Ruotsin opiskelu on alkanut jo 6. luokalla ja yläkoulussa se jatkuu. Nykyinen tuntijako on sellainen, että seitsemännelllä ja kahdeksannella luokalla ruotsia opiskellaan molemmilla yksi vuosiviikkotunti. Tuntimäärä siis vähenee 6. luokan kahdesta vuosiviikkotunnista. 9. luokalla ruotsia on taas kaksi vuosiviikkotuntia.

Kuinka omaa lastaan kannattaisi tukea yläkoluluaikana ruotsin opiskelussa?

Usein korostetaan englannin ja ruotsin kielisukulaisuutta, mikä onkin tosi asia ja monessa vaiheessa englannin osaaminen varmasti tukee ruotsin opiskelua. Ne ovat silti kaksi eri kieltä, ja niiden asemat maailman kielten joukossa ja suomalaisten nuorten kokemusmaailmassa aiheuttavat sen, että niiden opiskelussa on selvä luonne-ero.

Ruotsin opiskelu usein vaatii oppilaalta selvästi enemmän järjestelmällisyyttä ja kurinalaisuutta kuin englanti. Tämä ei niinkään johdu kielistä itsestään vaan esimerkiksi siitä, että koulussa tapahtuvaa oppimista ei yleensä tue koulun ulkopuolella tapahtuva altistuminen ruotsin kielelle. Lisäksi koulussa tarjolla oleva tuntimäärä ruotsin opiskeluun on rajusti pienempi verrattuna englantiin. Tavoitteet ovat silti melko kovat, ruotsissa menestys vaatii kykyä omaksua asioita nopeammassa tahdissa ja itsenäisemmin kuin englannissa.

Huoltaja voi tässä auttaa kannustamalla ja ohjaamalla järjestelmällisyyteen ja esimerkiksi ohjaamalla hyvään tehokkaaseen opiskelutapaan, josta lisää esimerkiksi täällä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että kotona pidetään kiinni läksyjen tekemisestä ja sanakokeisiin valmistautumisesta.