- eskarissa oppiainerajat ylittävä opetus on ehkä helpompaa kuin koulussa (esim. Metsässä käpyjen laskeminen)
-kirjaimien kokeminen eri tavoilla (autorata, pensseli, tikut, hiekkaanpiirto jne.) ennen kirjaan tekemistä
- arjen taidot vielä niin konkreettisia, että niitä on helpompi opettaa
- ainakin enkussa ja ruotsissa oli hyvin kieli ja kulttuuri esillä
osassa eskareita fyysinen eriyttäminen vaikeaa pienten tilojen takia
-Ykkösluokat käyttivät hyvin vähän (jos ollenkaan) kirjaa matematiikan tunnilla
- onko Diagnoosi hyvä vai huono asia? Näkyi eskariopen toiminnassa
-oppilaslähtöisyys näkyi lähinnä vapaassa leikissä ym. Päikyllä yhteisiä omia teemoja, tarvitaanko siihen päälle vielä muita teemoja?
Opetus hyvin leikkilähtöistä
-Opetusta tarinoiden ja satujen avulla
-Opettajan näkökulmasta parhaat tunnit ovat kuulemma olleet ilmiölähtöisiä
-Eskareissa eroja: toisissa tutkimista ja lapsilähtöisyyttä paljon, toisissa vain leikissä lapsilähtöisyys. Koulussa tyypillisesti opettajajohtoista, mutta oppilailta tulleita ideoita otettiin käyttöön esim. Liikuntatunnilla
-vertaisoppiminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- järjestäjät koulussa ja eskareissa

Kakkosluokalla opettajajohtoisuutta enemmän kuin eskarissa
Opettajalla kuitenkin kakkosluokallakin hyviä osallistavia menetelmiä, esim. timanttipeli
Eskarissa laitettiin lapset miettimään itse, esim askarrellessa
eskarissa näkyi leikin kautta oppiminen myös siinä, että opettajat mukana lasten ideoimissa leikeissä