• Oppimisympäristö: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen… 
 Opiskelua tehtiin metsässä. Metsään oli integroitu opetuksia samoin kuin päiväkodissa.
 Tiloja ei ollut tarpeeksi, mikä aiheutti ylimääräistä odottelu aktiviteettien välillä
 Leluja sekä pelejä luokan peräällä
 Luokan taululla puu, johon kerätty omenien muodossa luokan yhteiset pelisäännöt (esim. pyydän anteeksi jne.)
 Pulpetit kuin peruskoulussa, koska korona, muuten istuttaisiin rigissä
 Paljon oppilaiden töitä näkyvillä, viihtyisät tilat, luokassa osa pulpeteista keskitetty opettajan pöytää kohti, loput tilasta jaettu sermeillä pienempiin oppimistiloihin. Oppilaat jaetaan usein ryhmiin.
 Fyysinen oppimisympäristö värikäs, sekä monipuolinen esim. sohvia ja digilaitteita helposti saatavilla kaikille
 Fyysisesti kaikkien oppilaiden tekemiä piirrustuksiä seinillä, osallistaa oppilaita "sisustamiseen"
 Luokka ahdas, eikä aktivoinut lapsia vuorovaikutuseen (pulpetit erillään)
 Erilaisia oppimisympäristöjä: paljon askarteluja ja opetuskuvia esillä, mutta oli myös hyvin vähä-ärsykkeinen tila, jossa joidenkin olisi helpompi keskittyä.
•Työskentelytavat, vuorovaikutus… 
Opettajalähtöistä työskentelyä, aina havainnoillistava esimerkki esim kun askarrellaan, mennään vaihe kerrallaan ensin ope näyttää, jonka jälkeen lapset tekevät ja opettaja kiertää.
Resursseista riippuu käytetäänkö elektronisia laitteita vai ei
Työskentelyä paljon pareittan, opetettiin lapsille paljon vuorovaikutustaitoja
Oppiminen käytännönläheistä, omenalla esimerkiksi havainnollistettiin matematiikkaa, hyödynnettiin myös erilaisia tiloja oppimisessa
Oppiminen passiivista sekä opettajakeskeistä, oppilaat työskentelivät yksin, eikä opettaja kannustanut vuorovaikutukseen vertaisen eikä opettajan kkanssa
• Oppisisällöt, laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet, oppiaineet
Oppisisällöt liittyivät konkreettisiin arkipäivän asioihin. (Oman nimen kirjaimet, kuukaudet, viikonpäivät...)
Opetus hyvin konkreettista ja tekemällä oppimista.
• Opetus 
Opetus usein kätketty leikin muotoon ja passiivisesti tiloihin
•Lapsikeskeisyys vs. opettajajohtoisuus 
Opetus luokassa opettajajohtoista, opettaja auktoriteettinä ohjasi toimintaa luokan edestä
Lapsikeskeistä, kysyttiin ideoita oppimiseen, mutta opsi kuitenkin määrää mitä opiskellaan
Opetus oli hyvin lapsikeskeistä esim. lasten omat mielenkiinnon kohteet otettiin hyvin huomioon
Opetus oli enimmäkseen lapsikeskeistä, mutta opettaja piti tilanteen hallussa.
•Leikin merkitys, sija ja tila 
Ops: lapsilla on lupa oppia leikkiessä, leikille tulee antaa paljon tilaa esi- ja alkuopetuksessa. Lapset oppivat leikkiessä paljon vuorovaikutustaitoja, mikä tekee leikistä merkityksellistä oppimisen kannalta
Opetus passiivista, lapset eleillään vaativat leikillisyyttä, mutta sitä ei opetukseen tuotu
Ohjatussa leikissä taustalla opetuksia. Vapaalla leikillä vapaampi muoto luovuuden ja sosiaalistamisen ilmentäjänä.
Leikissä opitaan vuorovaikutustaitoja
Leikin merkitys oli tärkeä ja suuri osa oppimisesta tapahtuu leikin avulla. Opitaan esim. vuorovaikutustaitoja, valintojen tekemistä ja arjen tilanteissa toimimista.
•Millaista toimintaa: mitä lapsi ohjataan tekemään (lapsen toimijuus)
Lapset ohjataan tekemään asioita heidän omien mielenkiintojensa mukaan. Opetus yhdistetään siihen, mitä lapset haluavat itse tehdä. Asiat havainnoidaan käytännön avulla.
•Lapsen saama palaute (opettajalta, vertaisilta), itsearviointi
Palautetta annettiin vasta kun lapsi onnistui suorituksessa. Mikäli tehtävä ei meinannut onnistua, alettiin lasta pikkuhiljaa johdatella oikeaan suuntaan. 
Annettiin palautetta kun lapsi melusi ja kerrottiin, miten se vaikuttaa muiden oppimiseen ja yleiseen ilmapiiriin.
Positiivista palautetta askartelussa aina kun sai yhden vaiheen suoritettua
Palautetta ei juuri annettu.
Palautetta annettiin paljon kehumalla ja postiivisen kautta ohjaamalla.
•miten palautteella ohjattiin lapsen toimintaa?
Annettiin ohjeita, miten tulisi toimia eikä että nyt on toiminut väärin.
•Oliko palaute oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? 
Edistämisen sijaan palautteella oli ennemmin laadullinen ulottuvuus kannustamisen ja tukemisen muodossa
•Moniammatillisuus opetuksessa? Samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja?
•Kasvun ja oppimisen tukeminen 
Rutiinien avulla opetetaan päivän rytmiä ja valmistetaan koulumaailmaan.
•Miten opetusta eriytettiin? 
Luokassa oli kaksi erityistä tukea vaativaa lasta, joten kun askarreltiin niin avustaja oli kokoajan näiden apuna ja ne saivat edetä rauhassa omaan tahtiin.
Muutenkin edettiin omaan tahtiin askartelussa, kun suurin osa oli tehnyt jonkin vaiheen, niin opettaja kertoi seuraavan vaiheen, jotta nopeimmat eivät kerkeäsi kyllästyä ja meni samalla auttamaan niitä, jotka eivät olleet vielä tehneet vaihetta.
•Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon? 
Aamupiirissä keskittymisvaikeutta pystyttiin hallitsemaan omalla jakkaralla
Mikä ihmetytti/innosti/kiinnosti/ärsytti?
Digilaitteiden vahva käyttö opetuksessa
Opetuksen taustalla paljon jatusta ja ammattitaitoa, jolloin se oli kohdennettua ja mielekästä
Avustaja paikalla auttamassa erityistä tukea tarvitsevia