Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Oppilaiden osallisuus

• Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen (oppilaskunta).
• Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa (LO- tunnit, oppilaskunta).
• Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta (LO –tunnit, aineenopetus/luokanopetus ).
• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä (aineenopettajat, luokanopettajat).
• Oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen (oppilaskunta).
• Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun (LO –tunnit, oppilaskunta, kyselyt Wilman kautta).
• Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä koulussa tapahtuvaa yhteistyötä (oppilaskunta, kyselyt Wilman kautta).

Oppilaiden osallisuus Joutsan yhtenäiskoulussa

Koulussa oppilaskuntaa edustaa oppilasjäsenistä muodostettu hallitus. Jokaiselta luokalta 3.-9. valitaan hallitukseen yksi jäsen. 1.-2.-luokilta ei valita varsinaista edustajaa, vaan he muodostavat Pikkuparlamentin. Pienet voivat siis tuoda asioita hallituksen käsiteltäväksi, mutta he toimivat oman opettajansa johdolla.Oppilaskuntaa ohjaavat oppilaskunnan ohjaajat (1 alaluokilta, 1 yläluokilta).

Alaluokilla järjestetään kummioppilastoimintaa ja yläluokilla tukioppilastoimintaa. Molemmat tukevat oppilaiden osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä


Kodin ja koulun yhteistyö

Tavoitteet

• Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea (oppilashuolto, kolmiportainen tuki).
• Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
• Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.
• Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.

 

Järjestämiskeinot

• Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla (juhlat ja tapahtumat, oppilashuolto, oppilaanohjaaja, vanhempainillat ja –vartit, vanhempaintoimikunta, Wilma).
• Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista (LO, Wilma).
• Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä (opettajat).
• Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa (varhaiskasvatus, esiopetus, oppilashuolto).
• Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen (avoimet ovet).
• Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa (vanhempaintoimikunta, vanhempainillat ja –vartit).
• Huoltajan vastuulla on seurata lapsensa koulunkäyntiä säännöllisesti sekä toimia yhteistyössä koulun kanssa.

 

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

• Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista.
• Yhteistyömuodot: samanaikaisopettajuus, monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen, oppimisen arviointi ja tuki sekä oppilashuollon toteuttaminen.
• Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä.
• Koulujen yhteistyömuodot: perusopetuksen nivelvaiheet, kun oppilaat siirtyvät koulusta toiseen sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen.
• Aina opettajan vaihtuessa edellinen opettaja välittää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opettajalle, jotta oppilaan saama tuki nivel/siirtymävaiheessa jatkuu keskeytyksettä.
• Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä (nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijat, kuten kotiseutuyhdistys ja metsästysseura).
• Yhteistoiminta seurakunnan kanssa iltapäivätoiminnan järjestämisessä on tiivistä ja jatkuvaa yhteistä kehittämistä ja arviointia.