Joutsan kulttuurikasvatussuunnitelma: Hyvinvointia ja iloa luonnosta ja kulttuurista

Käsite kulttuurikasvatussuunnitelma eli lyhyemmin KOPS

Kulttuurikasvatussuunnitelma on vuosittain toistuva, etukäteen budjetoitu ja selkeillä sopimuksilla
aikaansaatu kokonaisuus, jossa kunkin kunnan toivomalle ikäryhmälle taataan halutunlainen taide- ja
kulttuurikasvatus. Kulttuurikasvatussuunnitelma tarjoaa tietoa asuinkunnan historiasta, käytännöistä,
merkkihenkilöistä ja jo olemassaolevasta tarjonnasta samalla kun se antaa osallistujlle mahdollisuuden
avartaa maailmankatsomustaan sekä käyttää älyään ja luovuuttaan. KOPSin parissa toimivat aina kunkin
taiteenalan ammattilaiset sekä kulttuurikasvattajat. Laatu on kaiken ytimessä. Suunnitelmien
kokonaisuudet linkittyvät aina kunnan opetussuunnitelmaan.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat perustuvat lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta. Kunnan
kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä,
harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Alla kerrotaan lyhyesti mitä hyötyä kulttuurikasvatussuunnitelmista on.

1) Yhdenvertaisuus
Kuntien valtuustojen hyväksymä ja perustasolla budjetissa huomioitu KOPS on jokaisen kunnan lapsen ja
nuoren saavuttava suunnitelma. Tällöin perheen asuinpaikka, varallisuus tai mielenkiinnon kohteet eivät
vaikuta siihen, pääseekö lapsi osaksi taide- ja kulttuurituokioita.

2) Saavutettavuus
Suuressa kaupungissa on usein runsaasti mahdollisuuksia harrastamiseen ja kaiken kokemiseen jo
valmiiksi. Pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa KOPS takaa sen, että esitykset ja ammattitaiteilijoiden
ja kulttuurikasvattajien vierailut ovat mahdollisia.

3) Kunnan elinvoimaisuus, yhteisöllisyys ja työllistävä vaikutus
Ennalta suunniteltu ja budjetoitu, strategiassa huomioitu kulttuurikasvatussuunnitelma on mille tahansa
kunnalle eduksi. Se osoittaa että kulttuuria ja taidetta arvostetaan kunnassa ja näiden alojen
monipuolinen, kerrannainen vaikutus sekä ihmisten hyvinvointiin että työllistymiseen ymmärretään.
KOPS-työssä alueen omat taiteilijat ja taidelaitokset saavat vuosittain toistuvaa lisätyötä ja alueen
lapset, nuoret ja muut asukkaat oppivat tietämään mitä toimijoita oman kunnan alueella on.
Yhteisöllinen vaikutus on suuri, jos mukana ovat niin paikalliset yritykset sponsoroimassa kokonaisuuksia
kuin taiteilijat, koulut, päiväkodit, mahdollisesti myös useaan KOPSiin kirjoitetut palvelutalot tai muut
yksiköt. Kulttuurikasvatussuunnitelmasta saa helposti tehtyä koko kunnan yhteisen asian.

4) Kunnan brändi
Joutsan kopsissa huomioidaan alueen kulttuuri ja luonto monipuolisesti. Leivonmäen kansallispuiston ja
taidelaitos Haihatuksen osuus korostuu, molemmissa käydään vuosittain kaikkien peruskoulun luokkien
kanssa. Kuntastrategiassa kiinnitetään huomiota hyvinvointiin, ja kopsillemme sopiva nimi onkin
“Hyvinvointia ja iloa luonnosta ja kulttuurista”

5) Lasten tunnetaidot sekä monipuolinen maailmankatsomus
Tutkimuksissa on moneen kertaan todettu, kuinka pitkäaikainen kuttuurin ja taiteen harrastaminen on
vähentänyt ja ennaltaehkäissyt monia ongelmia ihmisten käytöksessä, oppimisessa ja kaveritaidoissa ja
lisännyt avarakatseista suhtautumista maailmaan. Kulttuurin ja taiteen kautta on mahdollista käsitellä
mitä tahansa asiaa tavalla, joka jättää pysyvämpiä positiivisia muistijälkiä. Oman luovuuden tuominen
esiin ja heittäytyminen uuteen tekee kaikille ihmisille hyvää, positiivisen minäkuvan ja onnistumisen
kokemuksien saaminen on yhä tärkeämpää nykymaailmassa. Juuri niitä kulttuurikasvatussuunnitelma
haluaa antaa, sillä suunnitelman toteuttajina ovat nimenomaan eri taiteenalojen ammattilaiset. Mille
tahansa kunnalle on hyötyä siitä, että sen lapsista kasvaa esiintymistaitoisia ja monipuolisesti ajattelevia,
toiset ihmiset huomioonottavia nuoria. Taide ja kulttuuri on väylä, jota jokaiselle pitää antaa
mahdollisuus hyödyntää.

KOPSin konkreettinen toteutus kunnassa

Alla on ensin kirjoitettuna auki KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTASO, jossa työpajoissa ja
käyntikohteissa pääsee tekemään paljon itse ja tutustumaan kattavasti eri taiteenaloihin.
Perustason jälkeen esitetään KAKKOSTASON toiminta, eli esittävän taiteen kokonaisuudet, jotka eivät
mene enää ikäryhmäjaon mukaan vaan ovat useimmiten tarjolla kaikille. Ne budjetoidaan erikseen
sen mukaan, onko kunnalla esimerkiksi sopimus Konserttikeskuksen, kulttuuriosuuskunta Uulun ja/tai
jonkun muun esittävän taiteen toimijan kanssa. Valmiita kokonaisuuksia kakkostasosta ei kuitenkaan voi
kirjoittaa auki samalla lailla kuin perustasolla, sillä ohjelmistot vaihtuvat vuosittain, samoin kuin
kiertueella olevat esittävän taiteen tuottajat. Kakkostaso kannattaa kuitenkin budjetoida valmiiksi niin,
että mukana ovat sopimustuottajat ja lisäksi mahdolliset muut vierailut.