Opiskelutekniikka

Kuinka kieliä opiskellaan oppikirjan avulla?

Tekijä: Vesa Leppänen
Liitteenä sama ohje kauniimmin tulostuvassa muodossa.

Kuinka kieliä opiskellaan oppikirjan avulla?

1. Tarina ensin

• Niin sanaston kuin kieliopin opiskeleminen perustuu kappaleen tarinan tuntemiseen
o Opettele ensin tuntemaan kappaleen tarina.
o Opettele liikkumaan tarinassa etsiäksesi siinä käytettyjä sanontoja.
o Opettele kertomaan se omin sanoin suomeksi.
o Opettele kertomaan se omin sanoin kohdekielellä.
• Kappaleen kääntämisestä opiskelu alkaa. Se ei pääty siihen.


2. Opiskele tarinan kautta

• Kun teet tehtäviä tunnilla tai läksyjä kotona, etsi ratkaisuja tarinasta
o Pidä molempia kirjoja auki yhtä aikaa
o Tehtävät on laadittu niin, että ratkaisu tai ainakin esimerkki on löydettävissä kappaleesta
o Paras paikka etsiä puuttuvia sanoja on siis kappaleen teksti; ei niinkään sanasto, eikä varsinkaan internet.
• Opettele käyttämään myös sanastoja ja kirjan kielioppisivuja, että löydät sanat, joita tarinassa ei esiinny.
Kuinka kieliä opiskellaan oppikirjan avulla.doc 23.5 kt

Kielitaito ja opiskelutekniikka

Kielellinen ongelmanratkaisu - Mitä se on?  

Kieltenopiskelussa on monta eri tavoitetta ja osa-aluetta, jotka vaikuttavat arviointiin 

  • Välittömästi käytettävissä oleva kielitaito 
  • Passiivinen tai latentti kielitaito 
  • Jatko-opinnoissa tarvittava kieli- ja opiskelutaito 
  • Opiskelutekniikka 
    • Opiskelutekniikka yleisesti sekä nimenomaan kieltenopiskeluun liittyvät taidot 
  • Kulttuurintuntemus 

Mitä tekemistä näillä on numeroarvosanan kanssa? 

Mitä kielten kokeet mittaavat? 

Mistä todistuksen arvosana tulee? 

Miten se vaikuttaa arvosanoihin, jos opettaja näkee virheitäsi oppikirjassa tai kuulee virheitä puheessasi? 

Mitä järkeä on opetella käyttämään sanastoa tai etsimään ratkaisuja kirjan tekstistä? Kokeessa tekstiä tai sanastoa ei kuitenkaan saa käyttää. 
 

Mitä kielten kokeet mittaavat ja miten niihin pitäisi suhtautua? 

Kielten kokeet ovat keskimäärin ihan hyviä välineitä saavutetun kielitaidon tason mittaamiseen. Varsinkin jos katsoo lukukauden aikana tehtyjen monen erilaisen kokeen muodostamaa kokonaisuutta (sanakokeet, luetun- ja kuullunymmärtämiset, summatiiviset "isot" kokeet), pitäisi saada aika osuva kuva saavutetun kielitaidon tasosta. Yksittäinen koe voi epäonnistua oppilaalta tai jokin yksittäinen koe voi olla epäonnistuneesti laadittu. Jos usean kokeen numerot osuvat samaan haarukkaan, ei enää ole kysymys yksittäistapauksista. Joillakin oppilailla erilaiset kokeet tuovat esiin vahvuuksia tai heikkouksia jollain kielen tai opiskelun osa-alueella. Tällainen on mielenkiintoista informaatiota ja sen olisi hyvä ohjata omaa itsearviointia ja oman opiskelutavan valintaa. 


Kokeet tai niiden keskiarvo eivät suoraan määritä todistuksen arvosanaa, vaikka ne siihen vaikuttavatkin. Oivallettava asia on monimutkaisempi:  

  • Todellinen, käytettävissäsi oleva kielitaitosi on 4-7 vuoden opiskelun aikana vakiintunut jollekin tasolle ja kielten kokeet keskimäärin ovat OK mittari sen tason selvittämiseen. 
  • Muutos kokeen mittaamassa taitotasossa ei yleensä tapahdu nopeasti. Suuntaan tai toiseen. Jos haluat muutosta (parempia numeroita), erilaista opiskelutapaa voi joutua toteuttamaan useita kuukausia tai vuosia, että muutokset näkyvät arvosanoissa.  
    • Joissakin kokeissa muutokset näkyvät nopeammin kuin toisissa. Yksittäisen sanakokeen numeroon on helpompi vaikuttaa kuin luetunymmärtämiskokeeseen. Se johtuu siitä, että luetunymmärtämiskokeessa mitataan "suurempia asioita" 
    • Tässä suhteessa englanti ja ruotsi ovat usein luonteeltaan erilaisia opiskella. Yläkoululainen on opiskellut englantia kauemmin kuin ruotsia ja valtavan usein jo käyttänyt ja käyttää englantia muuallakin kuin koulussa omin päin. Suurelle osalle oppilaista englannin perusasiat ovat tätä kautta jäsentyneet päähän vahvaksi peruskielitaidoksi, ja heidän suoritustasonsa on jo monella lailla vakiintunut. Tällöin vaikkapa sanakokeen arvosanat eivät usein kerro tarkasti tai luotettavasti pienistä muutoksista viime aikojen opiskelussa. Ruotsin kielen kohdalla ollaan peruskoulussa vielä käymässä läpi niin perustason asioita, että yksittäiseen kokeeseen valmistautuminen tai sen puute näkyy arvosanoissa välittömämmin. 
  • Koenumerot kertovatkin usein enemmän yleisestä suoritustasostasi kuin siitä, kuinka hyvin tai huonosti olet opiskellut viimeiset kaksi viikkoa. Siksi, jos haluat parempia numeroita, etenkin isoista kokeista tai todistukseen, joudut tavoittelemaan ennemmin suoritustason yleistä nostamista kuin minkään yksittäisen pienen asian huolellista opiskelemista. 
    • (Tarkkaan ottaen koenumero kertoo (ainakin) kolmesta eri asiasta - seuraavassa järjestyksessä: ) 
      1. Kielitajustasi ja äidinkielen hallinnastasi,  
      2. siitä, kuinka hyvin kielten opiskelusi on sujunut koskaan 
      3. Siitä, kuinka hyvin kielten opiskelusi on sujunut viime aikoina 
  • Tämän vuoksi opiskelutekniikka ja kielellinen ongelmanratkaisukyky ovat niin tärkeitä asioita, jos haluat parempia numeroita. Jos saat mielestäsi huonoja numeroita, voi olla, että joudut kovalla työllä opettelemaan asioita, jotka luokkakaverit ovat oppineet vaistonvaraisesti. 
  • Samoin on tärkeää ymmärtää, mitä eroa on opiskelulla ja kokeen tekemisellä. Pieleen voi mennä ainakin neljällä eri tavalla: 
    • Tulet tunnille ajatuksella, että osaat jo kaiken mitä tarvitaan ja sinun ei sen vuoksi tarvitse tehdä mitään, ainakaan sellaisella tavalla kuin opettaja ohjaa tekemään. 
    • Tulet tunnille ajatuksella, että et osaa mitään, kaikki on jo menetetty ja et sen vuoksi voi enää tehdä mitään. 
    • Tulet tunnille ajatuksella, että sinua tarkkaillaan kaiken aikaa ja kaikkia virheitäsi tullaan käyttämään todistusaineistona sinua vastaan. Sen vuoksi et uskalla yrittää epäonnistumisen pelossa. 
      • Jotkut voivat jännittää opettajaa ja arvosanoja, jotkut luokkakavereitaan. 
    • Tulet tunnille ajatuksella, että oppitunneilla ei kannata tehdä mitään, koska vain kokeiden numerot merkitsevät ja panostat vasta koetilanteessa tai vähän sitä ennen. 
  • Harjoitustehtävään ei kannata suhtautua kuin koetehtävään siinä mielessä, että on täysin ok - ja tavoiteltavaakin - käyttää harjoitustehtävien ratkaisemiseen apuvälineitä, kuten tekstikirjan tekstiä ja kappaleen sanastoa. Turhan moni tekee harjoitustehtäviä ”kuin koetta” ja vastaa vain sen tiedon varassa, mikä nopeasti löytyyy omasta muistista. 
  • Kun sanotaan, että tuntiaktiivisuus ja koenumerot molemmat vaikuttavat, se ei tarkoita, että ne vaikuttavat samalla tavalla.  


Miten asenne ja aktiivisuus vaikuttavat? 

Asenne vaikuttaa kahdella tavalla: Ensimmäiseksi se saa sinut toteuttamaan hyvää opiskelutapaa tarpeeksi johdonmukaisesti ja kauan, jolloin oikeasti olet tavoittelemassa parempia arvosanoja. Toiseksi: opettaja kyllä tunnistaa yritteliäisyyden nähdessään. Vaikka käytettävissäsi oleva saavutettu kielitaito vaikuttaa arvosanoihisi, arvosanaan vaikuttaa myös opiskelutapa. Voit aivan hyvin saada hieman parempia arvosanoja kuin mihin koearvosanojesi keskiarvo viittaa.  

 

Mitä on kielellinen ongelmanratkaisu? 

On tietenkin tärkeää osata palauttaa mieleensä asioita, joita on joskus oppinut. Tätä kykyä mitataan etenkin kokeissa. Opiskelun kannalta yhtä tärkeää on tämä: 

"Älä etsi päästäsi sitä, mitä siellä ei vielä ole." 

Mistä sitten? Google-kääntäjästä? 

Ratkaisuja on tarkoitus etsiä järkevistä lähteistä, eli usein kappaleen tekstistä, mieluummin johdonmukaisilla ja järkevillä tavoilla. 

Koulussa käytettävä oppimateriaali on rakennettu niin, että se johdattelee ja tukee opiskelemaan jonkin mielekkään opiskelutekniikan avulla. Sinun kuuluu pystyä toteuttamaan ainakin näitä ongelmanratkaisukeinoja: 


Sanojen osaamisen ongelmat 

  • Sanaston käyttö suomentamisessa  
    • Sinun täytyy tietää, mistä löydät kappaleen sanaston (tehtäväkirjasta). 
    • Älä (pelkästään) arvaa sanojen tai lauseiden merkityksiä. Tarkalla suomentamisella on merkitystä, varsinkin jos haluat kiitettäviä arvosanoja tai jos tavoittelet taitotasosi nostamista, eli parempia numeroita kuin mitä sinulla on tapana saada.  
    • Kappaleen sanastosta löydät uudet sanat suomennettuna siinä merkityksessä, missä niitä on tekstissä käytetty. Verkon palveluista tai kirjan takaa voit löytää muita merkityksiä. Kappaleen sanastoa on muutenkin nopeampi käyttää. 
  • Kun teksti on tullut tutuksi, on paras etsiä ratkaisuja tekstistä. Yläkoulun englannissa ei tavoitella enää pelkkää yksittäisten sanojen tuntemista. Tekstistä löydät malleja siihen, kuinka sanoja käytetään lauseissa. 
  • Pidä kaksi kirjaa auki yhtä aikaa 
    • Suomentaessa kirjan kappale ja tehtäväkirjan sanasto 
    • Tehtäväkirjan tehtäviä tehdessä tekstikirjan kappale 


Rakenteiden osaaminen 

  • Joillakin on ns. hyvä kielikorva, eli he saavat vastaukset vaistonvaraisesti oikein. Yleensä oikea vastaus "kuulostaa" heistä hyvältä - ja se tarkastaessa osoittautuu myös oikeaksi (muista tarkastaa huolellisesti). Tällöin asiat ovat hyvin. Kannattaa silti harjoitella käyttöönsä hyvä opiskelutapa, vaikka se vielä vaikuttaisikin turhalta. Ennemmin tai myöhemmin kaikki tulevat kohtaamaan rakenteita, joiden kanssa joutuu oikeasti tekemään töitä. Joskus yllätys on suuri, jos aiemmin on päässyt vähällä. 
  • Jos tiedät, että kielikorvasi ei ole kovin herkkä, opettele erityisen huolellisesti hyödyntämään kappaleen tarinan kautta löytyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiat sanotaan. Esimerkkejä löytää myös edellisistä tehtävistä, kun malttaa etsiä. Koko kirjasarja on laadittu tällaista työskentelyä ajatellen. 
  • Opettele käyttämään kirjan kielioppisivuja. Myös kielioppitehtävissä voi ja kannattaa olla kaksi kirjaa auki yhtä aikaa: Tehtäväkirjasta tehtävä ja tekstikirjasta kielioppisivu. 

Suomennosmoniste ja sen käyttö

Mikä se on? Mitä varten se on?

Englannin Spotlight -kirjasarjan materiaalin mukana tulevassa suomennosmonisteessa on kirjan tekijöiden tekemä "virallinen" suomennos, mutta suomennoksessa on täydennettäviä aukkoja, usein sellaisten sanojen kohdalla, joita kappaleessa yritetään erityisesti opettaa.

Kielitaitoon kuuluu kyky ja uskallus arvata tuntemattomien tai puolituttujen sanojen merkitys. Joskus on hyvä osata olla suurpiirteinen. Toisaalta, opiskelun kannalta on tärkeää tarvittaessa ottaa huolellisesti selvää, mitä lause tai teksti tarkkaan ottaen merkitsee. Suomennosmoniste on väline, jonka avulla kappaleen sisällöstä saa selvää tarpeeksi yksityiskohtaisesti ja varmasti oikein.

Miksi opettaja tarjoaa sitä minulle? Miksi minun pitäisi itse ymmärtää ottaa se, kun tarjotaan? Olenko tyhmä? Ketä varten se on?

Suomennosmoniste tavoittelee sitä, että ymmärtää kappaleen varmasti ja yksityiskohtaisesti oikein, tarvittaessa myös itsenäisesti. Tämä on tärkeää tekstin hyödyntämisen kannalta. Kappaletta ei oikein voi aloittaa kertomaan, ellei tunne sitä. Tekstiin on ”piilotettu” myös esimerkkejä kielioppirakenteista tai lausestrategioista. Niitä ei voi etsiä, ellei tunne tarinaa. Monisteen tarjoaminen ei tarkoita, että opettaja luulee, ettet ymmärtäisi tekstiä ollenkaan. Se saattaa tarkoittaa sitä, että opettaja luulee, että et ehkä suomenna huolellisesti, et ehkä ehdi käydä läpi tekstiä käytettävissä olevassa ajassa tai saattaisit päätyä vääriin tulkintoihin.

Jos ajatellaan arvosanatavoitteita, suomennosmoniste on hyödyllinen oppilaille, jotka joutuvat ponnistelemaan saavuttaakseen kokeista kaseja. Jos tavoittelet (ja usein saavutat) kiitettäviä, tuskin hyödyt juuri tämän monisteen käytöstä. Jos joudut ponnistelemaan saavuttaaksesi seiskan, moniste on juuri sinua varten.

Kuinka sitä käytetään?

Suomennosmoniste kannattaa tehdä varsin pian kun kappaletta on alettu käsitellä, mielellään ennen kuin muu luokka on suomentanut kappaletta huolellisesti.

  • Jos et ole vielä täyttänyt monistetta ennen luokassa suomentamista, täytä samalla.
  • Jos olet jo käynyt monisteen läpi, älä enää lue suomenkielistä monistetta vaan anna se parille, joka voi tarkistaa, että suomennos menee oikein ilman monistetta.

Nopeuttaako se asioita?

Todennäköisesti ei. Monisteen tarkoitus on ohjata käyttämään sekä tekstikirjaa että tehtäväkirjaa ja lisäksi itse monistetta. Monisteen läpikäyminen on usein hieman hidasta, mutta ajatus onkin ohjata opiskelua järjestelmällisyyteen ja huolellisuuteen päin. Jos otat monisteen kotitehtäväksi, voit usein jättää ainakin osan muista kotitehtävistä tekemättä, jos työmäärä kasvaa liian suureksi.

Ohje kirjoitelman tekemiseen

Kun kirjoitat vieraalla kielellä,

 Aloita uusi teksti aina uudelle sivulle. Piirrä marginaalit vihkon sivun molempiin reunoihin (2 ruutua). Merkitse alkuun tehtävän numero ja sivu ja otsikko. Kirjoita teksti joka toiselle riville.

 ”Tyydy vähempään.” Älä tavoittele samoja asioita kuin äidinkielen kirjoitelmassa suomeksi. Opi hyväksymään se, että vieras kieli ei tottele sinua kuin äidinkieli. Se mitä kirjoitat saa olla hyvin tavallista ja arkista, eikä sen tarvitse olla hauskaa tai rajua. Pyri tekemään mitä tehtävänannossa pyydetään.

 Suunnittele kirjoittamistasi. Suunnittelemiseen saa käyttää kokonaisia kirjoitusvihkon sivuja. Ei haittaa, että tekstin aiemmat versiot ja suunnitteluvaiheet ovat näkyvillä ennen valmista tekstiä. Mieti, kuinka käyttäisit äskettäin oppimiasi sanontoja ja rakenteita omiin tarkoituksiisi. Kirjoitelman tehtävä liittyy yleensä äskettäin käsiteltyyn aiheeseen. Kappaleiden sanontoja saa ”ryöstää” omaan käyttöön. Niin on tarkoituskin.

 Yksi opittava asia kirjoitelmassa on keksiä B-, C- ja D-suunnitelmia kun et tiedä jotain sanaa. On paljon asioita, joita et pysty vielä englanniksi tavoittamaan. Älä takerru suunnitelmiisi, vaan kirjoita siitä, mistä pystyt.

 Jos ja kun oikeasti haluat sanoa jotain, mihin et heti keksi ratkaisua, ota selvää. Kirjan sanastoa, sanakirjaa tai verkon palveluita voi käyttää, mutta niiden kanssa täytyy olla varovainen ja sinnikäs. Yhden sanan tai ilmauksen etsimisessä voi mennä tunteja. Hyvä ratkaisu on korvata puuttuva sana kokonaisella lauseella tai lausekkeella, joka selittää saman asian.

 Kirjoittaminen ei kuitenkaan saisi olla pelkkää virheiden välttelyä. Kokeile reippaasti, mihin ilmaisuvarastosi taipuu, yllämainituin ehdoin. Tekstin tuottaminen on mieluummin sen ”laatimista” kuin että teksti ”pulppuaisi.”

Englannin opiskeleminen pelaamalla

Mitä aidosti voi saavuttaa pelejä pelaamalla / somettamalla / Simpsoneita tai englanninkielisiä tubettajia katsomalla? 

  • Sanasto, etenkin passiivinen sanavarasto, usein kuullunymmärtäminen 
  • Tiettyjen keskeisten perusrakenteiden toisto 
  • Joustava ymmärtäminen. Kyky ja valmius päätellä merkityksiä, joita ei täysin tunnista. 
  • Pelimaailma opettaa selviytymään kielenkäyttötilanteista 
  • Antaa myönteisen kokemuksen oman kielitaidon toimivuudesta. Huomaa pystyvänsä oikeasti tekemään jo paljonkin asioita 

Mitä tavoitteita pelien pelaaminen ei luultavasti edistä? 
  • Opiskelutapa 
    • Pelaaminen opettaa selviytymään kielenkäyttötilanteista JOTENKIN, ei huolellisuuden tai järjestelmällisyyden kautta 
    • Huolellisuus ja järjestelmällisyys, jota jotkin pelit saattavat edellyttää, eivät automaattisesti siirry pelimaailman ulkopuolisiin tilanteisiin, joissa liikutaan epämukavuusalueilla 
    • Pelimaailma sallii hankalien tilanteiden välttelyn 
  • Aktiivinen sanavarasto 
    • Pelimaailma ei välttämättä kannusta käyttämään kieltä itse, ilmaisemaan omia ajatuksia kielellisesti 
  • Rakenteiden hallinta kattavasti 
    • Jos on jo oppinut yhden tavan ilmaista jokin asia, joka on erilainen kuin miten sama asia koulussa esitetään ja on vaikeuksia sovittaa nämä kaksi yhteen, voi olla vaikea ymmärtää, missä tekee virheitä. 
    • Peruskoulun englannin opiskelun tavoite päättötodistuksessa ei ole turistikieli. Turistikieli on 6. luokan kevään tavoite. (Arvosanalle 8) 
  • Käsitys oikein tuotetusta kielestä voi vääristyä (sanojen merkitykset, kiroilu, tyylilajien erottaminen) 
    • Pelimaailman sanaston osaamisesta ei välttämättä ole arkielämässä hyötyä  
    • Verkossa käytettävä englanti on usein "lingua franca" -englantia. Suuri osa puhujista ja kirjoittajista eivät ole natiiveja. Ei-natiivien kesken voi syntyä vaikka minkälaisia englannille epätyypillisiä tapoja ilmaista asioita. Esimerkit, joita tällöin näkee, eivät ole parhaita mahdollisia peruskielitaidon rakentamisen kannalta. Toisaalta, omaa puheenparttaan puhuva natiivi poikkeaa standardienglannista monessakin kohtaa, mutta koululaisen on vaikeaa tai mahdotonta nähdä, missä. Puhujalla itsellään ei helposti ole hajuakaan, mikä osa hänen kielenkäytöstään sopisi opetusmateriaaliksi.
  • Oma tuottaminen saattaa jäädä harjoittelematta. Kokee tietävänsä vaikka mitä, noin periaatteessa, mutta itse tuotettu puhe tai kirjoitus tökkää puutteisiin perusrakenteissa, joita ei ole tullut harjoitelleeksi. 

Miten pelaaminen näkyy englanninnumeroissa?
  • Jos nojaa kielitaitonsa voimakkaasti epäjärjestelmällisesti omin päin opittuun kieleen ja sulkee koulun tarjoaman opiskelutavan itseltään pois, voi melko vähällä vaivalla saavuttaa jopa arvosanan 8, jos ei satu olemaan kielellistä oppimisvaikeutta.  
  • Jos sinulla on jo tapana käyttää englantia jotenkin itsenäisesti ja kuitenkin olet tyytymätön englanninnumeroihisi, ongelma tuskin on se, että katsot ruutua ja pelaat pelejä liian vähän. Luultavasti hyödyt harrastuneisuudestasi jotenkin jo nyt ja tämä hyöty on jo sisällä englanninnumeroissasi. Itsenäisen kielenkäytön laatua voi toki parantaa siirtymällä hankalampiin sisältöihin tai sellaisiin, joissa pitää olla aktiivisempi.
  • Jos elämääsi ei vielä kuulu englanninkielisten sisältöjen kanssa toimiminen, ne voivat hyvinkin auttaa sinua parempiin arvosanoihin.