Lv 2023 - 2024
Havaintoja koulun toimintakulttuurista
Koulussa luokka-asteet toimivat omissa oloissaan. Muiden luokkien tekemisestä ei oikeastaan tiedä mitään. Muihin opettajiin ei saanut harjoittelun aikana yhteyttä. Moni opettaja jättää moikkaamatta tavatessa esim. opehuoneessa. Moniammatillinen yhteistyö jää hyvin pieneksi, erityisopettajaa näkyi hyvin vähän, vaikka useat oppilaat hänen luona kävivät. Yhteisiä kuulumisia ei oikeastaan vaihdettu opettajien välillä. Tietooni tuli vain kakkosluokan opettajien nimet. Rehtorin pitämät infovälkät todella auktoriteettipainotteisia, saisiko näihin esim toiminnallisia opettajia aktivoivia keskusteluja? Onko opettajia koskaan ryhmäytetty, luokkien ryhmäyttäminen muistetaan usein, mutta työyhteisön ryhmäytyminen jätetään opettajien vastuulle. Onko opehuoneessa turvallinen ilmapiiri ilmaista itseään? Rehtori näkee paljon huonoja asioita, mihin opettajien tulisi kiinnittää huomiota: esim palo-ovi aina auki- ei näin!! Mutta missä on infovälkillä positiiviset asiat, mitä ollaan tehty hyvin? Voisiko tästä saada jonkinlaisen käytänteen, että muistetaan myös kertoa missä opettajat onnistuvat?
Luokkamme tuntui olevan eristyksissä muista. En tiedä, miten paljon luokanopettajamme kommunikoi muiden opettajien kanssa, mutta itse en tavannut "kollegoja". Jäi mietityttämään, miten hyvin opettajat tuntevat toisiaan, juttelevat keskenään. Jos tulisin sijaiseksi tähän kouluun, uskaltaisinko ja keneltä kysyä apua?
Koulusta vaikutti puuttuvan selkeät toimintatavat kriisitilanteissa (Esimerkiksi oppilaan väkivaltainen käytös)
Oppilaiden siirtyminen välitunnille oli hidasta ja käyttäytyminen käytävätilassa vaikutti epäselvältä.
Itselle ei ollut selkeää koulun toimintatavat. Esimerkiksi Norssilla sanottiin heti harjoittelun alussa, että kaikki aikuiset puuttuvat siihen, jos oppilaat esimerkiksi juoksevat käytävillä. Oppilaat lähtivät nihkeästi välitunnille, mutta mikä oli siihen yhteinen ohje?
Oppilaat eivät mene välitunnille ulos. Kukaan ei huolehdi tai puutu käytävillä hengaileviin oppilaisiin. Näyttää siltä, että on ok jäädä välitunnin ajaksi sisälle, kuka silloin valvoo mitä sisällä tapahtuu?
Kuinka opettajaa tuetaan, kun uupumus alkaa vaikuttaa jokaiseen osapuoleen? Kuinka ehkäistään sitä, että jokaisen opettajan jaksaminen työssä pysyy hyvänä?
Koulun käytävällä sijaitsee paljon paikkoja opiskella, mutta ei kelloa, jonka avulla oppilaat tietäisivät milloin palataan luokkaan?
Onko oppilaiden vaatteiden säilyttämiselle tarpeeksi tilaa käytävällä
Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja häipyivät luokasta heti, kun tunti päättyi. Luokan ovi jäi auki ja oppilaat jäivät haahuilemaan sinne ja käytäville.
Oppilailla oli hyvin vähän rauhallisia hetkiä, jolloin olisi mahdollista kertoa opettajalle mieltä askarruttavista asioista.
Palautteen määrä opettajalta oppilaille oli vähäistä.
Erityisopetuksen ja luokanopettajien yhteistyö näyttäytyy hyvin vähäisesti. Oppilaat siirtyvät erkkaluokkaan itsenäisesti, tekevät jotain tehtäviä ja seuraavalla tunnilla isossa luokassa ei ole mitään tietoa siitä, mitä ollaan tehty.
Heti alusta asti ihmetytti se, etteivät kaikki henkilökunnan jäsenet tervehtineet toisiaan tai meitä. Opettajat myös toimivat hyvin paljon itsenäisesti kukin omassa luokassaan eikä esimerkiksi erityisopettajan kanssa vaihdettu lainkaan kuulumisia. Pohdimme myös voisiko henkilökunnan infovälkkiä saada vuorovaikutteisemmaksi, sillä nyt ne näyttäytyivät meille lähinnä sellaisina, että ylhäältä päin tuli käskyjä ja muu henkilökunta istui paikalla hiljaa.
Yhteistyö muiden opettajien kanssa koski usein vain sitä, missä kappaleessa ollaan kirjassa menossa ja varmistusta siitä, että kaikki luokat varmasti etenevät samaan tahtiin.
Oppilaita on aktiovoitu hienosti huolehtimaan yhteisistä asioista, digi- ja ekoagentit ym. Opettajat moikkailevat ja kertoilevat juttuja, kun olin itse myös aloitteellinen ja aktiivinen. Opettajamme oli mielestäni tvt-vastaavana hyvin yhteydessä muihin opettajiin ja tunsi paljon koulun oppilaita ja oli hyvissä väleissä moniin eri luokka-asteisiin. Joulujuhlien järjestämisessä opettajat tekivät mielestäni hyvin yhteistyötä, myös yli luokka-asterajojen. Opettajamme teki kuulemma paljon yhteistyötä erityisopettajan kanssa, mutta se ei valitettavasti näkynyt meille.
Tuntuu, että opettajat eivät ikään kuin ole työkavereita, vaan käyvät vain töissä samassa paikassa. Työkavereilta voisi saada tukea jne mutta ehkä työyhteisön toimintaan ei ole jaksettu panostaa riittävästi?
Opettajat (esim meidän luokanopettajamme) eivät viettäneet aikaa opettajanhuoneessa, mikä vähensi yhteistä keskustelua. En tiedä, kuinka paljon rakenteellisesti oli järjestettyä aikaa keskustelulle, mutta moniammatillinen yhteistyö vaatisi sitä aikaa. Itse näin koko koulutyöskentelyn aikana erityisopettajan kanssa käytyjä keskusteluja tapahtuvan luokanopettajan ja erkan välillä yhden kerran. Erityisopettajan kanssa emme jutelleet itse kertaakaan. Kuitenkin meidän ryhmästämme kaksi lasta oli erkalla kaikki matikan tunnit ja lukuryhmätunnit.
Oppilaille annetaan paljon vastuuta ja heitä osallistetaan hyvin. Kuitenkin selkeät rajat ja niistä kiinni pitäminen
ei koulussa toteudu, eli saatetaan uhkailla toimilla, mutta ei toteuteta.
Ensimmäisten viikkojen aikana olo ei ollut kovin tervetullut, koska meihin ei otettu kauhean paljon kontaktia, eivätkä kaikki esimerkiksi edes tervehtineet. Tilanne parantui loppua kohden, kun alettiin olla jo tutumpia kasvoja. Myös oma aktiivisuus tervehtimisessä ja juttelussa auttoi.
Opettajat eivät vaikuttaneet tekevän kovin paljoa yhteistyötä tai konsultoivan toisiaan (esim. luokanope ja erkka).
Koulun päättämä aikataulutus oli huono. Liikaa siirtymiä ja tuntejen kesketytyksiä ruokalujen takia. Pitkä välkkä katkaisee tunnit ja 45min tunti on todella lyhtyt.
KOulun opettajat eivät vaikuttaneet uteliailta, kiinnostuneilta tai oppimishalukkailta.
Opettajat toimivat hyvin erillään ja oppilaan näkökulmasta epäjohdonmukaisesti keskenään. Erityisopettajien kanssa ei käyty yhteistä keskustelua. Jotkut koulunkäynninohjaajat olivat ylimielisiä ja ottivat paljon valtaa oppialita koskevissa asioissa.
Luokkamme tuntui olevan eristyksissä muista. En tiedä, miten paljon luokanopettajamme kommunikoi muiden opettajien kanssa, mutta itse en tavannut "kollegoja". Jäi mietityttämään, miten hyvin opettajat tuntevat toisiaan, juttelevat keskenään. Jos tulisin sijaiseksi tähän kouluun, uskaltaisinko ja keneltä kysyä apua?
Koulusta vaikutti puuttuvan selkeät toimintatavat kriisitilanteissa (Esimerkiksi oppilaan väkivaltainen käytös)
Oppilaiden siirtyminen välitunnille oli hidasta ja käyttäytyminen käytävätilassa vaikutti epäselvältä.
Itselle ei ollut selkeää koulun toimintatavat. Esimerkiksi Norssilla sanottiin heti harjoittelun alussa, että kaikki aikuiset puuttuvat siihen, jos oppilaat esimerkiksi juoksevat käytävillä. Oppilaat lähtivät nihkeästi välitunnille, mutta mikä oli siihen yhteinen ohje?
Oppilaat eivät mene välitunnille ulos. Kukaan ei huolehdi tai puutu käytävillä hengaileviin oppilaisiin. Näyttää siltä, että on ok jäädä välitunnin ajaksi sisälle, kuka silloin valvoo mitä sisällä tapahtuu?
Kuinka opettajaa tuetaan, kun uupumus alkaa vaikuttaa jokaiseen osapuoleen? Kuinka ehkäistään sitä, että jokaisen opettajan jaksaminen työssä pysyy hyvänä?
Koulun käytävällä sijaitsee paljon paikkoja opiskella, mutta ei kelloa, jonka avulla oppilaat tietäisivät milloin palataan luokkaan?
Onko oppilaiden vaatteiden säilyttämiselle tarpeeksi tilaa käytävällä
Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja häipyivät luokasta heti, kun tunti päättyi. Luokan ovi jäi auki ja oppilaat jäivät haahuilemaan sinne ja käytäville.
Oppilailla oli hyvin vähän rauhallisia hetkiä, jolloin olisi mahdollista kertoa opettajalle mieltä askarruttavista asioista.
Palautteen määrä opettajalta oppilaille oli vähäistä.
Erityisopetuksen ja luokanopettajien yhteistyö näyttäytyy hyvin vähäisesti. Oppilaat siirtyvät erkkaluokkaan itsenäisesti, tekevät jotain tehtäviä ja seuraavalla tunnilla isossa luokassa ei ole mitään tietoa siitä, mitä ollaan tehty.
Heti alusta asti ihmetytti se, etteivät kaikki henkilökunnan jäsenet tervehtineet toisiaan tai meitä. Opettajat myös toimivat hyvin paljon itsenäisesti kukin omassa luokassaan eikä esimerkiksi erityisopettajan kanssa vaihdettu lainkaan kuulumisia. Pohdimme myös voisiko henkilökunnan infovälkkiä saada vuorovaikutteisemmaksi, sillä nyt ne näyttäytyivät meille lähinnä sellaisina, että ylhäältä päin tuli käskyjä ja muu henkilökunta istui paikalla hiljaa.
Yhteistyö muiden opettajien kanssa koski usein vain sitä, missä kappaleessa ollaan kirjassa menossa ja varmistusta siitä, että kaikki luokat varmasti etenevät samaan tahtiin.
Oppilaita on aktiovoitu hienosti huolehtimaan yhteisistä asioista, digi- ja ekoagentit ym. Opettajat moikkailevat ja kertoilevat juttuja, kun olin itse myös aloitteellinen ja aktiivinen. Opettajamme oli mielestäni tvt-vastaavana hyvin yhteydessä muihin opettajiin ja tunsi paljon koulun oppilaita ja oli hyvissä väleissä moniin eri luokka-asteisiin. Joulujuhlien järjestämisessä opettajat tekivät mielestäni hyvin yhteistyötä, myös yli luokka-asterajojen. Opettajamme teki kuulemma paljon yhteistyötä erityisopettajan kanssa, mutta se ei valitettavasti näkynyt meille.
Tuntuu, että opettajat eivät ikään kuin ole työkavereita, vaan käyvät vain töissä samassa paikassa. Työkavereilta voisi saada tukea jne mutta ehkä työyhteisön toimintaan ei ole jaksettu panostaa riittävästi?
Opettajat (esim meidän luokanopettajamme) eivät viettäneet aikaa opettajanhuoneessa, mikä vähensi yhteistä keskustelua. En tiedä, kuinka paljon rakenteellisesti oli järjestettyä aikaa keskustelulle, mutta moniammatillinen yhteistyö vaatisi sitä aikaa. Itse näin koko koulutyöskentelyn aikana erityisopettajan kanssa käytyjä keskusteluja tapahtuvan luokanopettajan ja erkan välillä yhden kerran. Erityisopettajan kanssa emme jutelleet itse kertaakaan. Kuitenkin meidän ryhmästämme kaksi lasta oli erkalla kaikki matikan tunnit ja lukuryhmätunnit.
Oppilaille annetaan paljon vastuuta ja heitä osallistetaan hyvin. Kuitenkin selkeät rajat ja niistä kiinni pitäminen
ei koulussa toteudu, eli saatetaan uhkailla toimilla, mutta ei toteuteta.
Ensimmäisten viikkojen aikana olo ei ollut kovin tervetullut, koska meihin ei otettu kauhean paljon kontaktia, eivätkä kaikki esimerkiksi edes tervehtineet. Tilanne parantui loppua kohden, kun alettiin olla jo tutumpia kasvoja. Myös oma aktiivisuus tervehtimisessä ja juttelussa auttoi.
Opettajat eivät vaikuttaneet tekevän kovin paljoa yhteistyötä tai konsultoivan toisiaan (esim. luokanope ja erkka).
Koulun päättämä aikataulutus oli huono. Liikaa siirtymiä ja tuntejen kesketytyksiä ruokalujen takia. Pitkä välkkä katkaisee tunnit ja 45min tunti on todella lyhtyt.
KOulun opettajat eivät vaikuttaneet uteliailta, kiinnostuneilta tai oppimishalukkailta.
Opettajat toimivat hyvin erillään ja oppilaan näkökulmasta epäjohdonmukaisesti keskenään. Erityisopettajien kanssa ei käyty yhteistä keskustelua. Jotkut koulunkäynninohjaajat olivat ylimielisiä ja ottivat paljon valtaa oppialita koskevissa asioissa.
Tapaamisten diat ja muita materiaaleja
My.PedA-ohjausvko49.pdf
Ohjaus 15.11. Opetuksen suunnittelun lähtökohdat
Reflektointia&koulutyöskentelyyn_orientoitumista.pdf
MyPeda_luento_231026_Narhi.pdf
Koulun toimintakulttuuri 2.11.2023
Case-tehtävä 2.11.
formatiivinen arviointi_Tarnanen&Kainulainen.pdf
Oppijan-taidon-havainnointi.pdf
Kouluun kiinnittyminen_MyPeda_2023.pdf
Nieminen_Arviointikulttuuri.pdf
Tarnanen_Arviointiajattelun perusteet.pdf
Maahanmuuttotaustaisten oppijoiden kiinnittyminen.pdf
Pöysä_Sosioemotionaalinen tuki vuorovaikutuksen näkökulmasta.pdf
Lasten uskomukset koulumenestyksestä ja arvioinnista_seh_25102023.pptx
Austin_butterfly.pdf
Savolainen-ym_2019_Myönteisten käyttäytymismallien tukeminen.pdf
Aloitustapaaminen_23102023.pdf
Tervetuloa opiskelemaan My.PedA-oppimiskokonaisuutta!
My.PedA, Monialainen yhteistyö ja pedagoginen asiantuntijuus, on mahdollisuus tehdä n. 5 - 19 opintopistettä (maisterivaiheen) opintoja rakenteellisesti ja sisällöllisesti uudella tavalla, teoriaa ja käytännön harjoittelua yhdistäen.
My.PedA-oppimiskokonaisuudessa pääset kehittämään osaamistasi ainakin seuraavien teemojen osalta:
Ks. lisää Thinglinkistämme
Oppimiskokonaisuus mm. kehittää valmiuksia työrauhan ja vuorovaikutuksen tukemiseen ryhmätilanteissa ja luokassa, antaa valmiuksia monipuoliseen arviointiin oppimisen ohjaamisessa ja tukemisessa (erityisesti äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja matematiikassa) sekä tarjoaa arvokkaan kokemuksen yhteisopettajuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.
Oppimiskokonaisuudessa työskentelytavat ovat monimuotoisia esim. kahden viikon intensiivijakso kontaktiopetuksineen ja lukupiireineen ja koulutyöskentelyä yhteistyökoululla viiden viikon ajan.
My.PedA-oppimiskokonaisuudessa pääset kehittämään osaamistasi ainakin seuraavien teemojen osalta:
- oppimisen tuki
- sosioemotionaalinen tuki
- käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tuki
- kiinnnittymisen tuki
- arviointiosaaminen
- moniammatillinen yhteistyö ja yhteisopettajuus
- tuntuma kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön
- oma ammatillinen kehittyminen ja kasvu.
Oppimiskokonaisuudella pystyt suorittamaan seuraavat opintojaksot:
- OKLS1419 Syventävät ilmiöopinnot 3: Itsenäinen työskentelyjakso (4–6op) - kaikki tekevät
- OKLS3139 Osaaminen ja asiantuntijuus: opetusharjoittelu 3 (6 op)
- OKLS1109 Arviointi opettajan työssä (4 op)
- ERIA1400 Käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tukeminen ja ohjaaminen ryhmätilanteissa ja luokassa (5 op)
- ERIS3019 Valinnainen syventävä harjoittelun ohjausharjoitteluna (5 op)
- ERIS320 Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op)
Ks. lisää Thinglinkistämme
My.PedA-oppimiskokonaisuuden läpivienti lukuvuonna 2023 - 2024
My.PedAn syksyn toteutus käynnistyy viikolla 43. Alkuun meillä on yhteinen viikot 43 - 44 kestävä intensiivijakso, jonka aikana syvennytään jakson teemoihin. Tätä seuraa koulujakso, joka kestää viikosta 45 viikkoon 49. Koulujakson jälkeen on luvassa oppimista rakentava reflektio- ja koontijakso, jonka luonne ja kesto tarkentuu opintojakson aikana. Viimeisen jakson aikana on tarkoitus syventää oppimista ja ymmärrystä oppimiskokonaisuuden teemoista sekä arvioida oppimista ja osaamista.
Oppimiskokonaisuuden sisältö ja aikataulutus syksyllä 2023
Oppimiskokonaisuus sisältää mm.
- 2 intensiiviviikkoa (sisältäen luentoja, demoja, pienryhmätyöskentelyä tiimissä, itsenäistä opiskelua)
- 5 viikkoa yhteistyökoululla tapahtuvaa oppimista (yhteistyössä oman koulutiimin kanssa)
- Kouluviikkojen aikana keskiviikkoiset yhteiset tapaamiset
- Yksilö- ja tiimiohjausta
- Itsenäistä opiskelua ja itsenäisiä tehtäviä
Tarkempi mitoitus opintopisteittäin löytyy täältä.
Intensiiviviikkojen teemat ja alustavat aikataulut
| Aika & paikka | Action | Tehtävät |
| maanantai 23.10. klo 9.00–14.00 RUU E208 Päivö |
Tutustuminen ja orientoituminen Orientoitumista, tutustumista, oppimiskokonaisuuden hahmottamista, alkukysely (lounas työskentelyn lomassa) |
kotitehtäväksi alkureflektio palautus 27.10. mennessä MyPeda-sivun luominen PROpeen. |
| tiistai 24.10. klo 8.30–14.00 RUU E207 Toivo |
Pohjustusta ja My.PedA-malliin tutustumista tutustumista, oppimiskokonaisuuden hahmottamista (lounas työskentelyn lomassa) Osallistava arviointiprosessi My.PedAssa, tiimeihin jakautuminen |
Ennakkolukemisto tiistaiksi:
|
| keskiviikko 25.10. klo 8.30–14.00 RUU E207 Toivo |
8.30 - 10 Eija: orientoidutaan päivän teemoihin 10 - 11.30 Teema 3: Oppimisen tuki Sirpa Eskelä-Haapanen: Oppilaiden käsityksiä oppimisesta ja arvioinnista 12.15 - 14 Teema 2: Sosioemotionaalinen tuki Sanni Pöysä: Sosio-emotionaalinen tuki |
Ennakkolukemisto keskiviikoksi:
|
| torstai 26.10. klo 8.30–14.00 RUU E208 Päivö |
8.30 - 10 Itsenäistä työskentelyä ryhmässä (ks. ennakkotehtävä) Teema 1: Käyttäytymisen ja kiinnittymisen tuki 10.00 - 11.30 Eija & Ella: Monikielisen oppilaan kiinnittyminen 12.15 - 14: tiimityöskentelyä |
Ennakkolukemisto/-tehtävä torstaiksi: 1) Mitä opettajan tulisi ymmärtää monikielisen ja/tai rodullistetun oppilaan osallisuudesta koulussa? Perehdy etukäteen:
Yhteisesti to-aamuna klo 8.30-10:
2) Perehdy etukäteen:
|
| perjantai 27.10. klo 8.30–12.00 RUU E208 Päivö |
Teema 3: Oppimisen tuki 8.30-10.00 Mirja Tarnanen: Arviointiajattelun perusteet 10.15 - 11.45 Teema 1: Käyttäytymisen ja kiinnittymisen tuki Tuomo Virtanen: Kouluunkiinnittyminen |
Ennakkolukemisto perjantaiksi:
|
|
maanantai 30.10. |
Teema 3: Oppimisen tuki (arviointiosaaminen) Eija: Oppijan taitojen arviointi |
Ennakkolukemisto/-tehtävä maanantaiksi:
Tehtävä viikolle 44 (aloitetaan ma iltapäivällä):
|
|
tiistai 31.10. |
8.30 - 9 Elina: draamallista työskentelyä Teema 1: Käyttäytymisen ja kiinnittymisen tuki 9 - 11 Vesa Närhi: Käyttäytymisen tuki Teema 3: Oppimisen tuki, arviointi oppimisen tukena Eija: Formatiivinen arviointi, arvioinnin muodot oppimisen tukemisessa |
Ennakkolukemisto/-tehtävä tiistaiksi: Käyttäytymisen tuki
Arviointi: |
|
keskiviikko 1.11. |
8.30 - 10 itsenäistä työskentelyä Teema 6: Moniammatillinen yhteistyö 10 - 14 Eija: teematyöskentelyä tiimeissä ja yhteisesti |
Keskiviikon teemoina moniammatillinen yhteistyö ja oppiva yhteisö. Sopikaa keskenänne, mihin lähteeseen kukin perehtyy torstaihin mennessä (voi etsiä myös muita lähteitä kuin alla listatut). Tehkää omasta lähteestänne käsitekartta tai muu havainnollinen tiivistys siitä näkökulmasta, miten te MyPedassa rakennatte omaa oppivaa yhteisöänne ja yhteisopettajuutta. Työstetään niiden pohjalta torstaina yhteistä käsitekarttaa tai muuta visuaalistusta ja tehdään tiimeissä SWOT-analyysia työskentelyn kehittämiseksi. Oppivasta yhteisöstä ja opettajien ajatusmalleista (mm. yhtenäiskoulun organisaatiomuutokseen liittyen):
Yhteisopettajuudesta:
|
|
torstai 2.11. |
8.30 - 9.30 tiimityöskentelyä arviointiosaamisen reflektion äärellä Teema 4: Koulun toimintakulttuuri 9.30 - 14 Teppo Toikka: Koulun toimintakulttuuri Vesa pitää klo 14.30 alkaen opettajille koulutusosuuden Jokelassa (vain koulun opettajille) |
Ennakkolukemisto torstaiksi (toimintakulttuuri):
|
| perjantai 3.11. klo 8.30–12 Paikka: RUU E208 Päivö |
Koontia ja koulutyöskentelyyn orientoitumista 8.30-12 Eija: Arviointiosaamisen reflektiot. Koulutyöskentelyyn orientoitumista ja suunnittelua |
Ennakkotehtävä perjantaiksi: Arviointiosaamisen reflektiot valmiina ja käydään niitä keskustellen yhdessä läpi. Koulutyöskentelyyn orientoitumista ja intensiiviviikkojen summaamista. |