TUTKIMUSSUUNNITELMA OSAKSI TIEDONHANKINTAA JA HALLINTAA

1. Opiskelijoiden toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ympärille:

Esitehtävä ennen tiedonhankinnan solmukohdat -kurssin alkua:
Tiedonhankinnan opettaja on sopinut yhdessä kirjallisuuden oppiaineen Tutkimusvalmiudet -kurssin vetäjän kanssa opiskelijoiden esitehtävästä. Esitehtävään kuuluu ryhmän muodostaminen sekä tutkimusaiheen valinta ja siihen alustava tutustuminen.

OPISKELIJAT: Opiskelijat aloittavat esitehtävässä sopimansa aiheen tutkimussuunnitelman hahmottamisen ja käynnistävät samalla keskustelun tiedonhankintasuunnitelmastaan.
Tässä kriittisessä aloitusvaiheessa on keskeistä se, että opetustilaisuuden ilmapiiriä rakennetaan tasavertaisuuden pohjalta. Opiskelijoilla on valittuna tutkimusaihe, joka motivoi kaikkia.
OPETTAJA: Kertaa FSD:n KvaliMOTV -verkko-oppimateriaalin perusteella, mikä on tutkimussuunnitelma ja mihin kysymyksiin tutkimussuunnitelmassa tavallisesti vastataan. Samalla opiskelijat saavat pohdittavakseen tieteellisen tekstin perusrakenteen eli nk. IMRD -mallin (I=johdanto, M=materiaalit ja menetelmät, R=tulokset ja D=pohdinta).


2. Joustavien digitaalisten työvälineiden käyttö:

OPISKELIJAT: Käyttävät halutessaan avoimen netin helppoa tekstityökalua, esim. Google Drive, joka on tuttu heille muista opinnoista.
OPETTAJA: Varmistaa, että kaikki pääset työssään etenemään. Oletuksena on, että opiskelijoilla on RefWorks -tili, mutta opettaja voi vinkata, kuinka ryhmä voi yhdessä rakentaa yhteistä "tietokantaa" työtään varten.



3. Henkilökohtaisen ja sosiaalisen tason yhdistäminen sekä aktiivinen toimijuus:

OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelman tuottaminen pienryhmissä askel askeleelta kurssin kuluessa. Tutkimussuunnitelman työstämisvaiheessa opiskelijat neuvottelevat keskenään ja sopivat yhdessä tutkimussuunnitelmassa asetettavat tavoitteet. Samalla he alkavat hahmottaa tiedonhankintasuunnitelmaa, joka heidän mielestään parhaiten tukee tutkimussuunnitelmassa vastattavaksi asetettujen kysymysten ratkaisua.
OPETTAJA: Opettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelijoilla on käytettävissä tarvittavat tietoresurssit.

Opettaja esittelee keskeiset tietokannat ja avaa tiedonhaun perusstrategiat. Hän huolehtii siitä, että opiskelijoilla on edellytykset edetä systemaattisesti, järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla alustavien (tiedonhaun selailuvaihe) tiedonhakujen kanssa. Opettaja antaa vinkkejä, miten alustavia tiedonhakutuloksia on mahdollisuus parantaa. Tarkoituksena on, että opiskelijat ymmärtävät tietokantojen toimintaperiaatteet ja miten hakusanat, hakulauseet ym. strategiset ratkaisut vaikuttavat hakutuloksen laatuun. Tieteenalan jokaista tietokantaa ei ole tarpeen käydä läpi, vaan opiskelijat saavat itse päättää hahmottamansa tiedontarpeen perusteella, mihin tietokantoihin he haluavat keskittyä.

4. Pitkäaikaiset työskentelyprosessit:

OPISKELIJAT: Pienryhmissä tuotettua tiedonhankintasuunnitelmaa voi jatkossa käyttää apuna eri tutkimusprosesseissa.
OPETTAJA: Tiedonhankinnan opettaja tapaa tavallisesti opiskelijaryhmät vain lyhyen aikaa. Tästä lyhyestä mahdollisesti seminaariin integroidusta interventioista huolimatta, tiedonhankinnan opettajan on osattava maalata päämäärä ja oppimistavoitteet huomattavasti kauemmaksi. Opettajan tehtävänä on korostaa tiedonhankinta ja -hallintataitoa yleisenä akateemisena osaamisena, joka kehittyy opiskelun aikana. Työelämässä akateeminen asiantuntija tarvitsee hyviä tiedonhankinta ja -hallintataitoja, joten kysymys on pitkäjänteisestä ja koko opiskelu-uraa koskevasta oppimisesta. Hyvät tiedonhankintataidot tukevat opiskelua myös monessa muussa tehtävässä kuin yksinomaan mahdollisessa seminaarityössä.

Opettajan tehtävänä on huolehtia, että opiskelijat ymmärtävät alusta lähtien tiedonhankintaan sisältyvät tutkimuseettiset näkökulmat. Opettajan tehtävänä on huolehtia tässä siitä, että opiskelijat pitävät mielessään nk. HTK -ohjeet eli keskeiset tutkimuseettiset näkökulmat ja yliopiston tutkintosäännön. Tutkimuseettisistä kysymyksistä tulisi keskustella myös ryhmätöiden purkujen yhteydessä.