5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Joutsan paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito LO, Wilma). Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun (oppilaskunta, LO –tunnit). Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista (vanhempaintoimikunta). Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä).

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma (kertaus/perehdytys lukuvuoden alussa, suunnitelma löytyy sekä opetussuunnitelmasta että Wilmasta). Suunnitelmasta tiedotetaan oppilaille lukuvuoden alussa (rehtori, LO –tunnit). Huoltajien on mahdollisuus tutustua suunnitelmaan vanhempainillassa sekä koulun kotisivuilla (Pedanet). Suunnitelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia seurataan lukuvuoden aikana sekä lopussa koulun monialaisen oppilashuoltoryhmän toimesta sekä heidän teettämän yhteenvedon puitteissa (oppilashuoltoryhmä).

Koulun kurinpitotoimet etenevät kurinpitomallin mukaisesti.
Kurinpitomalli löytyy täältä. Näiden toimien tarkoituksena on tukea ja auttaa oppilasta kohti asiallista käyttäytymistä.

Plagiointi ja lunttaus
2 tuntia jälki-istuntoa. Suoritus on hylätty eikä uusintamahdollisuutta kyseiseen suoritukseen ole. Opettaja tiedottaa asiasta huoltajaa.

Kurinpitomallin kuvaus

  • Kasvatuskeskustelu I
    • luokanvalvoja
    • oppilas
    • kake-lomake täytettävä
    • huoltaja puhelimen päässä
  • Kasvatuskeskustelu II
    • luokanvalvoja
    • oppilas
    • huoltaja puhelimen päässä
    • kake-lomake täytettävä
    • tuen kartoitus –lomake täytetään ja toimitetaan kartoituksen perusteella eteenpäin
  • Kasvatuskeskustelu III
    • apulaisrehtori
    • oppilas
    • luokanvalvoja varaa ajan ja voi olla paikalla
    • huoltaja puhelimen päässä
    • kake-lomake täytettävä
  • Palaveri I
    • osanottajat tapauskohtaisesti
    • luokanvalvoja kutsuu koolle
  • Palaveri II
    • seurantapalaveri
    • sovitaan ensimmäisessä palaverissa




KASVATUSKESKUSTELUT JA KURINPIDOLLISET KEINOT

Kasvatuskeskustelu

  • Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen (ensimmäiset 5 merkintää, tupakointi koulualueella).
  • Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan (ja huoltajan) kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi (LV ja rehtori/opettaja, täytetään kasvatuskeskustelukaavake Wilmaan, kasvatuskeskustelun kesto on enintään 2 tuntia).
  • Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi (sovitut asiat täytetään kasvatuskeskustelukaavakkeeseen, seurantapalaveri n. viikon kuluttua).

Kurinpito

  • Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Jälki-istunto

  • Opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan, joka käyttäytyy epäasiallisesti, jäämään luokkaan istumaan tietyksi ajaksi koulupäivän jälkeen (enintään 2 tuntia) (teko/laiminlyönti on yksilöitävä, oppilaan kuuleminen, Wilman kurinpitokaavakkeen täyttäminen).
  • Jälki-istuntoon johtavat teot: kasvatuskeskustelun jälkeen tulevat häiriömerkinnät, epäasiallinen/törkeä käytös, luvaton poistuminen koulualueelta ja tupakointi (myös sähkötupakka) koulualueella.
  • Jälki-istunto voidaan suorittaa joko istumalla hiljaa tai teettämällä kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia suullisia tai kirjallisia tehtäviä/harjoituksia, jotka ovat oikeassa suhteessa oppilaan tekoon/laiminlyöntiin huomioon ottaen hänen ikänsä/kehitystasonsa.

Kirjallinen varoitus

  • Mikäli oppilas on määrätty jälki-istuntoon 6 kertaa saman lukuvuoden aikana, voidaan 7. jälki-istunnon kohdalla harkita kirjallisen varoituksen antamista (teko/laiminlyönti on yksilöitävä).
  • Kirjallisen varoituksen antaa koulun rehtori (kirjallinen päätös, oppilaan ja huoltajan kuuleminen).

Määräaikainen erottaminen

  • Mikäli oppilas jatkaa epäasiallinen käyttäytymistä saatuaan kirjallisen varoituksen, voidaan hänen kohdallaan päätyä määräaikaiseen erottamiseen (enintään 3 kk:n ajaksi).
  • Koulun rehtori tekee määräaikaista erottamista koskevan esityksen sivistyslautakunnalle, joka tekee päätöksen oppilaan erottamisesta määräajaksi (teko/laiminlyönti on yksilöitävä, oppilaan ja huoltajan kuuleminen, järjestettävä oppilashuolto, oppilaalle ja huoltajille varattava tilaisuus osallistua suunnitelmien laatimiseen).

Muut kurinpitotoimet

  • Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Poistuminen tapahtuu valvottuun tilaan.
  • Työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän ajaksi jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
  • Opetukseen osallistuminen voidaan evätä myös seuraavaksi päiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen (yhteistyö sosiaalihuollon kanssa tarvittaessa).
  • Epäämisen aikana oppilaan on mahdollista käyttää kuraattorin tai psykologin palvelua (36h§) ja tarvittava oppilashuolto on järjestettävä.
  • Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi (luokanopettaja/luokanvalvoja yhdessä oppilashuollon ja huoltajien kanssa).
  • Oppilas voi saada koulusta koulun oman rangaistuken tai kurinpitotoimen, mutta myös samaan aikaan esim. poliisin antaman rangaistuksen ns. kaksoisrangaistus.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.42

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi.

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.43

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti. Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla. Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista.

Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

42 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) (163/2022)

43 Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) (163/2022)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä