YH02.2. kevät 2026

Palautuskansio talousuutistehtävälle

Palauttakaa tänne ryhmätyönne jakson talousuutisista 4.6. klo 16.00 mennessä. Ryhmästä vain yksi palauttaa tehtävän, mutta tehtävässä tulee olla esillä kaikkien tehtävän tekemiseen osallistuneiden nimet.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne
  • Palauta tekstinkäsittely
  • Palauta laskentataulukko

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä talousuutisoinnista jakson aikana

Koska kurssin tavoitteisiin kuuluu harjaannuttaa teitä talousuutisten seuraamiseen ja ymmärtämiseen, saatte tutkia ryhmissä (2-3 henkeä) talousuutisointia kurssin aikana.

Valitsette kolme mielestänne tärkeintä/kiinnostavinta talousuutista jakson ajalta.

a) Esitelkää kukin talousuutinen huolellisesti (linkki artikkeliin tai artikkeleihin)
b) Pohtikaa uutisen mahdollisia taustoja ja mahdollisia vaikutuksia (esim. omaan tai perheesi talouteen, Suomen talouteen, maailman talouteen)
c) Perustelkaa, miksi uutinen on mielestänne tärkeä tai kiinnostava.
Pyrkikää työssänne ymmärtämään talousuutisen taustat ja merkitys, ei ainoastaan kuvailemaan uutisen asioita.

Esityksen pituus vähintään 3-4 diaa tai yksi A4 sivu. Työt palautetaan kurssin loppuun mennessä erikseen sovittavana päivänä.
Arvioin työt asteikolla kiitettävä - hyvä - tyydyttävä.

Kertausta

LOPPUKERTAUS. Valitse sopivin vaihtoehto.

  1. Eniten suomalaisia työllistävät tänä päivänä: A) alkutuotanto b) jalostus c) palvelut
  2. Mikä seuraavista ei edistä vapaakauppaa? A) tullien alennukset b) EU-yhteistyö c) tuonti- ja vientikiintiöt
  3. Milloin voidaan katsoa globalisaation alkaneen? A) keskiajalla b) suurista löytöretkistä c) kun maailma alkoi teollistua
  4. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit: A) ovat Venäjä ja USA b) ovat toisia EU-maita c) ovat Kiina ja Japani
  5. Jos markkinoilla on vain muutama harva samaa tuotetta myyvä yritys, voidaan puhua: A) oligopolista b) monopolista c) kartellista
  6. Mikä elin valvoo EU-alueella vapaan kilpailun toteutumista? A) EU-parlamentti b) EU-komissio c) Euroopan keskuspankki
  7. Kuka edustaa Suomea EKP:n neuvostossa? A) Suomen Pankin pääjohtaja b) valtiovarainministeri c) pääministeri
  8. Kuinka monessa maassa euro on virallinen valuutta? A) 12 maassa b) 15 maassa c) 20 maassa
  9. Mihin seuraavista yrityksistä tarvitaan elinkeinolupa? A) apteekin perustamiseen b) taksin ajamiseen c) kirjakaupan perustamiseen
  10. Mikä on valtiolle tuottoisin kaikista veroista? A) valmistevero b) tulovero c) arvonlisävero
  11. Jos vasta valmistunut nuori ei heti löydä työtä, hänestä voidaan käyttää nimitystä: A) piilotyötön b) kitkatyötön c) syrjäytynyt nuori
  12. Kun työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, puhutaan: A) rakenteellisesta työttömyydestä b) kausityöttömyydestä c) suhdannetyöttömyydestä
  13. Mikä seuraavista on luonteeltaan tasavero? A) kunnallisvero b) perintövero c) tulovero 
  14. Mihin suhdanteen vaiheeseen yleensä kuuluu inflaatio? A) lamakauteen b) laskusuhdanteeseen c) nousukauteen 
  15. Kuka voi hyötyä suuresta inflaatiosta? A) asuntovelallinen b) palkansaaja koska palkkoja nostetaan c) yrittäjä
  16. Mikä seuraavista ei kuulu julkisen talouden piiriin? A) yritysten talous b) valtion talous c) kuntatalous
  17. Tavaroiden vientiä ja tuontia kuvaava laskelma on: A) kauppatase b) vaihtotase c) pääomatase 
  18. Osakeyhtiön osakkailleen maksama voitto-osuus on nimeltään: A) bonus b) lisäarvo c) osinko
  19. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio: a) alle yhden prosentin b) alle kahden prosentin c) alle 5%:n tasolla 

Oikeat vastaukset: 1.c 2.c 3.b 4.b 5.a 6. b 7.a 8.c 9.a 10.c 11.b 12.a 13.a 14.c 15.a 16. a 17.b 18.c 19.b

Vastaa seuraaviin tehtäviin:
  1. Arvioi seuraavien sijoituskohteiden hyviä ja huonoja puolia a) pörssiosakkeet b) metsä c) omistusasunto d) taide e) sijoitusrahasto f) kulta.
  2. Luettele työttömyyden lajit. Miten eri työttömyyden lajeja voitaisiin torjua?
  3. Luettele tuotannontekijät. Mikä on yrittäjän tehtävä tuotannossa?
  4. Miten eri tavoin tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?
  5. Miksi kansantalouden kehitystä pitää ennustaa?
  6. Luettele vapaan kilpailun esteitä.
  7. Millaisia ongelmia harmaa talous aiheuttaa taloudessa?
  8. Millaiset asiat vaikuttavat osakkeen hintaan?

Kertausta

Talouspolitiikka tarkoittaa kaikkia niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joilla ohjataan taloutta ja yritetään luoda kansalaisille hyvinvointia.
Hyvinvoinnin jatkumisen takaa parhaiten tasainen taloudellisen kasvun jatkuminen. Kasvua pyritään edistämään pitämällä inflaatio kurissa (alle 2%), pitämällä työllisyysaste korkeana ja työttömyysaste matalana. Pyritään myös ehkäisemään liiallista velkaantumista, torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä.

Miksi järkevästä talouspolitiikasta on niin monia erilaisia näkemyksiä?
- Taloudessa on monimutkaisia syy-seuraus-suhteita ja talous on jatkuvassa muutoksessa.
- Talouden ennustaminen on vaikeaa ja päätöksenteossa on monia erilaisia vaihtoehtoja.
- Järkevä talouspolitiikka on arvokysymys. Esimerkiksi tuloeroista ja verotuksesta on paljon erilaisia näkemyksiä eikä ehdotonta totuutta ole.
- Toivottavan talouspolitiikan taustalla vaikuttavat ideologiset ja poliittiset näkemykset.
- Etujärjestöt ajavat sellaista talouspolitiikkaa, joka edustaa niiden jäsenten etuja.

Erilaisilla talouspoliittisilla päätöksillä voi olla hyvin monenlaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia. Mitä positiivisia ja negatiivisia seurauksia keksit seuraaviin talouspoliittisiin päätöksiin:

a) leikataan opintotukea
+ valtion menot pienenee
+ voi kannustaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin
- opiskelijat joutuvat tekemään töitä opintojen ohella, joten opiskeluajat voivat pidentyä
- opiskelijoiden käytössä olevat varat pienenevät
- opintolainan ottaminen lisääntyy

b) korotetaan työttömyysturvaa
+ parantaa työttömien toimeentuloa ja vähentää köyhyyttä
+ hyvinvointi lisääntyy
- valtion menot lisääntyy
- töihin hakeutuminen saattaa vähentyä

c) vähennetään yritysten tuotekehitykseen suunnattuja rahoja?
+ valtion menot vähenevät
- yritysten innovaatiotoiminta vähenee
- yritysten kilpailukyky saattaa heiketä

18. Talouden häiriö - työttömyys

Vastaa seuraaviin kysymyksiin työttömyydestä oppik.s. 134-140 pohjalta.

1. Selitä
a) työttömyysaste
b) työllisyysaste

2. Selitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla työttömyyden lajeilla
a) suhdannetyöttömyys
b) rakennetyöttömyys
c) kausityöttömyys
d) kitkatyöttömyys
e) piilotyöttömyys
f) pitkäaikaistyötön
g) nuorisotyötön

3. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) yhteiskunnalle
b) työttömälle itselleen?

4. Mitä ongelmia työvoimapulasta aiheutuu ja miten sitä voidaan torjua?

Vastaus kpl. 14. teht. 6.

Mitä hyötyä pörssistä on
a) osakesijoittajalle?
- sijoittaja voi ostaa julkisten osakeyhtiöiden osakkeita
- hän voi hyötyä osakkeiden arvonnoususta, osingoista, osakeanneista ja äänivallasta yhtiökokouksessa
- pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä tähtäimellä tuottoisia sijoituskohteita
- pörssin julkisuus ja osakekurssien jatkuva uutisointi antavat sijoittajille jatkuvaa tietoa yrityksistä
- sijoittaja tietää, millä yrityksillä menee hyvin ja millä huonosti ja voi siten suunnata varansa lupaaviin yrityksiin

b) pörssiyhtiölle?
- yhtiö saa heti listautuessaan rahaa osakkeidensa myynnistä
- pörssiin listautuva yhtiö saa pääomaa esim. suuriin investointeihin
- myöhemmin se voi kerätä lisää pääomaa osakeanneilla
- listautuminen pörssiin lisää yhtiön tunnettavuutta
- osakkeen hinta kertoo yhtiön johdolle yhtiöön kohdistuvista odotuksista

c) kansantaloudelle?
- sijoittajien rahat kohdistuvat järkevästi, sillä menestyneet yritykset saavat rahoitusta ja tämä edistää talouskasvua

Mitä euriborkorot kertovat talouden suhdanteista?

Kuvatehtävä s. 105

Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?
• Kuvion korkokehitys alkaa vuodesta 2008, jolloin oli vielä finanssikriisiä edeltävä
noususuhdanne. Korkotaso oli edelleen nousussa.

• Loppuvuoden 2008 finanssikriisin seurauksena korot laskivat jyrkästi.

• Finanssikriisissä vältettiin pahimmat uhkakuvat, ja vuoden 2010 lopulla korot
lähtivät kohoamaan. Nousua jatkui vuoden 2011 loppuun, jolloin korot alkoivat
melko nopeasti laskea. Laskun taustalla olivat eurokriisi ja maailmantalouden
heikentynyt tilanne.

• Korot laskivat lähelle nollatasoa vuoden 2012 aikana, minkä jälkeen ne ovat
pysyneet historiallisen alhaisella tasolla. Vuoden 2015 jälkeen korot ovat
painuneet jopa alle nollan.

• Vuosia kestänyt alhainen korkotaso kertoi euroalueen suurista talousongelmista.
2010-luvun lopussa korkotaso alkoi hieman kohota ja lähestyä nollaa, mutta
koronakriisin aiheuttamat talousongelmat painoivat sen jälleen lasku-uralle.

• Maailmanmarkkinoiden tuotanto- ja toimitusvaikeudet koronapandemian aikana
sekä varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022) nostivat hyödykkeiden hintoja.
Korot alkoivat yli kymmenen vuoden tauon jälkeen nopeasti nousta.

• Keskuspankit niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa pyrkivät hillitsemään inflaation
kasvua nostamalla ohjauskorkoa, minkä vuoksi myös euriborkorot nousivat.

• Vuodenvaihteessa 2023–24 korot viimein lähtivät hieman laskemaan
keskuspankkien kireän rahapolitiikan vaikutuksesta.

• Korkojen kehitys 2020-luvun alkuvuosina ei ole noudatellut normaalia
suhdannekehitystä poikkeuksellisten maailmantilanteiden vuoksi

13. Rahaa pankista

Lue kappale 13. ja tee tehtävät 1,2,3 ja 5 sekä oppikirjan kuviotehtävä euribor-korkojen kehityksestä. "Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?

13. Tietoja Suomen valtion velkaantuneisuudesta

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/
valtion velkaantuneisuus verrattuna muihin Euroopan unionin maihin

http://www.velkakello.fi/
valtion velkakello

https://www.valtionvelka.fi/
tässä myös valtionvelan määrä kokonaisuudessaan ja per kansalaine

tietoja Suomen taloudellisesta tilanteesta https://www.valtionvelka.fi/uutinen/neljannesvuosikatsaus-1-2024-ja-huhti-kesakuun-huutokauppapaivat-julkaistu/

13. Julkisen talouden vaikeudet

Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.
1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?
-julkisen talouden menot kasvavat tuloja nopeammin

2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)
- Suomi on perinteisesti ollut varovainen velan otossa, mutta julkinen talous on velkaantunut ankarien lamojen takia
- 1991 lama pakotti ottamaan velkaa lähes 70 miljardia euroa
- vuoden 2008 finanssikriisi
- 2012-2014 Euroopan finanssikriisi
- 2014 Venäjän Krimin valtaus ja myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan toivat talouteen epävarmuutta
- 2020 koronakriisi
- Suomi itse kärsii väestön ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä jolloin työikäinen ja työkykyinen väestö vähenee

3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?
- verojen korottaminen
- vähentää menoja, eli leikata palveluista ja tulonsiirroista
- työllisyysasteen nostaminen, jotta mahdollisimman moni työikäinen kävisi töissä. Tämä nostaisi verokertymää. Eläkeiän nosto, opiskeluaikojen lyhentäminen, työperäinen maahanmuutto.
- otetaan uutta velkaa, joka ei kuitenkaan ratkaisisi perimmäistä velkaongelmaa
4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?
- väestön ikääntyminen lisää sosiaalimenoja ja vähentää verotuloja
- SOTE-uudistuksen tavoitteena oli tarjota samanlaiset palvelut kaikille kunnasta riippumatta ottamalla sote-palvelut sotealueiden tehtäviksi. Alueille rahoitus tulisi valtiolta. Tavoitteena oli tarjota palvelut tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa ja keskitetysti, jolloin ne voitaisiin tarjota halvemmalla. Myöhemmin on havaittu, että valtioin antama rahoitus on ollut täysin riittämätön ja sote-alueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa.
-Suomen kunnat jakautuvat muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin ja tappiokunnan päjäävät huonosti taloudellisesti.
0 kommenttia

12. Julkisen talouden vaikeudet

Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.
1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?

2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)

3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?
4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?

0 kommenttia

Taitotehtävä puolueiden verolinjoista

Lue SDP:n ja Kokoomuksen verolinjat vuodelta 2021 ja vastaa kysymyksiin.

1. Onko väite totta vai tarua?
a) Sekä SDP että Kokoomus haluavat ympäristöystävällistä verotusta.
b) Kokoomus haluaa kiristää työn verotusta.
c) SDP haluaa kiristää omistamisen verotusta.
d) Kokoomuksen verolinjassa otetaan huomioon talouden hyvät ja huonot ajat.
e) Verolinjat ovat keskenään pääosin samankaltaiset.
2. Mistä luulet yhtäläisyyksien ja erojen johtuvan?
3. Etsi mieleisesi puolueen ajantasainen verolinja nettiä selailemalla ja vertaile sitä SDP:n ja Kokoomuksen
verolinjoihin.

Kokoomuksen verolinja keskittyy työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen, verotuksen painopisteen siirtämiseen kulutukseen sekä talouskasvun tukemiseen. Tavoitteena on alentaa ansio- ja yhteisöveroja, edistää työllisyyttä (80 % tavoite) ja rahoittaa hyvinvointipalvelut kasvun kautta.

SDP:n vero-ohjelman (esim. 2022–2030 linjaukset) keskiössä on hyvinvointivaltion rahoittaminen tiivistämällä veropohjaa, erityisesti kiristämällä omistamisen ja suurtulojen verotusta. Tavoitteena on oikeudenmukaisempi verotus, jossa verotetaan enemmän pääomatuloja, osinkoja ja suuria perintöjä, samalla kun työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisilla

Dokumentti A: Kokoomuksen sinivihreä verouudistus

Kokoomus haluaa toteuttaa sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään
ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. Verotuksen rakenteellisen muutoksen tavoitteena on
parantaa työllisyyttä.
Ansiotuloverotusta kevennetään vaalikauden aikana yhteensä miljardilla eurolla. Toteutuksessa
huomioidaan suhdannetilanne, ja muutosten tarkka ajoitus päätetään asiantuntijavalmistelun
pohjalta.
Veronkevennys katetaan vastaavasti kiristämällä haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta.
Kevennys toteutetaan kautta linjan kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa
tuloluokissa. Kevennys kohdistuisi myös eläkeläisille.
Lähde: Kokoomus.fi (Luettu 27.3.2021)

Dokumentti B: SDP:n verotuksen päälinjat

Verotuksen kolmen päätavoitteen saavuttaminen edellyttää yleisesti hyväksyttyä hyvää
veropolitiikkaa, joka kiteytyy periaatteeseen: tiiviit ja laajat veropohjat mahdollistavat alhaiset
verokannat. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä
ansiotyötä yhteiskunnan perustana, että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan
säilymisen edellytyksenä.
Toimenpiteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensiksi verotuksen painopistettä siirretään työn
verotuksesta omistamisen verotukseen tiivistämällä veropohjaa. Toiseksi verotusta uudistetaan
ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan.
Lähde: Sdp.fi (Luettu 27.3.2021)

10. Julkinen talous

Lue oppikirjan s. 74-79. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Valtion talous
1. Mitä tarkoitetaan julkisella taloudella?
2. Kuka vastaa valtion taloudesta?
3. Mistä valtion rahat tulevat ja minne ne menevät?
4. Mitä tarkoittaa a) alijäämäinen budjetti b) ylijäämäinen budjetti?

Kunnan talous
5. Mistä kunnat saavat tulonsa?
6. Mitä tarkoitetaan verotulojen tasausjärjestelmällä?
7. Minne kuntien rahat menevät?
8. Millä tavoin valtio ja kunnat ovat viime vuosina yksityistäneet liikelaitoksiansa?
9. a) Miten toimintaa on puolustettu b) Miten vastustettu?

Kotitehtävä tiistaiksi 28.4.

Pohdi, mitä taloudellisia vaikutuksia on sillä, että suomalainen tilaa ulkomaisesta verkkokaupasta esimerkiksi paidan, jonka voisi ostaa paikallisesta vaateliikkeestä.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne
  • Palauta tekstinkäsittely
  • Palauta laskentataulukko

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

9. Ulkomaankauppa

Tutustu oppikirjan kappaleeseen 9. ja tee siitä tehtävät 1,2,3 ja 5.

8. Yritykset tuottavat hyödykkeitä. Vastaukset teht. 3-5

3. Miten yrittäjyyttä tuetaan Suomessa?
• Valtio jakaa avustuksia aloittaville yrittäjille tai maatalousyrittäjille.
• Valtio antaa tarvittaessa hätäapua, jos yrityksen tilanne on kriisissä (esimerkiksi
koronakriisin aikana).
• Valtio voi antaa yrityksille verotukea.
• Kansalaisten verotuksessa kotitalousvähennys (tällä hetkellä 1600e/henkilö/vuosi) voi houkutella teettämään töitä palvelualan
yrityksillä.
• Valtio ylläpitää erilaisia elinkeinoelämää tukevia keskuksia (työ- ja elinkeinotoimistot, uusyrityskeskukset ja yrityshautomot), joista yrittäjät saavat tukea esimerkiksi yrityksensä alkutaipaleella. Ne myös neuvovat lainanhaussa tai myöntävät
lainoja yrityksille.
• Valtio voi myöntää aloittavalle yrittäjälle starttirahaa (740e/kk 1/2-1 vuoden ajan tällä hetkellä) hänen siirtyessään palkkatyöstä
yrittäjäksi.
• Valtio voi myöntää investointitukea tai kehittämisavustusta yrityksen kilpailukykyä tukeviin
hankkeisiin tai sen tuotannon kehittämiseen.
• Valtio tukee startup-yrityksiä.
• Myös kunnat tukevat yrityksiä. Ne neuvovat yrityksen perustamisessa, tarjoavat edullisia
tontteja ja myöntävät lainaa.

4. Pohdi, miksi yrityksen voitto on välttämätöntä niin yritykselle, kuluttajalle kuin
kansantaloudellekin.
• Jatkuvasti tappiota tuottava yritys ajautuu lopulta konkurssiin.
• Voitosta yritys kykenee maksamaan osinkoa yrityksen osakkaille.
• Kuluttajalle voitolliset yritykset merkitsevät tarjonnan säilymistä .
• Yritysten välinen kilpailu hyödyttää kuluttajaa.
• Laaja yritystoiminta on hyväksi kansantaloudelle, koska yritykset työllistävät ihmisiä .
• Voitostaan yritykset maksavat yhteisöveroa (20 %) valtiolle, joka tilittää siitä osan kunnille
ja seurakunnille.

5. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mihin kaavion osiin
yrityksillä on vaikutusta?
• vientiin
• yritysten markkinoille tuottamiin hyödykkeisiin (tarjonta)
• tuotantosektorin tuottamiin hyödykkeisiin
• ulkomaisia tuontituotteita kuljettaviin ja myyviin yrityksiin
• Kulutussektorin tulot perustuvat pääosin yritysten maksamiin palkkoihin.
• Julkinen sektori saa osan verorahoistaan yritysten maksamista voitoista.
• Yritykset saavat rahoitusta kotimaisilta ja ulkomaisilta rahoituslaitoksilta

4. Kansantalouden kiertokulku

Kuuluvatko seuraavat ongelmat mikro- vaiko makrotaloustieteen tutkimusalaan?

a) Miksi työttömien määrä vaihtelee?
b) Miten vehnän hinta määräytyy EU:ssa?
c) Miksi kuluttaja osti makkaraa eikä juustoa?
d) Miksi margariinin kysyntä on voimistunut ja voin heikentynyt?
e) Mitkä ovat rahan määrän lisäämisen vaikutukset?
f) Miksi kulutusluoton korko vaihtelee?
g) Kuinka monta prosenttia koulutusmenot ovat valtion kokonaismenoista?
h) Miten viennin kasvu vaikuttaa kansantalouteen?
i) Millainen on Suomen viennin rakenne?
j) Miksi inflaatio on joskus nopeampaa, joskus hitaampaa?
k) Miksi rakennusliike muutti markkinointitapaansa?

Tee myös oppikirjan tehtävät 3 ja 4.

2. Talouskasvu ja tuottavuus

Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa tehtäviin.

 Millaisia vaikutuksia talouskasvulla on 
 a) kotitalouksille?

 b) yrityksille?

 c) julkiselle taloudelle?

 d) ympäristölle?

Etsi abitreeneistä yhteiskuntaopin yo-tehtävä 4. https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_kevat_2012.pdf keväältä 2012 ja laadi vastausehdotus tehtävään ranskalaisin viivoin.

Miten paperitehdas voi parantaa tuottavuuttaan?
Miten parturiliike voi parantaa tuottavuuttaan?

Tutki Suomen bruttokansantuotteen kehitystä vuosina 1991-2024 oppik.s. 33, oppik. kpl. 5.
1. Miten Suomen BKT on kehittynyt kyseisenä aikana?
2. Miten selität muutoksia?

1. Niukkuuden käsite

Niukkuus (engl. scarcity) on taloustieteen peruskäsite, joka tarkoittaa tilaa, jossa resurssit (kuten aika, raha, työvoima tai raaka-aineet) ovat rajalliset, mutta ihmisten tarpeet ja halut ovat rajattomat. Tämä perustavanlaatuinen ristiriita pakottaa yksilöt, yritykset ja valtiot tekemään valintoja siitä, miten käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan.
 
Niukkuuden käsitteen keskeiset piirteet taloudessa:
 
  • Valinnan tarve: Koska kaikkea ei voi saada, on valittava, mitä hankitaan tai tuotetaan. Niukkuuden vallitessa yhden asian suosiminen tarkoittaa toisesta tinkimistä.
  • Vaihtoehtoiskustannus: Kun resurssi käytetään yhteen tarkoitukseen, menetetään mahdollisuus käyttää se parhaaseen vaihtoehtoiseen kohteeseen. Tätä menetystä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi.
  • Taloudellinen toiminta: Taloustiede tutkii, kuinka ihmiset ja yhteiskunnat hallitsevat tätä niukkuutta ja tekevät päätöksiä tuotannosta, jaosta ja kulutuksesta.
  • Suhteellinen käsite: Niukkuus ei välttämättä tarkoita absoluuttista pulaa (esim. nälänhätää), vaan resurssien rajallisuutta suhteessa tarpeisiin. Se on jatkuva taistelu, joka ohjaa taloudellista toimintaa.
Esimerkkejä niukkuudesta:
 
  • Yksilötasolla: Aika on rajallista (vuorokaudessa on vain 24 tuntia), joten on valittava työn ja vapaa-ajan välillä.
  • Yritystasolla: Budjetti ja työntekijöiden määrä rajoittavat tuotannon määrää.
  • Valtiotasolla: Verotuloja on rajallisesti, joten on päätettävä, käytetäänkö ne koulutukseen, terveydenhuoltoon vai maanpuolustukseen.
Niukkuuden poistaminen on lähes mahdotonta, sillä ihmisten tarpeet kasvavat usein resurssien lisääntyessä.