Kielellinen ongelmanratkaisu - Mitä se on?  

Kieltenopiskelussa on monta eri tavoitetta ja osa-aluetta, jotka vaikuttavat arviointiin 

• Välittömästi käytettävissä oleva kielitaito 
• Passiivinen tai latentti kielitaito 
• Jatko-opinnoissa tarvittava kieli- ja opiskelutaito 
• Opiskelutekniikka 
  • Opiskelutekniikka yleisesti sekä nimenomaan kieltenopiskeluun liittyvät taidot 
• Kulttuurintuntemus 

Mitä tekemistä näillä on numeroarvosanan kanssa? 

Mitä kielten kokeet mittaavat? 

Mistä todistuksen arvosana tulee? 

Miten se vaikuttaa arvosanoihin, jos opettaja näkee virheitäsi oppikirjassa tai kuulee virheitä puheessasi? 

Mitä järkeä on opetella käyttämään sanastoa tai etsimään ratkaisuja kirjan tekstistä? Kokeessa tekstiä tai sanastoa ei kuitenkaan saa käyttää. 
 

Mitä kielten kokeet mittaavat ja miten niihin pitäisi suhtautua? 

Kielten kokeet ovat keskimäärin ihan hyviä välineitä saavutetun kielitaidon tason mittaamiseen. Varsinkin jos katsoo lukukauden aikana tehtyjen monen erilaisen kokeen muodostamaa kokonaisuutta (sanakokeet, luetun- ja kuullunymmärtämiset, summatiiviset "isot" kokeet), pitäisi saada aika osuva kuva saavutetun kielitaidon tasosta. Yksittäinen koe voi epäonnistua oppilaalta tai jokin yksittäinen koe voi olla epäonnistuneesti laadittu. Jos usean kokeen numerot osuvat samaan haarukkaan, ei enää ole kysymys yksittäistapauksista. Joillakin oppilailla erilaiset kokeet tuovat esiin vahvuuksia tai heikkouksia jollain kielen tai opiskelun osa-alueella. Tällainen on mielenkiintoista informaatiota ja sen olisi hyvä ohjata omaa itsearviointia ja oman opiskelutavan valintaa. 

Kokeet tai niiden keskiarvo eivät suoraan määritä todistuksen arvosanaa, vaikka ne siihen vaikuttavatkin. Oivallettava asia on monimutkaisempi:  

• Todellinen, käytettävissäsi oleva kielitaitosi on 4-7 vuoden opiskelun aikana vakiintunut jollekin tasolle ja kielten kokeet keskimäärin ovat OK mittari sen tason selvittämiseen. 
• Muutos kokeen mittaamassa taitotasossa ei yleensä tapahdu nopeasti. Suuntaan tai toiseen. Jos haluat muutosta (parempia numeroita), erilaista opiskelutapaa voi joutua toteuttamaan useita kuukausia tai vuosia, että muutokset näkyvät arvosanoissa.  
  • Joissakin kokeissa muutokset näkyvät nopeammin kuin toisissa. Yksittäisen sanakokeen numeroon on helpompi vaikuttaa kuin luetunymmärtämiskokeeseen. Se johtuu siitä, että luetunymmärtämiskokeessa mitataan "suurempia asioita" 
  • Tässä suhteessa englanti ja ruotsi ovat usein luonteeltaan erilaisia opiskella. Yläkoululainen on opiskellut englantia kauemmin kuin ruotsia ja valtavan usein jo käyttänyt ja käyttää englantia muuallakin kuin koulussa omin päin. Suurelle osalle oppilaista englannin perusasiat ovat tätä kautta jäsentyneet päähän vahvaksi peruskielitaidoksi, ja heidän suoritustasonsa on jo monella lailla vakiintunut. Tällöin vaikkapa sanakokeen arvosanat eivät usein kerro tarkasti tai luotettavasti pienistä muutoksista viime aikojen opiskelussa. Ruotsin kielen kohdalla ollaan peruskoulussa vielä käymässä läpi niin perustason asioita, että yksittäiseen kokeeseen valmistautuminen tai sen puute näkyy arvosanoissa välittömämmin. 
• Koenumerot kertovatkin usein enemmän yleisestä suoritustasostasi kuin siitä, kuinka hyvin tai huonosti olet opiskellut viimeiset kaksi viikkoa. Siksi, jos haluat parempia numeroita, etenkin isoista kokeista tai todistukseen, joudut tavoittelemaan ennemmin suoritustason yleistä nostamista kuin minkään yksittäisen pienen asian huolellista opiskelemista. 
  • (Tarkkaan ottaen koenumero kertoo (ainakin) kolmesta eri asiasta - seuraavassa järjestyksessä: ) 
    1. Kielitajustasi ja äidinkielen hallinnastasi,  
    2. siitä, kuinka hyvin kielten opiskelusi on sujunut koskaan 
    3. Siitä, kuinka hyvin kielten opiskelusi on sujunut viime aikoina 
• Tämän vuoksi opiskelutekniikka ja kielellinen ongelmanratkaisukyky ovat niin tärkeitä asioita, jos haluat parempia numeroita. Jos saat mielestäsi huonoja numeroita, voi olla, että joudut kovalla työllä opettelemaan asioita, jotka luokkakaverit ovat oppineet vaistonvaraisesti. 
• Samoin on tärkeää ymmärtää, mitä eroa on opiskelulla ja kokeen tekemisellä. Pieleen voi mennä ainakin neljällä eri tavalla: 
  • Tulet tunnille ajatuksella, että osaat jo kaiken mitä tarvitaan ja sinun ei sen vuoksi tarvitse tehdä mitään, ainakaan sellaisella tavalla kuin opettaja ohjaa tekemään. 
  • Tulet tunnille ajatuksella, että et osaa mitään, kaikki on jo menetetty ja et sen vuoksi voi enää tehdä mitään. 
  • Tulet tunnille ajatuksella, että sinua tarkkaillaan kaiken aikaa ja kaikkia virheitäsi tullaan käyttämään todistusaineistona sinua vastaan. Sen vuoksi et uskalla yrittää epäonnistumisen pelossa. 
    • Jotkut voivat jännittää opettajaa ja arvosanoja, jotkut luokkakavereitaan. 
  • Tulet tunnille ajatuksella, että oppitunneilla ei kannata tehdä mitään, koska vain kokeiden numerot merkitsevät ja panostat vasta koetilanteessa tai vähän sitä ennen. 
• Harjoitustehtävään ei kannata suhtautua kuin koetehtävään siinä mielessä, että on täysin ok - ja tavoiteltavaakin - käyttää harjoitustehtävien ratkaisemiseen apuvälineitä, kuten tekstikirjan tekstiä ja kappaleen sanastoa. Turhan moni tekee harjoitustehtäviä ”kuin koetta” ja vastaa vain sen tiedon varassa, mikä nopeasti löytyyy omasta muistista. 
• Kun sanotaan, että tuntiaktiivisuus ja koenumerot molemmat vaikuttavat, se ei tarkoita, että ne vaikuttavat samalla tavalla.  

Miten asenne ja aktiivisuus vaikuttavat? 

Asenne vaikuttaa kahdella tavalla: Ensimmäiseksi se saa sinut toteuttamaan hyvää opiskelutapaa tarpeeksi johdonmukaisesti ja kauan, jolloin oikeasti olet tavoittelemassa parempia arvosanoja. Toiseksi: opettaja kyllä tunnistaa yritteliäisyyden nähdessään. Vaikka käytettävissäsi oleva saavutettu kielitaito vaikuttaa arvosanoihisi, arvosanaan vaikuttaa myös opiskelutapa. Voit aivan hyvin saada hieman parempia arvosanoja kuin mihin koearvosanojesi keskiarvo viittaa.  

 

Mitä on kielellinen ongelmanratkaisu? 

On tietenkin tärkeää osata palauttaa mieleensä asioita, joita on joskus oppinut. Tätä kykyä mitataan etenkin kokeissa. Opiskelun kannalta yhtä tärkeää on tämä: 

"Älä etsi päästäsi sitä, mitä siellä ei vielä ole." 

Mistä sitten? Google-kääntäjästä? 

Ratkaisuja on tarkoitus etsiä järkevistä lähteistä, eli usein kappaleen tekstistä, mieluummin johdonmukaisilla ja järkevillä tavoilla. 

Koulussa käytettävä oppimateriaali on rakennettu niin, että se johdattelee ja tukee opiskelemaan jonkin mielekkään opiskelutekniikan avulla. Sinun kuuluu pystyä toteuttamaan ainakin näitä ongelmanratkaisukeinoja: 

Sanojen osaamisen ongelmat 

• Sanaston käyttö suomentamisessa  
  • Sinun täytyy tietää, mistä löydät kappaleen sanaston (tehtäväkirjasta). 
  • Älä (pelkästään) arvaa sanojen tai lauseiden merkityksiä. Tarkalla suomentamisella on merkitystä, varsinkin jos haluat kiitettäviä arvosanoja tai jos tavoittelet taitotasosi nostamista, eli parempia numeroita kuin mitä sinulla on tapana saada.  
  • Kappaleen sanastosta löydät uudet sanat suomennettuna siinä merkityksessä, missä niitä on tekstissä käytetty. Verkon palveluista tai kirjan takaa voit löytää muita merkityksiä. Kappaleen sanastoa on muutenkin nopeampi käyttää. 
• Kun teksti on tullut tutuksi, on paras etsiä ratkaisuja tekstistä. Yläkoulun englannissa ei tavoitella enää pelkkää yksittäisten sanojen tuntemista. Tekstistä löydät malleja siihen, kuinka sanoja käytetään lauseissa. 
• Pidä kaksi kirjaa auki yhtä aikaa 
  • Suomentaessa kirjan kappale ja tehtäväkirjan sanasto 
  • Tehtäväkirjan tehtäviä tehdessä tekstikirjan kappale 

Rakenteiden osaaminen 

• Joillakin on ns. hyvä kielikorva, eli he saavat vastaukset vaistonvaraisesti oikein. Yleensä oikea vastaus "kuulostaa" heistä hyvältä - ja se tarkastaessa osoittautuu myös oikeaksi (muista tarkastaa huolellisesti). Tällöin asiat ovat hyvin. Kannattaa silti harjoitella käyttöönsä hyvä opiskelutapa, vaikka se vielä vaikuttaisikin turhalta. Ennemmin tai myöhemmin kaikki tulevat kohtaamaan rakenteita, joiden kanssa joutuu oikeasti tekemään töitä. Joskus yllätys on suuri, jos aiemmin on päässyt vähällä. 
• Jos tiedät, että kielikorvasi ei ole kovin herkkä, opettele erityisen huolellisesti hyödyntämään kappaleen tarinan kautta löytyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiat sanotaan. Esimerkkejä löytää myös edellisistä tehtävistä, kun malttaa etsiä. Koko kirjasarja on laadittu tällaista työskentelyä ajatellen. 
• Opettele käyttämään kirjan kielioppisivuja. Myös kielioppitehtävissä voi ja kannattaa olla kaksi kirjaa auki yhtä aikaa: Tehtäväkirjasta tehtävä ja tekstikirjasta kielioppisivu.