Millainen on kielitietoinen kouluyhteisö osana laajempaa yhteiskuntaa? Mitä opettajan olisi hyvä ottaa huomioon työskennellessään vasta Suomeen tulleiden perheiden kanssa?
Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoista havainnoimista. Tämän mallin avulla tuetaan etenkin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaoppilaita kiinnittämällä huomiota opetuksen kielenkäytön tilanteisiin. (https://hundred.org/en/innovations/kielitietoinen-opetus)
Neljännessä harjoittelussa näkökulma kielitietoisuuteen syvenee ja laajenee kattamaan luokkayhteisön lisäksi koko koulun ja ympäröivän yhteiskunnan. Opiskelijat valmistautuvat työskentelemään vasta Suomeen tulleiden perheiden kanssa ja huomioimaan ja ymmärtämään lasten kieliresursseja. Harjoittelun aikana opiskelijat osallistuvat lukupiiriin ja tekevät ryhmätyön aiheesta koulun ja perheen yhteistyö. Siinä he pohtivat mitä opettajan pitää ottaa huomioon työskennellessään vasta Suomeen tulleiden perheiden kanssa: Mitä perheiden olisi hyvä tietää koulusta ja siihen liittyvistä käytänteistä? Entä mitä koulun olisi hyvä tietää uudesta oppilaasta ja perheestä?
KIELITIETOISUUS-TEHTÄVÄ:
Jyväskylään tulee vieraskielinen perhe, jonka lapset tulevat luokkaanne Normaalikouluun. Pohtikaa,
- Mitä vasta Jyväskylään saapuneiden perheiden pitäisi tietää kouluelämästä ja mitä tietoja heidän olisi hyödyllistä jakaa opettajalle?
- Mitä opettajien tulisi selvittää perheen ja oppilaan taustoista (esim. aiemmista oppimiskokemuksista ja kieliresursseista). Miten tarvittavia tietoja olisi paras hankkia?
- Mten opettajien tulisi huolehtia siitä, että oppilas pääsee mukaan luokan vuorovaikutustoimintaan ja tasavertaisesti osallistumaan.
Laatikaa pienryhmässänne kirjallisuuden ja pohdintanne perusteella noin 2 sivun info perheelle ja työkalupakki opettajalle. Liittäkää mukaan pieni metateksti, jossa avaatte toimintaperiaatteidenne eettistä tausta-ajattelua (noin 1 sivu). Muistakaa, että suomalaiseen koulukulttuuriin kuuluu paljon hiljaista tietoa liittyen esimerkiksi aikatauluihin, viestintään, koulussa käytettäviin materiaaleihin ja jokapäiväisiin käyttäytymismalleihin. Huomioikaa myös koulun ja kodin yhteistyö ja mitä kouluyhteisöön kuuluminen vaatii koko perheeltä. Hyödyntäkää kirjallisuutta ja nettilähteitä sekä OH3:n materiaaleja ja saamianne kokemuksia. Halutessanne voitte myös haastatella perheitä heidän kokemuksistaan (perheisiin voi saada yhteyden esim. Monikulttuurikeskus Glorian kautta). Tehtävä puretaan PROpe-lopputapaamisessa.
Tekstit ja työkalut:
- Moate, J. (2017). Living between two educational systems. Teoksessa A. Raiker & M. Rautiainen (toim.) Educating for democracy in England and Finland: principlesand culture,17-26, Abingdon, Oxon: Routledge.
- Moate, J. (2021) Koulun kohtaaminen toisesta nakokulmasta katsottuna https://kielikampus.jyu.fi/fi/blog/iki-blogi/arkisto/2021/koulun-kohtaaminen-toisesta-nakokulmasta-katsottuna
- Voipio-Huovinen, S. 2016. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50856/maahanmuuttajataustaistenoppilaidenkotoutumisenjaosallistumisenmahdollisuuksiaperusopetuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y - Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitaidon-kehitys-ja-arviointi/miten-taito-kehittyy/
- JA LISÄKSI LUKUPIIRIKIRJALLISUUTTA SOVELTUVIN OSIN.
Muita lähteitä ja vinkkejä:
- Helot, C. & Young, A. (2002). Bilingualism and language education in French primary schools: Why and how should migrant languages be valued? International Journal of Bilingual Education and Bilingualism 5(2), 96–112.
- Young, A. (2018) Language awareness, language diversity and migrant languages in the primary school. Teoksessa P. Garrett & J. M. Cots (toim.), The Routledge Handbook of Language Awareness, 23–39, Oxford, Routledge.
- Opetushallitus 2010. Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö https://docplayer.fi/149961-Monikulttuurinen-kodin-ja-koulun-yhteistyo.html
- Cummins, J. (2017). Multilingualism in Classroom Instruction: “I think it’s helping my brain grow.” Scottish Languages Review 33, 5–18.
- Lehtonen, H. (2018). Monikielisyys näkyväksi. Audiovisuaalinen tuotos. Kasvatus ja koulutus.
- Opetushallitus. Kielitietoinen opetus – Kielitietoinen koulu. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/15664-oph-kielitietoinen-opetus-kielitietoinen-koulu_nettiversio.pdf
- Ruohonen, T. (toim.) (2019). Kielitietoisen opettajan opas. E-norssi. Saatavilla: https://www.enorssi.fi/julkaisut/kielitietoisen-opettajan-opas/mobile/index.html#p=2
- Sekä hankkeet:
- IKI – Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi: https://ikihanke.fi
- LISTiac – Linguistically sensitive teaching in all classrooms: http://listiac.org/
- DivEd – Diversity in education: https://dived.fi/
- https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_kehittaminen/Kieli_ja_kulttuuritietoisuus
- https://hundred.org/en/innovations/kielitietoinen-opetus#5d4f4d3c
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin