Tiedonhankinnan solmukohtien -tuntisuunnnitelman toinen vaihe
TIEDONHANKINTASUUNNISTELMA OSAKSI TUTKIMUSSUUNNITELMA OSAKSI TUTKIMUSPROSESSIA
5. Eri tiedon muotojen yhdistäminen ja reflektointi asioiden kehittämisessä:
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelma tuotetaan kurssimateriaalin ja kokeilujen pohjalta. Sen tai osia siitä ja suunnitelman esittelyn voi toteuttaa videona, piirroksina, näytelmänä jne.
OPETTAJA: Opettaja pitää huolen siitä, että opiskeluilmapiiri säilyy kannustavana ja avoimena niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada tukea tekemilleen ratkaisuille. Opettajan on mietittävä tarkkaan, miten opiskelijoiden tekemiä ratkaisuja kannustetaan. Jos opiskelijoiden työskentely ei etene, ohjaajan on uudella opastuksella koetettava saada opiskelijat muuttamaan toimintaansa. Tiedonhaussa on harvoin yhtä ja oikeaa ratkaisua. Jos lopputulos on hyvä, niin hyvä opettaja kannustaa opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja luottamaan omaan osaamiseensa. Työryhmän tuotoksen esittelyvaiheessa opettaja voi palauttaa mieliin Kuhlthaun tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetasot, koska ne koskettavat joka tapauksessa sekä tehtävässään omasta mielestään onnistuneita, mutta antavat uskoa myös niille, joille jäi omasta mielestään parannettavaa.
6. Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen välillä:
OPISKELIJAT: Saavat palautetta tieteenalan käytänteiden toteutumisesta, peruskäsitteiden hallinnasta ja tiedonmuodostuksesta sekä julkaisukäytänteiden vaikutuksesta tutkimussuunnitelman avulla esitettyyn tiedonhankintasuunnitelmaan.
OPETTAJAT: Tiedonhankintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa, joten laitosyhteistyö on trialogisessa oppimisessa vain keskeisessä asemassa:
1) laitoksia informoidaan kurssista ja sen tuloksista
2) tiedonhankinnan opettaja, ainelaitoksen substanssiopettaja ja opiskelijat voivat yhdessä reflektoida työskentelyä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja tieteenalalle tyypillisen tutkimusprosessin tuntemusta.
5. Eri tiedon muotojen yhdistäminen ja reflektointi asioiden kehittämisessä:
| Ryhmätöiden purkuvaiheessa opiskelijat perustelevat tekemänsä ratkaisut ja arvioivat, miten he omissa valinnoissaan onnistuivat tai mitä työstä jäi mahdollisesti puuttumaan. Tässä vaiheessa opettajan tärkein viesti opiskelijoille on, että kaikilla ratkaisuilla on vaikutusta lopputulokseen. Samalla kuitenkin opettaja ylläpitää kannustavaa ilmapiiriä, koska opiskelijoille tiedonhakujen aloittaminen voi tuottaa minäpystyvyyden kysenalaistamista. Opettaja on syytä erityisesti tässä vaiheessa tunnistaa Carol Kuhlthaun esittämän tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetason tilat ja myös sanoittaa ne opiskelijoille. |
OPISKELIJAT: Tiedonhankintasuunnitelma tuotetaan kurssimateriaalin ja kokeilujen pohjalta. Sen tai osia siitä ja suunnitelman esittelyn voi toteuttaa videona, piirroksina, näytelmänä jne.
OPETTAJA: Opettaja pitää huolen siitä, että opiskeluilmapiiri säilyy kannustavana ja avoimena niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada tukea tekemilleen ratkaisuille. Opettajan on mietittävä tarkkaan, miten opiskelijoiden tekemiä ratkaisuja kannustetaan. Jos opiskelijoiden työskentely ei etene, ohjaajan on uudella opastuksella koetettava saada opiskelijat muuttamaan toimintaansa. Tiedonhaussa on harvoin yhtä ja oikeaa ratkaisua. Jos lopputulos on hyvä, niin hyvä opettaja kannustaa opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja luottamaan omaan osaamiseensa. Työryhmän tuotoksen esittelyvaiheessa opettaja voi palauttaa mieliin Kuhlthaun tiedonhankinnan eri vaiheiden tunnetasot, koska ne koskettavat joka tapauksessa sekä tehtävässään omasta mielestään onnistuneita, mutta antavat uskoa myös niille, joille jäi omasta mielestään parannettavaa.
6. Tietokäytäntöjen ”ristipölytys” eri kontekstien ja yhteisöjen välillä:
OPISKELIJAT: Saavat palautetta tieteenalan käytänteiden toteutumisesta, peruskäsitteiden hallinnasta ja tiedonmuodostuksesta sekä julkaisukäytänteiden vaikutuksesta tutkimussuunnitelman avulla esitettyyn tiedonhankintasuunnitelmaan.
OPETTAJAT: Tiedonhankintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa, joten laitosyhteistyö on trialogisessa oppimisessa vain keskeisessä asemassa:
1) laitoksia informoidaan kurssista ja sen tuloksista
2) tiedonhankinnan opettaja, ainelaitoksen substanssiopettaja ja opiskelijat voivat yhdessä reflektoida työskentelyä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja tieteenalalle tyypillisen tutkimusprosessin tuntemusta.