Tiedonhankinnan solmukohdat eli malli ainelaitoksen tutkimuksen painopisteeseen integroidusta opetuksesta
Trialogisen tiedonhankinnan opetussuunnitelma
TIEDONHANKINNAN SOLMUKOHDAT -OPETUKSEN SUUNNITTELUN MALLI
Tiedonhankinnan solmukohdat -opetuskokeilu toteutettiin kahden 90 minuutin mittaisen koulutussession sarjana. Koulutus alkoi substanssiopettajan ohjaamalla esitehtävällä ja varsinaisten tiedonhankintaopetuksien välillä opiskelijat tekivät lisätehtäviä omissa ryhmissään. Aivan lopuksi tiedonhankinnan opettajat ja oppiaineen vastaavat ohjaajat pohtivat yhdessä, oliko opetuksella vaikutusta opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittymisessä.
Opetuksen tavoitteena on saada opiskelijat keskustelemaan keskenään ja neuvottelemaan heidän kannaltaan mieluisista tavoista ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet tiedonhankinnan ja -hallinnan näkökulmasta. Opetuksessa ja oppimisessa korostuvat muun muassa seuraavat ydinkäsitteet: yhteisöllinen oppiminen, prosessiajattelu, oppijalähtöisyys, tutkiva oppiminen ja avoin tiedon jakaminen.
Interaktiivisen pegagogiikan ideoita voi hyvin soveltaa myös lyhyimmissä koulutuksissa. Tiedonhankinnan ohjaaja voi kehittäessään omaa ohjaajarooliaan hyödyntää kysymyksiä, joita esitetään Päivikki Jääskelän sivustolla Toimijuus opiskelijan silmin.
Mallin ovat suunnitelleet Jyväskylän yliopiston kirjaston informaatikot Eeva Koponen ja Marja Kokko osana Jyväskylän yliopiston Interaktiivisen opettaminen ja oppimisen -hankekautta 2012-2013 (Katso hankkeen loppuraportti).
Tässä malliesimerkissä tuntisuunnitelmaa sovelletaan Kirjallisuuden oppiaineen Tutkimusvalmiudet -kurssiin, joka sijoittuu ensimmäisen vuoden loppusyksyyn.
Tiedonhankinnan solmukohdat -kurssin opetus ja ryhmätöskentelyn eri vaiheet on rekonstroitu vastamaan todellisessa opetustilanteessa käytäviä keskusteluja ja neuvotteluja yhden opiskelijaryhmän tiedonhankintasuunnitelman avulla. Opetusta ja opiskelijoiden työskentelyä "näyttelevät" informaatikko Marja Kokko, kirjastoamanuenssi (FM) Marjo Vallittu, informaatikko (FM) Tiia Puputti ja kirjallisuuden opiskelija Laura Kaipainen.
Tiedonhankinnan solmukohdat -opetuskokeilu toteutettiin kahden 90 minuutin mittaisen koulutussession sarjana. Koulutus alkoi substanssiopettajan ohjaamalla esitehtävällä ja varsinaisten tiedonhankintaopetuksien välillä opiskelijat tekivät lisätehtäviä omissa ryhmissään. Aivan lopuksi tiedonhankinnan opettajat ja oppiaineen vastaavat ohjaajat pohtivat yhdessä, oliko opetuksella vaikutusta opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittymisessä.
Opetuksen tavoitteena on saada opiskelijat keskustelemaan keskenään ja neuvottelemaan heidän kannaltaan mieluisista tavoista ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet tiedonhankinnan ja -hallinnan näkökulmasta. Opetuksessa ja oppimisessa korostuvat muun muassa seuraavat ydinkäsitteet: yhteisöllinen oppiminen, prosessiajattelu, oppijalähtöisyys, tutkiva oppiminen ja avoin tiedon jakaminen.
Interaktiivisen pegagogiikan ideoita voi hyvin soveltaa myös lyhyimmissä koulutuksissa. Tiedonhankinnan ohjaaja voi kehittäessään omaa ohjaajarooliaan hyödyntää kysymyksiä, joita esitetään Päivikki Jääskelän sivustolla Toimijuus opiskelijan silmin.
Mallin ovat suunnitelleet Jyväskylän yliopiston kirjaston informaatikot Eeva Koponen ja Marja Kokko osana Jyväskylän yliopiston Interaktiivisen opettaminen ja oppimisen -hankekautta 2012-2013 (Katso hankkeen loppuraportti).
|
Tiedonhankinnan opetuksen perustana on tutkimussuunnitelma ja tiedonhankintasuunnitelma osana sitä (vrt. Carol Kuhlthau: Information Search Process (ISP) / Guided Inquiry Design). Hankekurssissa kiinnitimme erityishuomiota tehtävälähtöisyyteen trialogisen oppimisen periaatteiden mukaisesti (Sami Paavola, Trialoginen oppiminen, 2012). Tässä opetussuunnitelmassa ongelmaratkaisutilanteiden ohjaus sisältää opettajan ja opiskelijan vuorovaikutustilanteita, jotka ovat otollisia opiskelijan toimijuuden eri osa-alueiden vahvistamiseen (ks. Päivikkki Jääskelän Toimijuuden kautta uudistuvaan asiantuntijuuteen). Myös Sanna Vehliläisen julkaisema teos Ohjaustyön opas (Gaudeamus 2014) kuvaa vastaavanlaisia ohjaustilanteiden orientaatiotapoja, joita tarvitaan tiedonhankinnan opetuksessa. |
Tässä malliesimerkissä tuntisuunnitelmaa sovelletaan Kirjallisuuden oppiaineen Tutkimusvalmiudet -kurssiin, joka sijoittuu ensimmäisen vuoden loppusyksyyn.
Tiedonhankinnan solmukohdat -kurssin opetus ja ryhmätöskentelyn eri vaiheet on rekonstroitu vastamaan todellisessa opetustilanteessa käytäviä keskusteluja ja neuvotteluja yhden opiskelijaryhmän tiedonhankintasuunnitelman avulla. Opetusta ja opiskelijoiden työskentelyä "näyttelevät" informaatikko Marja Kokko, kirjastoamanuenssi (FM) Marjo Vallittu, informaatikko (FM) Tiia Puputti ja kirjallisuuden opiskelija Laura Kaipainen.
Tiedonhankinnan solmukohtien -tuntisuunnitelman ensimmäinen vaihe
TUTKIMUSSUUNNITELMA OSAKSI TIEDONHANKINTAA JA HALLINTAA
1. Opiskelijoiden toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ympärille:
Esitehtävä ennen tiedonhankinnan solmukohdat -kurssin alkua:
Tiedonhankinnan opettaja on sopinut yhdessä kirjallisuuden oppiaineen Tutkimusvalmiudet -kurssin vetäjän kanssa opiskelijoiden esitehtävästä. Esitehtävään kuuluu ryhmän muodostaminen sekä tutkimusaiheen valinta ja siihen alustava tutustuminen.
OPISKELIJAT: Opiskelijat aloittavat esitehtävässä sopimansa aiheen tutkimussuunnitelman hahmottamisen ja käynnistävät samalla keskustelun tiedonhankintasuunnitelmastaan.
Tässä kriittisessä aloitusvaiheessa on keskeistä se, että opetustilaisuuden ilmapiiriä rakennetaan tasavertaisuuden pohjalta. Opiskelijoilla on valittuna tutkimusaihe, joka motivoi kaikkia.
OPETTAJA: Kertaa FSD:n KvaliMOTV -verkko-oppimateriaalin perusteella, mikä on tutkimussuunnitelma ja mihin kysymyksiin tutkimussuunnitelmassa tavallisesti vastataan. Samalla opiskelijat saavat pohdittavakseen tieteellisen tekstin perusrakenteen eli nk. IMRD -mallin (I=johdanto, M=materiaalit ja menetelmät, R=tulokset ja D=pohdinta).
2. Joustavien digitaalisten työvälineiden käyttö:
OPISKELIJAT: Käyttävät halutessaan avoimen netin helppoa tekstityökalua, esim. Google Drive, joka on tuttu heille muista opinnoista.
OPETTAJA: Varmistaa, että kaikki pääset työssään etenemään. Oletuksena on, että opiskelijoilla on RefWorks -tili, mutta opettaja voi vinkata, kuinka ryhmä voi yhdessä rakentaa yhteistä "tietokantaa" työtään varten.
3. Henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason yhdistäminen sekä aktiivinen toimijuus:
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelman tuottaminen pienryhmissä askel askeleelta kurssin kuluessa. Tutkimussuunnitelman työstämisvaiheessa opiskelijat neuvottelevat keskenään ja sopivat yhdessä tutkimussuunnitelmassa asetettavat tavoitteet. Samalla he alkavat hahmottaa tiedonhankintasuunnitelmaa, joka heidän mielestään parhaiten tukee tutkimussuunnitelmassa vastattavaksi asetettujen kysymysten ratkaisua.
OPETTAJA: Opettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelijoilla on käytettävissä tarvittavat tietoresurssit.
4. Pitkäaikaiset työskentelyprosessit:
OPISKELIJAT: Pienryhmissä tuotettua tiedonhankintasuunnitelmaa voi jatkossa käyttää apuna eri tutkimusprosesseissa.
OPETTAJA: Tiedonhankinnan opettaja tapaa tavallisesti opiskelijaryhmät vain lyhyen aikaa. Tästä lyhyestä mahdollisesti seminaariin integroidusta interventioista huolimatta, tiedonhankinnan opettajan on osattava maalata päämäärä ja oppimistavoitteet huomattavasti kauemmaksi. Opettajan tehtävänä on korostaa tiedonhankinta ja -hallintataitoa yleisenä akateemisena osaamisena, joka kehittyy opiskelun aikana. Työelämässä akateeminen asiantuntija tarvitsee hyviä tiedonhankinta ja -hallintataitoja, joten kysymys on pitkäjänteisestä ja koko opiskelu-uraa koskevasta oppimisesta. Hyvät tiedonhankintataidot tukevat opiskelua myös monessa muussa tehtävässä kuin yksinomaan mahdollisessa seminaarityössä.
1. Opiskelijoiden toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ympärille:
Esitehtävä ennen tiedonhankinnan solmukohdat -kurssin alkua:
Tiedonhankinnan opettaja on sopinut yhdessä kirjallisuuden oppiaineen Tutkimusvalmiudet -kurssin vetäjän kanssa opiskelijoiden esitehtävästä. Esitehtävään kuuluu ryhmän muodostaminen sekä tutkimusaiheen valinta ja siihen alustava tutustuminen.
OPISKELIJAT: Opiskelijat aloittavat esitehtävässä sopimansa aiheen tutkimussuunnitelman hahmottamisen ja käynnistävät samalla keskustelun tiedonhankintasuunnitelmastaan.
Tässä kriittisessä aloitusvaiheessa on keskeistä se, että opetustilaisuuden ilmapiiriä rakennetaan tasavertaisuuden pohjalta. Opiskelijoilla on valittuna tutkimusaihe, joka motivoi kaikkia.
OPETTAJA: Kertaa FSD:n KvaliMOTV -verkko-oppimateriaalin perusteella, mikä on tutkimussuunnitelma ja mihin kysymyksiin tutkimussuunnitelmassa tavallisesti vastataan. Samalla opiskelijat saavat pohdittavakseen tieteellisen tekstin perusrakenteen eli nk. IMRD -mallin (I=johdanto, M=materiaalit ja menetelmät, R=tulokset ja D=pohdinta).
2. Joustavien digitaalisten työvälineiden käyttö:
OPISKELIJAT: Käyttävät halutessaan avoimen netin helppoa tekstityökalua, esim. Google Drive, joka on tuttu heille muista opinnoista.
OPETTAJA: Varmistaa, että kaikki pääset työssään etenemään. Oletuksena on, että opiskelijoilla on RefWorks -tili, mutta opettaja voi vinkata, kuinka ryhmä voi yhdessä rakentaa yhteistä "tietokantaa" työtään varten.
3. Henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason yhdistäminen sekä aktiivinen toimijuus:
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelman tuottaminen pienryhmissä askel askeleelta kurssin kuluessa. Tutkimussuunnitelman työstämisvaiheessa opiskelijat neuvottelevat keskenään ja sopivat yhdessä tutkimussuunnitelmassa asetettavat tavoitteet. Samalla he alkavat hahmottaa tiedonhankintasuunnitelmaa, joka heidän mielestään parhaiten tukee tutkimussuunnitelmassa vastattavaksi asetettujen kysymysten ratkaisua.
OPETTAJA: Opettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelijoilla on käytettävissä tarvittavat tietoresurssit.
|
Opettaja esittelee keskeiset tietokannat ja avaa tiedonhaun perusstrategiat. Hän huolehtii siitä, että opiskelijoilla on edellytykset edetä systemaattisesti, järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla alustavien (tiedonhaun selailuvaihe) tiedonhakujen kanssa. Opettaja antaa vinkkejä, miten alustavia tiedonhakutuloksia on mahdollisuus parantaa. Tarkoituksena on, että opiskelijat ymmärtävät tietokantojen toimintaperiaatteet ja miten hakusanat, hakulauseet ym. strategiset ratkaisut vaikuttavat hakutuloksen laatuun. Tieteenalan jokaista tietokantaa ei ole tarpeen käydä läpi, vaan opiskelijat saavat itse päättää hahmottamansa tiedontarpeen perusteella, mihin tietokantoihin he haluavat keskittyä. |
4. Pitkäaikaiset työskentelyprosessit:
OPISKELIJAT: Pienryhmissä tuotettua tiedonhankintasuunnitelmaa voi jatkossa käyttää apuna eri tutkimusprosesseissa.
OPETTAJA: Tiedonhankinnan opettaja tapaa tavallisesti opiskelijaryhmät vain lyhyen aikaa. Tästä lyhyestä mahdollisesti seminaariin integroidusta interventioista huolimatta, tiedonhankinnan opettajan on osattava maalata päämäärä ja oppimistavoitteet huomattavasti kauemmaksi. Opettajan tehtävänä on korostaa tiedonhankinta ja -hallintataitoa yleisenä akateemisena osaamisena, joka kehittyy opiskelun aikana. Työelämässä akateeminen asiantuntija tarvitsee hyviä tiedonhankinta ja -hallintataitoja, joten kysymys on pitkäjänteisestä ja koko opiskelu-uraa koskevasta oppimisesta. Hyvät tiedonhankintataidot tukevat opiskelua myös monessa muussa tehtävässä kuin yksinomaan mahdollisessa seminaarityössä.
|
Opettajan tehtävänä on huolehtia, että opiskelijat ymmärtävät alusta lähtien tiedonhankintaan sisältyvät tutkimuseettiset näkökulmat. Opettajan tehtävänä on huolehtia tässä siitä, että opiskelijat pitävät mielessään nk. HTK -ohjeet eli keskeiset tutkimuseettiset näkökulmat ja yliopiston tutkintosäännön. Tutkimuseettisistä kysymyksistä tulisi keskustella myös ryhmätöiden purkujen yhteydessä. |
Tiedonhankinnan solmukohtien -tuntisuunnnitelman toinen vaihe
TIEDONHANKINTASUUNNISTELMA OSAKSI TUTKIMUSSUUNNITELMA OSAKSI TUTKIMUSPROSESSIA
5. Eri tiedon muotojen yhdistäminen ja reflektointi asioiden kehittämisessä:
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelma tuotetaan kurssimateriaalin ja kokeilujen pohjalta. Sen tai osia siitä ja suunnitelman esittelyn voi toteuttaa videona, piirroksina, näytelmänä jne.
OPETTAJA: Opettaja pitää huolen siitä, että opiskeluilmapiiri säilyy kannustavana ja avoimena niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada tukea tekemilleen ratkaisuille. Opettajan on mietittävä tarkkaan, miten opiskelijoiden tekemiä ratkaisuja kannustetaan. Jos opiskelijoiden työskentely ei etene, ohjaajan on uudella opastuksella koetettava saada opiskelijat muuttamaan toimintaansa. Tiedonhaussa on harvoin yhtä ja oikeaa ratkaisua. Jos lopputulos on hyvä, niin hyvä opettaja kannustaa opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja luottamaan omaan osaamiseensa. Työryhmän tuotoksen esittelyvaiheessa opettaja voi palauttaa mieliin Kuhlthaun tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetasot, koska ne koskettavat joka tapauksessa sekä tehtävässään omasta mielestään onnistuneita, mutta antavat uskoa myös niille, joille jäi omasta mielestään parannettavaa.
6. Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen välillä:
OPISKELIJAT: Saavat palautetta tieteenalan käytänteiden toteutumisesta, peruskäsitteiden hallinnasta ja tiedonmuodostuksesta sekä julkaisukäytänteiden vaikutuksesta tutkimussuunnitelman avulla esitettyyn tiedonhankintasuunnitelmaan.
OPETTAJAT: Tiedonhankintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa, joten laitosyhteistyö on trialogisessa oppimisessa vain keskeisessä asemassa:
1) laitoksia informoidaan kurssista ja sen tuloksista
2) tiedonhankinnan opettaja, ainelaitoksen substanssiopettaja ja opiskelijat voivat yhdessä reflektoida työskentelyä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja tieteenalalle tyypillisen tutkimusprosessin tuntemusta.
5. Eri tiedon muotojen yhdistäminen ja reflektointi asioiden kehittämisessä:
| Ryhmätöiden purkuvaiheessa opiskelijat perustelevat tekemänsä ratkaisut ja arvioivat, miten he omissa valinnoissaan onnistuivat tai mitä työstä jäi mahdollisesti puuttumaan. Tässä vaiheessa opettajan tärkein viesti opiskelijoille on, että kaikilla ratkaisuilla on vaikutusta lopputulokseen. Samalla kuitenkin opettaja ylläpitää kannustavaa ilmapiiriä, koska opiskelijoille tiedonhakujen aloittaminen voi tuottaa minäpystyvyyden kysenalaistamista. Opettaja on syytä erityisesti tässä vaiheessa tunnistaa Carol Kuhlthaun esittämän tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetason tilat ja myös sanoittaa ne opiskelijoille. |
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelma tuotetaan kurssimateriaalin ja kokeilujen pohjalta. Sen tai osia siitä ja suunnitelman esittelyn voi toteuttaa videona, piirroksina, näytelmänä jne.
OPETTAJA: Opettaja pitää huolen siitä, että opiskeluilmapiiri säilyy kannustavana ja avoimena niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada tukea tekemilleen ratkaisuille. Opettajan on mietittävä tarkkaan, miten opiskelijoiden tekemiä ratkaisuja kannustetaan. Jos opiskelijoiden työskentely ei etene, ohjaajan on uudella opastuksella koetettava saada opiskelijat muuttamaan toimintaansa. Tiedonhaussa on harvoin yhtä ja oikeaa ratkaisua. Jos lopputulos on hyvä, niin hyvä opettaja kannustaa opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja luottamaan omaan osaamiseensa. Työryhmän tuotoksen esittelyvaiheessa opettaja voi palauttaa mieliin Kuhlthaun tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetasot, koska ne koskettavat joka tapauksessa sekä tehtävässään omasta mielestään onnistuneita, mutta antavat uskoa myös niille, joille jäi omasta mielestään parannettavaa.
6. Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen välillä:
OPISKELIJAT: Saavat palautetta tieteenalan käytänteiden toteutumisesta, peruskäsitteiden hallinnasta ja tiedonmuodostuksesta sekä julkaisukäytänteiden vaikutuksesta tutkimussuunnitelman avulla esitettyyn tiedonhankintasuunnitelmaan.
OPETTAJAT: Tiedonhankintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa, joten laitosyhteistyö on trialogisessa oppimisessa vain keskeisessä asemassa:
1) laitoksia informoidaan kurssista ja sen tuloksista
2) tiedonhankinnan opettaja, ainelaitoksen substanssiopettaja ja opiskelijat voivat yhdessä reflektoida työskentelyä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja tieteenalalle tyypillisen tutkimusprosessin tuntemusta.