- On tärkeää, koska jos ei osaa kyseenalaistaa mitään, ei osaa välttämättä luoda omia mielipiteitä.
- On tärkeää, sillä antaa valmiuksia oppilaille tulkita tietoa ja oppia kyseenalaistamaan.
- Kriittinen ajattelu haastaa omaa ajattelua. Ikään kuin rakentaisi taloa uudelleen ja uudelleen -> talolle muodostuu koko ajan paremmat perustukset.
- Kriittinen ajattelu auttaa pääsemään irti omasta kuplasta, ei anneta esimerkiksi omien kulttuurillisten tai maailmankatsomuksellisten näkemysten vaikuttaa
- Liika kriittisyys tekee kyyniseksi, ei ehkä enää luoteta mihinkään
- Harjoitteleminen on tärkeää, koska tietoa on paljon ja kaikki tieto ei ole oikeaa/puolueetonta, joten on osattava löytää oikeat tiedonlähteet, joita uskoa ja joista oppia. Mikä tieto on puolueetonta? Onko esimerkkejä? esimerkkinä mv-lehti sekä joidenkin yrityksien tekemät tutkimukset
- Jotkut tekevät myös tarkoituksella harhaanjohtavaa informaatiota/uutisointia
- Ymmärtää omien tekojen syy-seuraussuhteet
- Ymmärtää, että kuka tiedon on luonut ja ketä varten tieto on
- Kriittinen ajattelu on olennaista kyseenalaistamisen kannalta. Ongelmien ratkominen on vaikeaa mikäli asioita ei osata kyseenalaistaa tai ajatella kriittisesti.
- On tärkeää. Elämme informaatiota täynnä olevassa maailmassa, joten olennaisen ja luotettavan tiedon löytäminen korostuu.
- Armeijassa kriittistä ajattelua ei koeta hyödylliseksi, muuta kuin johtajan asemassa, sillä muiden on tärkeä noudattaa "sokeasti" hänen antamiaan ohjeita, jotta ryhmä toimisi yhtenäisesti sekä nopeasti
-on tärkeää, koska nykyään tulee niin paljon erilaista viestintää eri kanavista
-pitää oppia tunnistamaan oikea tieto väärästä
-ei tärkeää: ehkä siksi koska opitaan jo valmiiksi paljon faktoja
-kriittinen ajattelu mahTehtävät ja palautuskansiotdollistaa opitun soveltamisen
- Itsenäinen ajattelu tulee kriittisen ajattelun kautta
- Kehittäkää konkreettisia harjoituksia, joissa kriittistä ajattelua voisi edistää. Näiden harjoitusten tulisi kytkeytyä eri oppiaineisiin.
- Esim. että esitellään joku tutkimus jossa on yksi näkökulma johonkin asiaan ja sitten keskustellaan siitä, mitä jäi kertomatta. Että vaikka se 1 näkökulma olisi oikea, ei se silti ole koko totuus.
- Historia: vertaillaan esim. Hitlerin kahta eri puhetta, joista toinen oli televisioitu (eli neutraali, harkittu ja kaunisteltu puhe) ja toinen yksityisestä tilaisuudesta (kärkkäitä mielipiteitä), mutta ei kerrota missä kontekstissa puheet on pidetty.
- Voisi tutkia yhtä tapahtumaa eri uutislähteisden kautta. Esim. että miten eri lähteet uutisoivat maahanmuutosta ja mitä tuovat aiheesta esiin.
- -historian/yh:n tunti, oppilaiden jako ryhmiin ja näille ryhmille annetaan erilaista tietoa samasta asiasta, mukana voi olla myös väärää tietoa, tämän pohjalta oppilaiden tulee yhdessä selvittää mikä on oikeaa tietoa
- -äidinkielen tunti: uutisten ja valeuutisten vertailu
- -äidinkieli: väittelyt, siinä joutuu miettimään perustelut -> lisäksi jos väittelyssä. jaetaan roolit, parhaassa tapauksessa yksilö pääsee haastamaan omaa näkemystään ja joutuu väkisin tukemaan oman näkemyksen vastaista näkemystä
- Esittäisi erilaisia väitteitä, ja oppilaiden tulisi selvittää käyttämällä erilaisia lähteitä, ovatko väitteet tosia vai keksittyjä. Tukisi lähdekriittisyyttä.
- Heinzin dilemman kaltainen kaksipuolinen tarina, jossa tulisi selville jonkin tapahtuman kaksi täysin eri näkökulmaa. (Molemmat voi tarkoittaa hyvää omalla teolla)
- Voisi olla näytelmä tai rikosmysteerinen teksti jossa esitetään mysteeri johon yleisö/lukijat otetaan mukaan ja heidän täytyisi esitettyjen faktojen perusteella löytää syyllinen.
Esi- ja alkuopetuksen vierailutehtävän purku
• Oppimisympäristö: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen…
Opiskelua tehtiin metsässä. Metsään oli integroitu opetuksia samoin kuin päiväkodissa.
Tiloja ei ollut tarpeeksi, mikä aiheutti ylimääräistä odottelu aktiviteettien välillä
Leluja sekä pelejä luokan peräällä
Luokan taululla puu, johon kerätty omenien muodossa luokan yhteiset pelisäännöt (esim. pyydän anteeksi jne.)
Pulpetit kuin peruskoulussa, koska korona, muuten istuttaisiin rigissä
Paljon oppilaiden töitä näkyvillä, viihtyisät tilat, luokassa osa pulpeteista keskitetty opettajan pöytää kohti, loput tilasta jaettu sermeillä pienempiin oppimistiloihin. Oppilaat jaetaan usein ryhmiin.
Fyysinen oppimisympäristö värikäs, sekä monipuolinen esim. sohvia ja digilaitteita helposti saatavilla kaikille
Fyysisesti kaikkien oppilaiden tekemiä piirrustuksiä seinillä, osallistaa oppilaita "sisustamiseen"
Luokka ahdas, eikä aktivoinut lapsia vuorovaikutuseen (pulpetit erillään)
Erilaisia oppimisympäristöjä: paljon askarteluja ja opetuskuvia esillä, mutta oli myös hyvin vähä-ärsykkeinen tila, jossa joidenkin olisi helpompi keskittyä.
•Työskentelytavat, vuorovaikutus…
Opettajalähtöistä työskentelyä, aina havainnoillistava esimerkki esim kun askarrellaan, mennään vaihe kerrallaan ensin ope näyttää, jonka jälkeen lapset tekevät ja opettaja kiertää.
Resursseista riippuu käytetäänkö elektronisia laitteita vai ei
Työskentelyä paljon pareittan, opetettiin lapsille paljon vuorovaikutustaitoja
Oppiminen käytännönläheistä, omenalla esimerkiksi havainnollistettiin matematiikkaa, hyödynnettiin myös erilaisia tiloja oppimisessa
Oppiminen passiivista sekä opettajakeskeistä, oppilaat työskentelivät yksin, eikä opettaja kannustanut vuorovaikutukseen vertaisen eikä opettajan kkanssa
• Oppisisällöt, laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet, oppiaineet
Oppisisällöt liittyivät konkreettisiin arkipäivän asioihin. (Oman nimen kirjaimet, kuukaudet, viikonpäivät...)
Opetus hyvin konkreettista ja tekemällä oppimista.
• Opetus
Opetus usein kätketty leikin muotoon ja passiivisesti tiloihin
•Lapsikeskeisyys vs. opettajajohtoisuus
Opetus luokassa opettajajohtoista, opettaja auktoriteettinä ohjasi toimintaa luokan edestä
Lapsikeskeistä, kysyttiin ideoita oppimiseen, mutta opsi kuitenkin määrää mitä opiskellaan
Opetus oli hyvin lapsikeskeistä esim. lasten omat mielenkiinnon kohteet otettiin hyvin huomioon
Opetus oli enimmäkseen lapsikeskeistä, mutta opettaja piti tilanteen hallussa.
•Leikin merkitys, sija ja tila
Ops: lapsilla on lupa oppia leikkiessä, leikille tulee antaa paljon tilaa esi- ja alkuopetuksessa. Lapset oppivat leikkiessä paljon vuorovaikutustaitoja, mikä tekee leikistä merkityksellistä oppimisen kannalta
Opetus passiivista, lapset eleillään vaativat leikillisyyttä, mutta sitä ei opetukseen tuotu
Ohjatussa leikissä taustalla opetuksia. Vapaalla leikillä vapaampi muoto luovuuden ja sosiaalistamisen ilmentäjänä.
Leikissä opitaan vuorovaikutustaitoja
Leikin merkitys oli tärkeä ja suuri osa oppimisesta tapahtuu leikin avulla. Opitaan esim. vuorovaikutustaitoja, valintojen tekemistä ja arjen tilanteissa toimimista.
•Millaista toimintaa: mitä lapsi ohjataan tekemään (lapsen toimijuus)
Lapset ohjataan tekemään asioita heidän omien mielenkiintojensa mukaan. Opetus yhdistetään siihen, mitä lapset haluavat itse tehdä. Asiat havainnoidaan käytännön avulla.
•Lapsen saama palaute (opettajalta, vertaisilta), itsearviointi
Palautetta annettiin vasta kun lapsi onnistui suorituksessa. Mikäli tehtävä ei meinannut onnistua, alettiin lasta pikkuhiljaa johdatella oikeaan suuntaan.
Annettiin palautetta kun lapsi melusi ja kerrottiin, miten se vaikuttaa muiden oppimiseen ja yleiseen ilmapiiriin.
Positiivista palautetta askartelussa aina kun sai yhden vaiheen suoritettua
Palautetta ei juuri annettu.
Palautetta annettiin paljon kehumalla ja postiivisen kautta ohjaamalla.
•miten palautteella ohjattiin lapsen toimintaa?
Annettiin ohjeita, miten tulisi toimia eikä että nyt on toiminut väärin.
•Oliko palaute oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
Edistämisen sijaan palautteella oli ennemmin laadullinen ulottuvuus kannustamisen ja tukemisen muodossa
•Moniammatillisuus opetuksessa? Samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja?
•Kasvun ja oppimisen tukeminen
Rutiinien avulla opetetaan päivän rytmiä ja valmistetaan koulumaailmaan.
•Miten opetusta eriytettiin?
Luokassa oli kaksi erityistä tukea vaativaa lasta, joten kun askarreltiin niin avustaja oli kokoajan näiden apuna ja ne saivat edetä rauhassa omaan tahtiin.
Muutenkin edettiin omaan tahtiin askartelussa, kun suurin osa oli tehnyt jonkin vaiheen, niin opettaja kertoi seuraavan vaiheen, jotta nopeimmat eivät kerkeäsi kyllästyä ja meni samalla auttamaan niitä, jotka eivät olleet vielä tehneet vaihetta.
•Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?
Aamupiirissä keskittymisvaikeutta pystyttiin hallitsemaan omalla jakkaralla
Mikä ihmetytti/innosti/kiinnosti/ärsytti?
Digilaitteiden vahva käyttö opetuksessa
Opetuksen taustalla paljon jatusta ja ammattitaitoa, jolloin se oli kohdennettua ja mielekästä
Avustaja paikalla auttamassa erityistä tukea tarvitsevia
Opiskelua tehtiin metsässä. Metsään oli integroitu opetuksia samoin kuin päiväkodissa.
Tiloja ei ollut tarpeeksi, mikä aiheutti ylimääräistä odottelu aktiviteettien välillä
Leluja sekä pelejä luokan peräällä
Luokan taululla puu, johon kerätty omenien muodossa luokan yhteiset pelisäännöt (esim. pyydän anteeksi jne.)
Pulpetit kuin peruskoulussa, koska korona, muuten istuttaisiin rigissä
Paljon oppilaiden töitä näkyvillä, viihtyisät tilat, luokassa osa pulpeteista keskitetty opettajan pöytää kohti, loput tilasta jaettu sermeillä pienempiin oppimistiloihin. Oppilaat jaetaan usein ryhmiin.
Fyysinen oppimisympäristö värikäs, sekä monipuolinen esim. sohvia ja digilaitteita helposti saatavilla kaikille
Fyysisesti kaikkien oppilaiden tekemiä piirrustuksiä seinillä, osallistaa oppilaita "sisustamiseen"
Luokka ahdas, eikä aktivoinut lapsia vuorovaikutuseen (pulpetit erillään)
Erilaisia oppimisympäristöjä: paljon askarteluja ja opetuskuvia esillä, mutta oli myös hyvin vähä-ärsykkeinen tila, jossa joidenkin olisi helpompi keskittyä.
•Työskentelytavat, vuorovaikutus…
Opettajalähtöistä työskentelyä, aina havainnoillistava esimerkki esim kun askarrellaan, mennään vaihe kerrallaan ensin ope näyttää, jonka jälkeen lapset tekevät ja opettaja kiertää.
Resursseista riippuu käytetäänkö elektronisia laitteita vai ei
Työskentelyä paljon pareittan, opetettiin lapsille paljon vuorovaikutustaitoja
Oppiminen käytännönläheistä, omenalla esimerkiksi havainnollistettiin matematiikkaa, hyödynnettiin myös erilaisia tiloja oppimisessa
Oppiminen passiivista sekä opettajakeskeistä, oppilaat työskentelivät yksin, eikä opettaja kannustanut vuorovaikutukseen vertaisen eikä opettajan kkanssa
• Oppisisällöt, laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet, oppiaineet
Oppisisällöt liittyivät konkreettisiin arkipäivän asioihin. (Oman nimen kirjaimet, kuukaudet, viikonpäivät...)
Opetus hyvin konkreettista ja tekemällä oppimista.
• Opetus
Opetus usein kätketty leikin muotoon ja passiivisesti tiloihin
•Lapsikeskeisyys vs. opettajajohtoisuus
Opetus luokassa opettajajohtoista, opettaja auktoriteettinä ohjasi toimintaa luokan edestä
Lapsikeskeistä, kysyttiin ideoita oppimiseen, mutta opsi kuitenkin määrää mitä opiskellaan
Opetus oli hyvin lapsikeskeistä esim. lasten omat mielenkiinnon kohteet otettiin hyvin huomioon
Opetus oli enimmäkseen lapsikeskeistä, mutta opettaja piti tilanteen hallussa.
•Leikin merkitys, sija ja tila
Ops: lapsilla on lupa oppia leikkiessä, leikille tulee antaa paljon tilaa esi- ja alkuopetuksessa. Lapset oppivat leikkiessä paljon vuorovaikutustaitoja, mikä tekee leikistä merkityksellistä oppimisen kannalta
Opetus passiivista, lapset eleillään vaativat leikillisyyttä, mutta sitä ei opetukseen tuotu
Ohjatussa leikissä taustalla opetuksia. Vapaalla leikillä vapaampi muoto luovuuden ja sosiaalistamisen ilmentäjänä.
Leikissä opitaan vuorovaikutustaitoja
Leikin merkitys oli tärkeä ja suuri osa oppimisesta tapahtuu leikin avulla. Opitaan esim. vuorovaikutustaitoja, valintojen tekemistä ja arjen tilanteissa toimimista.
•Millaista toimintaa: mitä lapsi ohjataan tekemään (lapsen toimijuus)
Lapset ohjataan tekemään asioita heidän omien mielenkiintojensa mukaan. Opetus yhdistetään siihen, mitä lapset haluavat itse tehdä. Asiat havainnoidaan käytännön avulla.
•Lapsen saama palaute (opettajalta, vertaisilta), itsearviointi
Palautetta annettiin vasta kun lapsi onnistui suorituksessa. Mikäli tehtävä ei meinannut onnistua, alettiin lasta pikkuhiljaa johdatella oikeaan suuntaan.
Annettiin palautetta kun lapsi melusi ja kerrottiin, miten se vaikuttaa muiden oppimiseen ja yleiseen ilmapiiriin.
Positiivista palautetta askartelussa aina kun sai yhden vaiheen suoritettua
Palautetta ei juuri annettu.
Palautetta annettiin paljon kehumalla ja postiivisen kautta ohjaamalla.
•miten palautteella ohjattiin lapsen toimintaa?
Annettiin ohjeita, miten tulisi toimia eikä että nyt on toiminut väärin.
•Oliko palaute oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
Edistämisen sijaan palautteella oli ennemmin laadullinen ulottuvuus kannustamisen ja tukemisen muodossa
•Moniammatillisuus opetuksessa? Samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja?
•Kasvun ja oppimisen tukeminen
Rutiinien avulla opetetaan päivän rytmiä ja valmistetaan koulumaailmaan.
•Miten opetusta eriytettiin?
Luokassa oli kaksi erityistä tukea vaativaa lasta, joten kun askarreltiin niin avustaja oli kokoajan näiden apuna ja ne saivat edetä rauhassa omaan tahtiin.
Muutenkin edettiin omaan tahtiin askartelussa, kun suurin osa oli tehnyt jonkin vaiheen, niin opettaja kertoi seuraavan vaiheen, jotta nopeimmat eivät kerkeäsi kyllästyä ja meni samalla auttamaan niitä, jotka eivät olleet vielä tehneet vaihetta.
•Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?
Aamupiirissä keskittymisvaikeutta pystyttiin hallitsemaan omalla jakkaralla
Mikä ihmetytti/innosti/kiinnosti/ärsytti?
Digilaitteiden vahva käyttö opetuksessa
Opetuksen taustalla paljon jatusta ja ammattitaitoa, jolloin se oli kohdennettua ja mielekästä
Avustaja paikalla auttamassa erityistä tukea tarvitsevia
Kokonaisuus Derbyn hyvinvoinni lisäämiseksi
- Jakaudutaan 3 hengen ryhmiin.
- Pohtikaa pienryhmässä toimintoja Derbyn ja derbyläisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Toiminnot voivat olla virallisia tai epävirallisia. Miettikää myös toimintojen budjettia.
- Palataan suurryhmään.
- Suunnitelkaa koko ryhmänä toteutettavissa oleva kokonaisuus, joka mielestänne vie Derbyn hyvinvointia ja ryhmää eteenpäin. Suunnitelkaa myös budjetti.
- Tavoite – miten sen saavuttamista mitataan? – itse toiminnot (budjetti)
- Huomioikaa:
- Miten saatte kaikkien ideat yhteiseen tarkasteluun?
- Miten huomioin muiden näkemykset? Miten tuon omat näkemykseni esiin?
- Luonko puheellani yhteisöllisyyttä kaikkien ryhmän jäsenten kesken? Huomaanko ulos sulkevan puheen?