YH03 3B syksy 2025

Vastausehdotus jakson 6. taitoaukeamatehtävään

Lue katkelma tasavallan presidentin Aleksander Stubbin 1.1.2025 pitämästä uudenvuodenpuheesta.
a) Pohdi, millaisen kuvan Stubb antaa Suomen turvallisuustilanteesta. (10p)
* kansainvälinen turvallisuustilanne "natisee liitoksissaan" samalla, kun juuri tarvittaisiin yhteistyötä globaalien ongelmien, kuten esim. ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseksi
* koko maailmalle ja erityisesti pienille maille, kuten Suomelle olisi tärkeää sääntöpohjainen maailmanjärjestys, jossa ratkaisut eivät perustu vain vahvemman oikeuteen
* Suomi pyrkii vahvistamaan erilaisiin sopimuksiin perustuva maailmanjärjestystä
* Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ovat yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja maanpuolustustahto ja olemme varautuneet hyvin mahdollisiin konflikteihin
* turvallisuusviranomaisemme poliisi, rajavalvojat, puolustusvoimat ja viranomaiset ovat kunnossa
* myös henkisen huoltovarmuuden ylläpitäminen on hyvin tärkeää mahdollisen hybridivaikuttaminen torjumiseksi


c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan?(8 p.)
● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukset.

Vastausehdotus jakson 4. taitoaukeamatehtävään

Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.
a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.

b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.

c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.

Vastausehdotus jakson 2. taitoaukeamatehtävään

Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.
a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)
● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.

b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.

c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.
● Kuviossa Suomea verrataan koko unioniin. On selvää, että usean maan mielipiteet joissain
kohdissa voivat olla hyvin erilaisia. Sitä tämä kuvio ei kerro

Matti Posio: Näitä syytöksiä lännelle Putin jauhaa

Lue Ilkka-pohjalaisen artikkeli 18.10.2025 ja vastaa kysymyksiin.

1. Millä eri argumenteilla Putin perustelee sotaa Ukrainaa vastaan?
2. Mistä asioista Putin syyttää Eurooppaa?
3. Millä tavoin Venäjä haluaa heikentää Euroopan unionia?
4. Millaisen Venäjän Putin haluaa luoda tulevaisuudessa?
5. Millaisen arvion kirjoittaja antaa Venäjän mahdollisuuksista saavuttaa tavoitteensa?

18. Euroopan unionin suhteet muutamiin valtioihin ja alueisiin


Yhdysvallat
* Alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri ja Yhdysvallat on EU:n tärkein kauppakumppani
* Presidentti Joe Bidenin aikana Yhdysvallat korosti Naton merkitystä, mikä oli unionille tärkeä asia.
* Trumpin presidenttikausilla Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä Eurooppaan ja korostanut Euroopan omaa vastuuta puolustuksestaan
* Trump on vaatinut Nato-liittolaisiltaan voimakkaampaa osallistumista oman puolustuksensa kustannuksista
* esittänyt jopa uhkauksia Natosta vetäytymisestä
* Trumpin johdolla USA on vetäytynyt maailman terveysjärjestöstä ja Pariisin ilmastosopimuksesta
* Trumpin kaudella USA on suhtautunut vaihtelevasti Ukrainan tukemiseen sodassa Venäjää vastaan
* Trump on yrittänyt välittää rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille siinä onnistumatta
* Trump on myös vaatinut alueluovutuksia esim. Tanskalta ja Panamalta, mikä on kansainvälisen sopimusjärjestelmän vastaista

 Venäjä
* EU:n ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut
merkittävä energiatoimittaja EU:lle.
* Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä; molemmat ovat
asettaneet taloudellisia pakotteita toisiaan vastaan.
* Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä entisestään, ja unionin
jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti.
* Käytännössä Euroopan unionin ja Venäjän välit ovat poikki tällä hetkellä
* Euroopan unionin valtiot tukevat Ukrainaa sotilaallisesti mahdollisuuksiensa mukaan
* kiristyneet suhteet Venäjään ovat kiristäneet ilmapiiriä Euroopassa ja Euroopan maat itsekin ovat lähteneet voimakkaasti parantamaan sotilaallista valmiuttaan
* EU pyrkiii kiristämään erilaisia pakotteita Venäjää vastaan jatkuvasti
* Venäjä kehittelee erilaisia hybridioperaatioita Euroopan unionin valtioita vastaan

Kiina
* Voimakas talouskasvu on tehnyt Aasian alueesta merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut eurooppalaisia investoimaan sinne
* Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen Euroopan unionin tärkein kauppakumppani
* Kiina osaa käyttää mahtiaan ovelasti, se mieluimmin sopii kahdenvälisiä suhteita unionin maiden kanssa, kuin tekee sopimuksia koko EU:n kanssa
* Tällä tavoin Kiina ikään kuin tekee unionin maista keskenään kilpailijoita Kiinan kaupan suhteen
* Kiina on onnistunut taktiikassaan hyvin ja unionilla ei ole yhteistä Kiina-politiikkaa
* Kiinan ihmisoikeudet ovat herättäneet arvostelua Euroopan unionin jäsenmaissa.
* EU:lla on yleensä hyvät suhteet niihin Aasian maihin, joissa demokratiakehitys on edennyt hyvin.

 Afrikan maat
* Maanosana unionin lähinaapuri ja väestö kasvaa nopeimmin maailmassa
* Alue on EU:lle tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia; EU pyrkii hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.
* yksi keino hillitä siirtolaisuutta on kehittää Afrikan valtioiden omaa taloutta
* EU:lla on Afrikan suhteen oma parempia afrikkalaisten elinoloja tavoitteleva strategiansa (2021),jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa.
* EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa.


Turkki

* Turkin sijainti on strategisesti merkittävä. Se pystyy valvomaan Mustanmeren merenkulkua.
* Turkki kuuluu Natoon.
* Turkki on väestöltään suuri. Se on merkittävä markkina-alue, johon liittyy suuret tulevaisuuden odotukset talouden kasvupotentiaalin vuoksi.
* Turkki on tärkeä kauttakulkumaa Lähi-idästä Eurooppaan tuleville pakolaisille.
* Maan ihmisoikeuspolitiikka ja toimet kurdeja vastaan ovat ongelmallisia EU:n näkökulmasta.
* Maan suhtautuminen oikeusvaltioperiaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on muuttunut unionin näkökulmasta huonoon suuntaan erityisesti vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.
* Maassa on keskitetty valtaa presidentille. Toimittajia on vangittu ja virkamiehiä erotettu.
* Turkki on pyrkinyt käyttämään pakolaisia unionin painostamiseen.
* Turkki on osallistunut sotatoimiin Syyrian alueella.

17. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.

a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita

17. Vastausehdotukset kpl. 17. tehtäviin

1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.

2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.

3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
● Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja käytetään
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota

5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle

Torstain 9.10. oppitunnin sisältö

Kävimme läpi kappaleen 15 Turvallisuus on perustarve ja teimme seuraavan tehtävän:

Kerää tietoa oppikirjasta, turvallisuuspolitiikan tietopankista ja internetistä ja vastaa keräämäsi tiedon perusteella seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tarkoittaa kokonaisturvallisuus? Ketkä siinä ovat osallisena ja millaisia rooleja heillä on?
  2. Miten yhteiskunnan kriisinkestävyyttä luodaan? Ketkä ovat siinä osallisena? 
  3. Etsi uutinen, jossa annetaan esimerkki a) talouden tai kuljetusten häiriöstä b) sähkön, veden tai ruoan saannin häiriöstä c) hybridisodankäynnistä d) kyberuhkasta tai tietoverkkohäiriöstä

Miten uutisten kuvaamat tilanteet vaikuttivat suomalaiseen yhteiskuntaan?

Palautuskansio Pedanetissä! 
Tehkää tehtävä kotona loppuun, mikäli ette tunnilla ehtineet. 


Tunnin dioihin voi palata linkistä, joka löytyy maanantain oppitunnin kuvauksesta.

Dystopiatehtävän palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Keskiviikon 8.10. tuntien sisältö

Teimme tunnilla tehtäviä 1-5 kappaleesta 13, kävimme läpi kappaleen 14 ja teimme siitä tehtävät 1-3.


Lopputunnista virittäydyimme turvallisuuspolitiikan aihealueeseen seuraavan ryhmätehtävän avulla:

Kuvittele, että Suomesta on muuttunut dystooppinen painajainen. Keksi, mistä syystä suomalainen yhteiskunta on romahtanut. Mitkä yhteiskunnan rakenteet ovat kaatuneet sen seurauksena?

Kirjatkaa vastauksenne docs-tiedostoon. Mitä enemmän keksitte syitä ja seurauksia tuhoon, sitä parempi. 


Kotitehtävä: Kertaa kappale 14 ja tutustu kappaleen 15 opetustekstiin.

Tiistain 7.10. oppituntien sisältö

Tunnilla teimme kappaleesta 12 digikirjan tehtävät 1-7. Tarkistimme tehtävät 6 ja 7. 
Teimme pareittain/yksin taitoaukeaman tehtävän dokumenttien suhtautumisesta Euroopan unionin elpymispakettiin. Tehtävä käytiin yhdessä tunnilla läpi.

Tutustuimme myös kappaleeseen 13 - jatketaan diaesitystä ensi tunnilla. Tämän ja ensi tunnin diat löytyvät maanantain oppituntien kuvauksen linkistä. 

Kotitehtävä: lue kotona kappale 13.

Maanantain 6.10. oppitunti ja kotitehtävät

Tunnilla käytiin läpi kappaleiden 10-12 sisältö ja tarkistettiin seuraavat tehtävät:
- kappaleesta 10 tehtävät 1 ja 2
- kappaleesta 11 tehtävät 1, 2 ja 3

Tunnilla aloitettiin tekemään kappaleesta 12 tehtäviä 1-5. Jatketaan näitä ensi tunnilla.
Kotitehtävä: Lue kappale 12 ja valitse digikirjasta joko tehtävä 6 tai 7 ja tee se. Tarkistetaan molemmat tehtävät myös ensi tunnilla.

Tunnin dioihin voi palata tästä:
Tunnin diat 

Teksti

Lue kappale 10. ja tee kappaleen tehtävät 1- 6. 
Lue kpl 11. ja tee teht. 1-5.

Linkkejä Euroopan unionin toimielinten kotisivuille

Eurooppa-neuvosto: https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/
Euroopan komissio: https://commission.europa.eu/index_fi
Euroopan unionin parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Euroopan unionin tuomioistuin https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/
Suomalaiset uudet europarlamentaarikot https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/

6. Euroopan monet kasvot 7. Mikä meitä yhdistää? Tehtävät maanantaiksi 29.9.

Lue oppik.s. 45-60 ja vastaaa seuraaviin tehtäviin. Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.

1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)

2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)

3. Tarkastele luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?

4. Tee vielä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.