Arviointiohjeita

Lukuvuosiarvionnin ohjeet 2021 - 2022

Käyttäytyminen

Käyttäytymisen taito kehittyy portaittain, seuraavan taidon saavuttaminen edellyttää edellisten taitojen hallintaa.

Käyttäytymisen arviointitaulukko löytyy myös POSKEn sivulta.

Kriteeristö on

  • laadittu niin, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan ja temperamenttiin,
  • että vuosiluokkien 1-2 käyttäytymisen minimitavoite täyttyy ensimmäisellä portaalla (kaksiportainen asteikko saavutettu/ei saavutettu),
  • että vuosiluokalla 3 asteikko on viisiportainen (hylätty/tavoitteita ei saavutettu/tavoitteet saavutettu osittain//tavoitteet saavutettu/tavoitteet ylitetty) ja tavoitteita verrataan hyvän osaamisen tasoon ja
  • että vuosiluokkien 4-9 käyttäytymisen numeerinen arviointi voidaan johtaa asteikon perusteella.

Käyttäytymisen tavoitteet Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa on johdettu opetussuunnitelman perusteista 2014.

  • Noudatan koulun sääntöjä ja toimintatapoja arjessa ja juhlassa.
  • järjestyssäännöt ovat kaikkein koulujen yhteiset
  • toimintatavat määräytyvät koulun toimintakulttuurista (mm. kiusaamisen ehkäisy, välituntisäännöt, juhlakulttuuri, vierailut)
  •  Noudatan hyviä tapoja. Tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi, hyvästelen, autan tarvittaessa, käytän asiallista kieltä, en kiroile, en nimittele, maltan odottaa vuoroani.
  • koulut voivat pohtia, millä eri tavoilla hyviä tapoja osoittaa ja ’antaa näyttöjä’
Wilmaan on lisätty tuntimerkintävaihtoehtoja käyttäytymisestä ja työskentelystä annettavaa palautetta varten. Merkinnöissä on pyritty huomioimaan myös verkkovälitteinen opetus ja sähköisissä oppimisympäristöissä toimiminen.

Sanallinen arviointi

Vuosiluokilla 1 - 3 arviointi on sanallista. 2. vuosiluokan nivelvaihetta ei enää uudessa opetussuunnitelman luvussa 6 erikseen mainita, joten myös sanallinen työskentelyn arviointi poistuu todistuksesta.

Sanallisen arvioinnin kenttä on kyllä näkyvissä muillakin vuosiluokilla, ja opettaja pystyy siihen kirjoittamaan, mutta todistukseen tekstit eivät tulostu. (Lausepankki ei ole enää käytössä).

Opettaja laittaa aina myös arvosana-kohtaan S-kirjaimen.
Valinnaisista tulee S-merkintä viidennellä ja kuudennella luokalla. 

Vuosiluokat 1 - 2

Vuosiluokilla 1-2 oppiaineiden arviointi perustuu vuosiluokkaistettuihin tavoitteisiin ja ne arvioidaan kolmiportaisesti muodossa tavoitteet saavutettu/ saavutettu osittain/ ei saavutettu. Oppimäärän tavoitteet on saavutettu, kun kaikista ko. oppiaineen tavoitteista on saavutettu ensimmäinen taitotaso (ns. minimitaso). Jos osassa tavoitteista minimitaso ylittyy, mutta osassa ei, tavoitteet on osittain saavutettu. Jos tavoitteita ei saavutettu, oppilas ei ylittänyt minimitasoa missään tavoitteessa.

Alkuopetuksessa oppiminen on vasta käynnistymässä, joten todistusmerkinnät on haluttu pitää kannustavina ja osaamisen tasoa liikaa leimaamattomina. Pääpaino palautteen ja arviointitiedon antamisesta tulisikin olla muun kuin todistustekstin varassa eli jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa, arviointikeskusteluissa ja esimerkiksi Wilma-viestinnässä. 

Kolmas luokka

Kolmannella luokalla arviointi on viisiportainen ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen (huomaa ero vuosiluokkiin 1-2)!

Kolmannen luokan lukuvuosiarvioinnissa käytetään seuraavia periaatteita:

- suoritus on hylätty (ns. arvosana 4 ja ehdot), kun oppilas ei ole saavuttanut kokonaisarvioinnin näkökulmasta oppimäärän tavoitteiden ensimmäisiä taitotasoja (= Suoritus on hylätty)
- ei ole saavuttanut määriteltyä hyvän osaamisen tasoa yhdessäkään tavoitteessa (= Ei ole saavutettu)
- on saavuttanut vähintään yhdessä tavoitteessa hyvän osaamisen tason (= On saavutettu osittain)
- on saavuttanut kokonaisarvioinnin näkökulmasta hyvän osaamisen tason (= On saavutettu)
- on ylittänyt määritellyn hyvän osaamisen tason (= On ylitetty).


HUOM. OPS-perusteet: Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Jyväskylässä lukuvuositodistuksen lisätietoihin kirjataan painotettu opetus (suppea kielirikasteinen opetus/laajamittainen kielirikasteinen opetus, musiikki- ja urheiluluokkaopetus)

Lisätietoihin voidaan kirjata myös osallistuminen oppilaskuntatoimintaan, työelämääntutustumisjaksoon (TET), oman äidinkielen opetukseen sekä lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toimintaan.

Lisäksi voidaan antaa erillisenä liitteenä todistus osallistumisesta mm. tukioppilastoimintaan ja yrittäjyyskasvatustoimintaan sekä stipendistä, lukudiplomista ja uimataidosta.

Tältä sivustolta löytyvät lukuvuositodistusten mallit vuosiluokille 1-8.
Valinnaisista tulee S-merkintä viidennellä ja kuudennella luokalla.

9. luokka

9. luokalla tehdään sekä lukuvuosiarviointi että päättöarviointi, mutta annetaan vain yksi todistus eli päättötodistus. Lukuvuosiarvioinnit annetaan, jotta oppilaat ja huoltajat saavat tiedon lukuvuosikohtaisesta opintojen edistymisestä ja käyttäytymisen arvosana saadaan tallennettua.

Oppimisen aikaisen arvioinnin dokumentointi

Oppimisen aikaista arviointia voidaan tehdä monella tavalla, tarkoituksenmukaisin keinoin, ja erilaisiin ympäristöin soveltuen.

Uudistetun opetussuunnitelman arviointiluvun 6 mukaisesti formatiivista arviointia ei velvoiteta enää dokumentoimaan. Tämä ei kuitenkaan poista velvoitetta toteuttaa formatiivista arviointia oppilaan oppimisen tueksi. Summatiivisen arvioinnin dokumentoinnissa riittää arviointitiedon tallentaminen, mutta suositeltavaa on edelleen säilyttää keskeiset dokumentit (esim. kokeet, esitelmät, oppimispäiväkirjat), mikäli arviointiin tulee tarvetta myöhemmin palata.

Käsite:
  • arvioinnin dokumentointi on jotain, johon palata myöhemmin ja jolla tehdään näkyväksi, milloin ja miten oppilas on saanut oppimisprosessistaan ja siinä edistymisestään palautetta
  • sen avulla on mahdollista seurata oppilaan taitojen karttumista (työskentelyä ja oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamista)
  • voi olla oppilaan, vertaisen, opettajan tai huoltajan laatima dokumentti
  • voi olla opettajan omaan käyttöön tarkoitettuja dokumentteja, oppilaalle suunnatun arvioinnin dokumentteja sekä huoltajalle suunnattua dokumentoitua arviointia
Esimerkkejä dokumentoinnin toteutustavoista:
  • itse- ja vertaisarvioinnit
  • Kasvun kansion kirjaukset (oppilas jakaa ryhmälle ja/tai opelle kommentteineen)
  • esitelmät palautteineen
  • oppiaineelle tyypilliset tuotokset (mm. vihkot, käden työt) palautteineen
  • kokeet (sähköiset, suulliset, paperiset, toiminnalliset)
  • ryhmätyöt palautteineen
  • videoidut selostukset
  • oppimispäiväkirjat
  • oppimiskeskustelut oppilaan ja opettajan välillä
Voit merkitä itsellesi tietoa muistiin esimerkiksi:
  • Wilmaan
  • Peda Nettiin
  • taitotasotaulukoiden tasoihin (sähköisesti tai paperille)
  • videoituihin selostuksiin
  • päiväkirjaan yms.
Esimerkkejä vanhemmille annettavista/lähetettävistä tiedoista:
  • Wilman merkinnät
  • kotiin lähetettävät tuotokset
  • arviointikeskustelu
  • lukuvuositodistus
Jyväskylän oppilasarviointityöryhmä 10.11.2017
Päivitetty 23.6.2020

Voit ladata tämän sisällön itsellesi myös PDF-tiedostona:
Oppimisen aikaisen arvioinnin dokumentointi_ OPS.pdf

Arviointivihot vuosiluokille 1, 2, 4 (tulossa) ja 6

Arviointivihot ovat arvioinnin tukimateriaaleja, joita opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön arviointityön tueksi. Vihkojen tarkoituksena on auttaa sekä oppilasta että huoltajaa seuraamaan tavoitekohtaisesti oppimisen edistymisessä. Niitä voi hyödyntää myös arvioinnin dokumentoinnin apuvälineenä.

Neljännen luokan vihko on vielä muokattavana, joten se julkaistaan hieman myöhemmin.

Liitteet:

Arviointivihko 2. luokka
Arviointivihko 6. luokka
Arviointivihko 1. luokka tavutettu
Arviointivihko 1. luokka

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä