YH05 kevät 2025
EU:n toimielimet
EU:n toimielimet
-
Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin jäsenvaltioiden johtajien päätösfoorumi. Se tekee päätökset EU:n tulevaisuuden suunnasta. Eurooppa-neuvosto tekee aloitteita ja sopii yleisellä tasolla, miten unionia kehitetään. Se yrittää sovittaa ja ratkaista jäsenvaltioiden välisiä kiistoja. Se ei päätä yksityiskohdista, niistä päättävät muut EU:n toimielimet. Eurooppa-neuvoston rooli korostuu, kun EU:ssa on tehtävä suuria ratkaisuja tai on tavallista haastavampia aikoja. Eurooppa-neuvosto tekee päätöksensä yleensä yhteisymmärryksessä.
-
Euroopan komissio edustaa koko Euroopan unionin etua (ei jäsenvaltioita). Se käyttää unionissa korkeinta toimeenpanovaltaa. Sillä on yksinoikeus ehdottaa uusia lakeja EU:n neuvostolle ja parlamentille. Komissio myös toimeenpanee neuvoston ja parlamentin hyväksymät päätökset. Se hoitaa EU:n jokapäiväistä hallintoa ja toimintaa komissaarien ja virkamiestensä avulla. Lisäksi komissio valvoo perussopimusten ja lakien noudattamista jäsenvaltioissa (yhdessä unionin tuomioistuimen kanssa) sekä johtaa ja valvoo unionin varainkäyttöä.
-
Euroopan unionin parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Parlamentilla on tärkeä merkitys demokraattisena keskustelufoorumina ja kansalaisten vaikutuskanavana. Se säätää lakeja tasavertaisesti yhdessä neuvoston kanssa. Siltä kuitenkin puuttuu oikeus tehdä lakialoitteita. Komissiota valittaessa parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan ja jäsenet. Parlamentilla on valta erottaa komissio. Se voi esittää epäluottamuslauseen koko komissiolle ja erottaa sen 2/3 enemmistöllä (parlamentarismin periaate), mutta ei voi erottaa yksittäisiä komissaareja. Parlamentti voi esittää suullisia ja kirjallisia kysymyksiä komission ja EU:n neuvoston toiminnasta. Lisäksi se hyväksyy EU:n uudet jäsenvaltiot ja kansainväliset sopimukset (kuten tulliliitot).
-
Euroopan unionin neuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Se on unionin tärkeä päätöksentekoelin. Euroopan unionin neuvosto säätää EU-lait Euroopan parlamentin kanssa. Yhdessä ne myös päättävät unionin budjetista. Neuvosto on päävastuussa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, tosin Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaan, sekä oikeus- ja sisäasioista. Se tekee kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja muiden maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä. Se myös valvoo lainsäädäntöä ja unionin talousarvion toteutusta yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Yksi jäsenvaltio vuorollaan on puoli vuotta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio. Siinä roolissa jäsenvaltio voi vaikuttaa siihen, mitä asioita sen puheenjohtajakaudella unionissa käsitellään.
EU-kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet
Vastaus tehtävään unionin kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa
-
Euroopan unionin kansalaisia ovat kaikki jäsenvaltioiden kansalaiset.
-
Kansalaisilla on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan unionin parlamenttivaaleissa.
-
Kansalaiset voivat tehdä kansalaisaloitteen ja olla yhteydessä meppeihin. Euroopan komissiolle tehtävään kansalaisaloitteeseen tarvitaan miljoona osallistujaa useasta jäsenvaltiosta.
-
Kansalaisjärjestöt voivat lobata EU-päättäjiä.
-
Kansalaiset voivat vedota Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan ja kannella komissiolle.
-
Kansalaiset voivat lähettää omia kommenttejaan komission nettiin laittamista valmisteluvaiheessa olevista asioista.
-
Kansalaiset voivat myös vaikuttaa unionin päätöksentekoon omissa kansallisissa parlamenttivaaleissaan, koska Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto koostuvat jäsenmaiden valtionpäämiehistä ja hallitusten edustajista.
-
Kaikki perinteiset vaikuttamiskeinot ovat luonnollisesti käytössä myös EU-tasolla ja samoilla keinoilla EU-asioihin voi vaikuttaa myös kotimaassa. Kansalaiset voivat yrittää vaikuttaa asioihin esimerkiksi järjestämällä mielenosoituksia tai kirjoittamalla asioista aktiivisesti eri medioissa.
Arvioi vastauksen hyviä ja huonoja puolia
Vastausesimerkki: Suhtautuminen Euroopan
unioniin (syksy 2022)
1. Suhtautuminen Euroopan unioniin (20 p.)
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyyn perustuva kuvio 1.A esittää eri väestöryhmien
suhtautumisen Euroopan unioniin vuonna 2020. Pohdi syitä suhtautumistapojen eroihin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyyn perustuvassa kuviossa on nähtävillä eri väestöryhmien
suhtautuminen Euroopan Unioniin vuonna 2020. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, haluaisivatko
he äänestää suomen EU-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta, mikäli äänestys järjestettäisiin nyt.
Tuloksissa on huomattavissa, miten puolestapuhujien määrä suhteessa vastustajiin on selvästi
yhteydessä vastaajan ikään: 18–25 vuotta täyttäneistä 76 prosenttia olisi EU jäsenyyden puolesta
ja 17 prosenttia vastaan, sekä opiskelijoilla kannattajia löytyi 83 prosenttia ja vastustajia vain 9
prosenttia. Kun kyseisiä tuloksia verrataan vanhempiin ikäluokkiin, on kannatusprosenteissa
kohtuullisen suuri ero. Esimerkiksi yli 65 vuotta täyttäneistä vain 52 prosenttia kannattaa, kun taas
27 prosenttia vastustaa EU-jäsenyyttä.
Suhtautumistapaan johtavia syitä on monia. Nuorten EU-myönteisyyttä voidaan selittää osaltaan
kokemattomuudella. Nuoret, ainakaan alle 20-vuotiaat, eivät ole kokeneet 2007–2009 vuoden
finanssikriisiä taikka vuoden 2013 velkakriisiä samalla tavalla kuin aikuiset, eli nuorilla huokuu
enemmän optimistisuutta Euroopan Unionia kohtaan. Nuoria, varsinkin korkeakouluopiskelijoita,
kiehtoo Euroopan Unionin tuomat hyödyt opiskeluun. EU:n Erasmus+ ohjelmalla nuoret pääsevät
kokemaan, millaista opiskelu erilaisissa EU maissa on. Kiinnostus ulkomaita kohtaan on
selitettävissä nuoren tarpeella kokea uusia asioita ja nähdä, millaista maailmanmeno on. Euroopan
Unionin vapaan liikkuvuuden periaate niin ihmisille, tavaroille, palveluille ja pääomalle
mahdollistaa nuorten liikkuvuuden Schengen-alueella ja tekee siitä varsin helppoa. Tämä tekee
erilaisten asioiden kokemisesta helpompaa ja vaivattomampaa.
Nuorten katse tulevaisuuteen vaikuttaa opiskelun lisäksi myös työpaikan valitsemiseen. Nuoret
katsovat maailmaa erilaisten linssien läpi kuin vanhemmat sukupolvet. erilaisten
työllisyysmahdollisuuksien määrä on nuoren mielestä positiivinen asia, koska vapaus valita
laajenee ja erilaisia mahdollisuuksia nousee esiin. Nuori voi työskennellä ulkomailla ja rakentaa
itselleen uraa, mikä on paljon kansainvälisempi ja kiinnostavampi vaihtoehto monen mielestä
verrattuna perinteiseen suomalaiseen työuraan.
Myös nuorten arvot ja ideat tulevaisuudesta korreloivat EU:n tavoitteiden kanssa. Monelle
nuorelle ilmasto, luonto, demokratia, vapaus ja turvallisuus ovat keskeisiä asioita, mitkä näkyvät
vahvasti nuoren identiteetissä ja näkemyksissä. Nuoret näkevät maiden välisen liiton hyvänä
asiana, sillä heidän näkökulmastaan tärkeimpiä arvoja edistetään ja ne otetaan vakavasti ja
konkreettisia tekoja on puheita enemmän. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2019 Green Deal
ohjelman, minkä avulla tulevia ympäristökatastrofeja yritetään torjua ja vuonna 2021 Euroopan
Parlamentti hyväksyi ilmastolain, minkä tarkoituksena on tehdä Euroopasta hiilineutraali, eli
vähentää hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Koska monelle nuorelle ilmasto on äärimmäisen
tärkeä asia, on täysin selvää, miksi moni kannattaa EU:ta: yhteiset tavoitteet ja samat
tulevaisuuden näkymät.
Vanhempien sukupolvien suhteellisen vähäinen EU-kannatus on osittain todistettavissa sillä, että
he ovat kokeneet enemmän kuin nuoret. He ovat nuoria viisaampia (kerätty tieto sekä
kokemukset), ja pystyvät vertailemaan Suomen oloja ennen EU:ta ja EU:n jäsenyyden jälkeiseen
aikaan. Vanhemmat sukupolvet ovat kokeneet 2007–2009 vuoden finanssikriisin ja 2013 Euroopan
Velkakriisin, ja näkevät niiden osittaisina syypäinä Euroopan unionin: kun unionissa tapahtuu
jotain suurta, se vaikuttaa lähes varmasti Suomeen. EU:n velanotto kriisien aikana on vaikuttanut
Suomen talouteen esimerkiksi inflaation nousuna ja selvinä suhdannevaihteluina. On tosin vaikea
sanoa, olisiko vaikutukset olleet samankaltaisia, mikäli Suomen rahapolitiikasta vastaisi pelkästään
Suomen Pankki ja valuuttana käytettäisiin markkaa.
Vanhemmat sukupolvet eivät myöskään enää opiskele tai liiku ympäri maailmaa niin useasti;
Vanhempia ihmisiä ei välttämättä kiinnosta EU:n tuomat vapaudet ja mahdollisuudet, sillä he ovat
oman uransa loppupäässä eivätkä tarvitse tai hyödy EU:n tuomista eduista ja näkevätkin ne
enemmänkin negatiivisina asioina: Vapaa liikkuvuus osittain yleistää Suomen rikollisuutta, ja osa
vanhemmista työikäisistä ihmisistä pelkää myös, että vapaa kilpailu työpaikoista vähentää
suomalaisten mahdollisuutta työllistyä, kun ulkomailta virtaa työvoimaa Suomeen ja kilpailu
rajatuista paikoista kasvaa. Osa vanhemmista ihmisistä ei myöskään näe Euroopan lisääntynyttä
valtaa hyvänä asiana. Osa ajattelee, että suomalainen identiteetti kärsii, EU saa enemmän
päätösvaltaa verrattuna suomalaisiin lakeihin ja Suomen eduskunta ja hallitus joutuu hyväksymään
EU asetukset ja direktiivit, minkä johdosta suomalaisten ääni ja sen merkitys kaikkoaa. Monelle
esimerkiksi markan menetys voi tuntua ikävältä, koska siihen on totuttu ja se oli osa normaalia
arkea, hyviä aikoja.
Myönteisten ja kielteisten vastausten lisäksi EVAN suorittamassa kyselyssä voitiin vastata "en osaa
sanoa". On huomattavissa, että nuoret ja vanhemmat ihmiset vastasivat yllättävän samoin määrin
tällä vastausvaihtoehdolla. Yleisesti ottaen 18 prosenttia ei osannut sanoa näkemystään, mutta
varsinkin nuorten keskuudessa vastausten yleisyys oli todella paljon alhaisempi (opiskelijat 8% ja
18-25v 6%). Tähän voi vaikuttaa se, että nuoret haluavat tuoda mielipiteitään useammin esiin.
Nykypäivänä, varsinkin korkeasti kouluttautuneiden ja koulutettavien keskuudessa, poliittinen
aktiivisuus on korkealla. Nuorisopuolueisiin liittyminen on yleistä, ja yhteiskunnallisiin asioihin
halutaan ottaa kantaa entistä enemmän. Oman mielipiteen esille tuominen sosiaalisessa mediassa
on normaalia, joskus jopa odotettua. Monelle siis muodostuu mielipide aikaisemmin kuin ennen,
vaikka varsinkin nuoret ovat alttiita ryhmäpaineelle, jolloin ajan saatossa mielipiteet voivat myös
muuttua.
Trump haluaa Grönlannin
Katso oheisesta ohjelmasta ensimmäiset 10 minuuttia ja vastaa kysymyksiin.
1. Miksi Grönlanti kiinnostaa Trumpia?
2. Millä tavoin Trumpin toiminta rikkoo kansainvälistä maailmanjärjestystä?
3. Millainen vaikutus Trumpin toiminnalla Tanskan ja Grönlannin suhteen on Natoon?
Geopoliittinen muutos ja Eurooppa
Tehtävä hybridiuhkista
16. Suomen turvallisuuspolitiikan toimijat
Veroratkaisujen vaikutukset
Veroratkaisujen vaikutukset (20 p.)
Erittele, millaisia vaikutuksia seuraavilla veroratkaisuilla todennäköisesti olisi Suomen valtiontalouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin:
– Elintarvikkeiden arvonlisäveroa lasketaan.
- vähentäisi kotitalouksien ruokaan kuluvaa rahaa
- alvi on tasavero, joten se hyödyttäisi enemmän matalatuloisia
- alvi tuo valtiolle paljon verotuloja, joten sen laskeminen vähentäisi valtion tuloja
- kotitalouksien lisääntynyt ostovoima voi lisätä palvelujen kysyntää, mikä hyödyttäisi yrityksiä
– Keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta kiristetään.
- verojen kiristäminen vähentäisi palkansaajien ostovoimaa
- toisaalta valtio saisi enemmän tuloja
- keskituloisten ostovoiman heikkeneminen voi vähentää kulutusta ja näin heikentää yritysten kannattavuutta
- lisäksi kiristynyt ansiotuloverotus aiheuttaisi paineita palkkojen korottamiseen, mikä puolestaan nostaa työn hintaa ja sitä kautta myös tuotteiden hintaa ja heikentäisi kilpailukykyä
– Kotitalouksille verotuksessa myönnettävän kotitalousvähennyksen ylärajaa (enimmäismäärää) nostetaan. (YO kevät 2019)
- ylärajan nostaminen voisi lisätä kotitalousvähennyksen käyttämistä ja jos näin kävisi valtion saamat verotulot vähenisivät
- toisaalta muutos voi lisätä työllisyyttä, yrittäjyyttä ja vähentää harmaata taloutta
- yritysten näkökulmasta muutos lisäisi kotitalousvähennykseen oikeutettujen palveluiden kysyntää
- tämä lisäisi yritysten tuloja
- kotitalousvähennyksen ylärajan nostaminen hyödyttäisi lähinnä hyvätuloisia kotitalouksia, koska köyhemmillä ei ehkä ole varaa kalliimpiin remontteihin ja he hyödyntävät vähemmän kotitalousvähennystä
Talouskasvu ja sen tasaaminen eri keinoin
a) Mitä haittaa siitä voisi olla kansantaloudelle? (5p)
- inflaatio kasvaisi voimakkaasti
- Suomen kilpailukyky laskee
- työvoimapula
- velkaantuminen
- talouden ylikuumeneminen
b) Miten kasvuvauhtia voisi yrittää hillitä seuraavilla keinoilla?
Finanssipolitiikka (5p)
- harjoittaa maan hallitus
- verojen kiristys
- julkisten investointien lykkääminen
- tulonsiirtojen vähentäminen
- jos valtiolla on velkaa, sitä yritetään maksaa pois
- harjoitetaan yleensäkin kireää rahapolitiikkaa
- jondonmukainen finanssipolitiikka on kuitenkin poliittisesti vaikeaa, koska poliitikot ovat riippuvaisia kansansuosiosta
Rahapolitiikka (5p)
- kysynnän kasvua pyritään hillitsemään nostamalla EKP:n ohjauskorkoa
- korkotason nousu tekee lainasta kalliimpaa, joten se siten hillitsee kulutusta
- Suomen korkotasoa hallinnoi EKP, joten koron nousu ja lasku ei ole yksin Suomen käsissä
- enemmän korkotasoon vaikuttaa suurten rahaliiton maiden, Saksan ja Ranskan taloustilanne
- rahaliiton maat voivat olla eri suhdannetilanteessa, vaikka yleensä nousut ja laskut menevät pitkälti samaan tahtiin
- toisaalta on vaikea tietää juuri oikeaa hetkeä koron nostolle, koska asiaan vaikuttaa niin monet tekijät
Tulopolitiikka (5p)
- pyritään sopimaan sellaiset palkankorotukset, jotka pitävät yllä ostovoimaa, mutta jotka eivät kiihdytä inflaatiota liikaa
- neuvottelijoina liitot ja keskusjärjestöt työnantajilta ja työntekijöiltä
- TUPO-ratkaisuissa myös valtio on mukana neuvottelemassa sopivaa korotuslinjaa
- ongelmana on löytää sopiva korotuslinja. Vaikeutta tuo lakon uhat ja eri alojen mahdollinen palkkakilpailu
Inflaatio ja deflaatio
* Inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista, joka näkyy hintojen nousuna
-
Kysyntäinflaatio johtuu hyödykkeiden kasvaneesta kysynnästä.
-
Kustannusinflaatio johtuu yritysten kustannusten noususta. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa palkat, raaka-aineet, välilliset verot ja erilaiset pakolliset maksut sekä velkojen korot. Myös tuotantovaikeudet lisäävät kustannuksia, mikä on nostanut hintoja mm. koronapandemian ja Ukrainan sodan aikana.
-
Monetaarinen inflaatio syntyy, jos liikkeessä on enemmän rahaa kuin tarjolla on hyödykkeitä.
odotusinflaatio johtuu mielialatekijöistä, joiden syynä voivat olla vaikka huhut. Uhka hintojen noususta saa ihmiset ostohysterian valtaan.
Mitä haittoja inflaatioon liittyy? -
2. Bruttokansantuotteen kehitys. Pohdittavaksi perjantain 24.1. tunnille!
Tutki kuviota, joka esittää Suomen bruttokansantuotteen kehitystä vuosina 2008–2020.
a) Mitä bruttokansantuotteella tarkoitetaan? (2 p.)
b) Nimeä kuviossa näkyvät 2000-luvun talouskriisit. (6 p.)
c) Mitä vaikutuksia talouskriiseillä on toisaalta kotitalouksiin ja toisaalta valtiontalouteen? (12 p.)
YH02 Tuottavuus ja kannattavuus. Pohdittavaksi perjantain 24.1. tunnille!
Keskeisiä talouskäsitteitä ovat muun muassa tuottavuus ja kannattavuus. Millaisilla keinoilla seuraavat yritykset voivat parantaa yhtäältä tuottavuuttaan ja toisaalta kannattavuuttaan? (YO kevät 2023)
1. Paperia, kartonkia ja selluloosaa tehtaissaan valmistava yritys
2. Asuntojen vesieristyksiä tekevä neljän hengen yritys
3. Vanhusten kotihoitopalvelua tarjoava yhden hengen toiminimi
6. Hyvä yhteiskunta ja poliittinen päätöksenteko
Tarkastele eduskunnan ja hallituksen välistä vallanjakoa Suomessa. (yo syksy 2020)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? Millaiset ovat presidentin valtaoikeudet Suomessa? (yo kevät 2017)
5. Sosiaalinen media vaikutuskanavana (Tehtävä maanantaiksi 20.1.)
Vastaus vaalimainostehtävään (Ahde ja Pajula)
Tutustu vaalimainoksiin ja vastaa kysymyksiin.
a) Vertaile, miten vaalimainoksissa yritetään vedota äänestäjiin. (8p)
-
Kumpikin mainos pyrkii vetoamaan tiettyyn ikäryhmään. Hilkka Ahde vetoaa iäkkäämpään väestöön, Matias Pajula nuorempaan äänestäjäkuntaan.
-
Molemmat ehdokkaat yrittävät antaa itsestään rennon ja iloisen mielikuvan. He hymyilevät ja ovat pukeutuneet siististi, mutta eivät kovin muodollisesti.
-
Kummassakin vaalimainoksessa on yksi iskevä slogan eikä tarkempaa ajatusten avaamista.
-
Molemmissa mainoksissa käytetään selkeitä värikontrasteja.
b) Vertaile, mitä merkitystä kunnan asukkaille on sillä, kuinka paljon sen valtuustossa on mainosten puolueiden edustajia (12p)
-
Mikäli kunnan valtuustossa on paljon SDP:n valtuutettuja, sen politiikassa saattavat painottua esim. julkisten palveluiden turvaaminen. Kunnallisveroa saatettaisiin nostaa ennemmin kuin palveluita supistaa. Politiikassa saattaisi näkyä myös SDP:n näkemys siitä, että palveluiden liiallista kilpailuttamista tulisi välttää. Ajatuksena on turvata kaikille hyvät julkiset palvelut verovaroin.
-
Jos kunnanvaltuustossa olisi paljon Kokoomuksen edustajia, politiikassa saattaisi näkyä yrittäjämyönteisyys ja tiukka talouspolitiikka. Veronkorotuksista saatettaisiin pidättäytyä ja palveluita leikata. Palveluita kenties myös kilpailutettaisiin ja haettaisiin sitä kautta tehokkuutta ja säästöjä. Yksityiset hoivapalveluyritykset, joiden välillä palvelut kilpailutettaisiin. Yksityisten terveyspalveluyritysten merkitys julkisessa terveydenhuollossa kasvaisi.
-
Toisaalta kumpikaan puolue tuskin saisi ajettua läpi kaikkia haluamiaan asioita. Kuntapolitiikassa tarvitaan muiden puolueiden tukea enemmistöpäätöksen aikaansaamiseksi ja politiikka on kompromissien tekemistä.
Vastausehdotus tehtävään nuoret äänestäjinä
- kaikkien ikäryhmien kiinnostus politiikkaa kohtaan on lisääntynyt aineiston kuvaamana aikana, ja se on ollut erityisen suurta eduskuntavaalivuosina 2011 ja 2019
- vuosina 2011 ja 2019 ihmiset olivat myös keskustelleet paljon politiikasta
- nuorten poliittinen aktiivisuus on aineiston mukaan vähäisempää kuin vanhemman väestön, ja ero on kasvanut hieman viime vuosina
- myös liikkuvien äänestäjien osuudessa ikäryhmittäiset erot ovat selvät, ja nuoret ovat koko aineiston kuvaamana aikana kaikkein liikkuvimpia äänestäjiä
Mitkä tekijät selittävät aineistossa näkyviä eroja eri ikäryhmien välillä?
- eroja selittävät eri ikäisten äänestäjien kiinnittyminen poliittiseen järjestelmään
- nuoret eivät välttämättä koe poliittista vaikuttamista yhtä kiinnostavaksi tai tarpeelliseksi, kuin vanhemmat ikäryhmät
- yli 55-vuotiaat ovat puolueuskollisimpia, minkä voi tulkita kertovan nuoria vakiintuneemmasta poliittisesta ajattelusta ja tyytyväisyydestä omaa puoluevalintaa kohtaan
- nuoret vielä tutustuvat eri poliittisiin vaihtoehtoihin ja arvioivat eri näkemyksiä
- kokonaisuudessaan ihmisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on lisääntynyt aineiston kuvaamana aikana ja sitä voisi mahdollisesti selittää ajanjaksolle osunut taantuma ja Euroopan velkakriisi sekä Euroopan pakolaiskriisi, jotka kiristivät mielipiteitä Suomessa ja aiheuttivat voimakasta poliittista debattia
b) Pohdi, miten eri ikäryhmien tavoitteet ja keinot poliittisessa vaikuttamisessa eroavat toisistaan ja mitä seurauksia tällä voi olla Suomen poliittiselle järjestelmälle. (16p)
- vanhempien ikäryhmien poliittinen aktiivisuus tapahtuu useimmiten puolueissa ja järjestöissä, kuten ammattiyhdistysliikkeessä
- vanhempien ikäryhmien ihmiset äänestävät vaaleissa ahkerammin ja he toimivat aktiivisemmin puolueiden organisaatioissa ja asettuvat ehdolle kunnallis-, alue- ja eduskuntavaaleissa
- näin erilaiset päättävät elimet helposti muodostuvat vanhemmista ikäluokista
- monet nuoret eivät koe vakiintunutta puoluejärjestelmää ja vakiintuneita poliittisia vaikuttamiskeinoja omakseen
- nuoret vaikuttavat enemmän sosiaalisessa mediassa, kansalaisjärjestöissä ja erilaisissa tapauskohtaisesti kootuissa liikkeissä
- myös erilaiset näyttävät tempaukset jonkin asian puolesta tai vastaan, kansalaistottelemattomuus ja erilaiset kuluttajaboikotit tai -suosimiset kuuluvat nuorten suosimiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoihin
- mikäli nuoret eivät käytä perinteisiä poliittisia vaikuttamiskeinoja, he saavat äänensä heikommin kuuluviin poliittisessa järjestelmässä, kun poliittiset päättäjät kuitenkin valitaan perinteisin poliittisin vaikuttamiskeinoin
- myös ikääntyvän väestön lisääntyminen lisää heidän painoarvoaan politiikassa
- jos iso osa kansasta ei äänestä, sillä on merkitystä myös poliittisten päätösten legitiimiyden ja uskottavuuden kannalta
- toimiva demokratia edellyttää aktiivisia kansalaisia ja aktiivisia äänestäjiä
Tehtävä kpl. 4. ja 5.
Tehtäviä kappaleista 4. ja 5.
T
a) Vertaile, miten vaalimainoksissa yritetään vedota äänestäjiin. (8p)
b) Pohdi, mitä merkitystä kunnan asukkaille on sillä, kuinka paljon sen valtuustossa on mainosten puolueiden edustajia. (12p)
Vastausehdotukset oppitunnin 13.1. tehtäviin
a) Miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet kuvion mukaan eri puolilla Suomea vuodesta 2015 lähtien? (6p)
- huomaa, että kuvio perustuu indeksiin. Perusvuosi on vuosi 2015, jonka tilanteeseen tulevaa kehitystä verrataan
- asuntojen hintakehitys on lähtenyt eriytymään vuoden 2016 jälkeen
- Etelä-Suomessa asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan siten, että vuonna 2021 ne olivat noin 15 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2016
- Länsi- ja Pohjois-Suomessa hinnat olivat vuonna 2021 suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2016 verrattuna, vaikka ne välillä ovat myös käyneet tason alapuolella
- Itä-Suomessaa asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi (n. 15%) vuoteen 2016 verrattuna
- lasku näyttää tasaantuvan vuoden 2020 kohdalla
Huomaa, että suuralueiden sisällä kehitys voi vaihdella paljon, vaikka se ei kuviossa näy. Näin ollen Etelä-Suomessa voi olla alueita, joilla hinnat ovat laskeneet ja muilla suuralueilla on seutuja, joilla hinnat ovat nousseet. Hintojen kehitykseen vaikuttaa esim. sijainti suurten työssäkäyntialueiden lähellä, hyvien liikenneyhteyksien päässä, hyvien palveluiden ääressä jne.
b) Pohdi, mistä alueelliset erot johtuvat ja millaisia seurauksia niillä on asunnonomistajien ja toisaalta koko Suomen kansantalouden kannalta. (14p)
- kuvion kehitystä selittää maan sisäinen muuttoliike kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle
- ihmiset muuttavat opintojen ja töiden perässä, minkä vuoksi muuttotappiopaikkakuntien omistusasunnoille on vähemmän kysyntää
- pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuntojen kysyntä on kasvanut, mikä näkyy myös hintakehityksessä
- muuttotappiopaikkakunnalla omistusasunnossa asuvan varallisuus on asunnon hinnanlaskun myötä vähentyntyt
- jos asunnon on hankkinut muutama vuosi sitten ja myy asuntoa nyt, voi olla, että asunnosta ei saa enää samaa hintaa
- muuttovoittoalueilla asuntojen hintojen nousu puolestaan kasvattaa asunnonomistajien varallisuutta
- toisaalta myös muuttovoittoalueilta asunnon hankkivien velkaantuneisuus on täytynyt kasvaa
- asuntojen hintakehityksellä on vaikutuksia koko kansantalouteen: haluttomuus myydä asuntoaan tappiolla heikentää työvoiman liikkuvuutta eli mahdollisuutta muuttaa työn perässä, pääkaupunkiseudulta asunnon hankkiminen tai yleensäkin siellä asuminen voi olla vaikeaa, jos olet pienipalkkainen, tämä voi lisätä työvoimapulaa pääkaupunkiseudulla ja alueilla, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ensiasunnon hankkiminen voi olla vaikeaa pääkaupunkiseudulla niiden kalleuden takia
Väestöllinen huoltosuhde ja väkiluvun muutokset
a) Mitä tarkoitetaan väestöllisellä huoltosuhteella ja miten se kehittyi Suomesa vuonna 1900-2020? (8p)
- väestöllinen huoltosuhde: alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin
- 1900-luvun alussa lasten määrä oli suuri ja ikääntyneiden määrä oli pieni
- sotien jälkeen syntyi suuret ikäluokat, jolloin lapsia syntyi paljon ja heidän suhteellinen osuutensa kasvoi
- huoltosuhteen kannalta hyviä vuosia olivat vuodet, jolloin suuret ikäluokat olivat työelämässä ja lasten ja vanhusten määrä pysyi pienenä
- huoltosuhde alkoi heiketä, kun suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle ja pienet ikäluokat siirtyivät työelämään ja syntyvyys heikkeni edelleen
- tilannetta vaikeuttaa vielä se, että nykyisin vanhukset elävät pitempään ja siten ovat eläkkeellä pitempään
b) Pohdi oheisten kuvioiden avulla, miten huoltosuhteen ja väkiluvun muutokset tulevat vaikuttamaan Suomen julkiseen talouteen tulevina vuosina. (12p)
- eläkemenot tulevat nousemaan, kun eläkkeellä olevien määrä kasvaa
- väestön ikääntyessä työntekijöiden suhteellinen osuus väestöstä vähenee, mikä heikentää taloudellista huoltosuhdetta
- julkisessa taloudessa on tehtävä valintoja, koska raha ei riitä kaikkeen
- eläkeläisten merkitys poliittisessa päätöksenteossa tulee kasvamaan
- eläkeläisille tulee myös järjestää entistä enemmän terveydenhuolto- ja hoivapalveluita, mikä maksaa
- syntyvyyden lasku heikentää entisestään julkista taloutta
- syntyvyyden nousu puolestaan parantaisi väestöllistä huoltosuhdetta
- syntyvyyden lasku aiheuttaa myös kestävyysvajetta, kun julkisen sektorin menot kasvavat nopeammin kuin tulot
- paineet verojen korotukseen tai menojen leikkaamiseen kasvavat
- väestöllistä huoltosuhdetta voidaan yrittää parantaa maahanmuutolla
1. Ihmisoikeudet ja perusoikeudet
Videotehtävään vastaaminen
Tekstitehtävään vastaaminen
Rikostehtävään vastaaminen
Perintötehtävään vastaaminen
Lakitiedon tehtävään vastaaminen
Käsitetehtävään vastaaminen
Kuviotehtävään vastaaminen
Hyvän esseevastauksen 10 tuntomerkkiä
Oppituntien ajankohdat
8.1. klo 8-10
Suunnittelua, yo-kokeessa toimiminen ja eri tehtävätyyppeihin vastaaminen,
YH1.1.Tavoitteena hyvä yhteiskunta.
13.1. klo 10-12
YH1.2. Väestö muuttuu- Suomi muuttuu
YH1.3. Voiko Suomi hyvin?
15.1. klo 8-10
YH1.4. Tehdään politiikkaa
YH1.5. Vallan ja vaikuttamisen verkostot
20.1. klo 10-12
YH1.6.
22.1. klo 8-10
YH2.1 Talous on ihmistä varten
YH2.2. Markkinahumua meillä ja muualla
24.1. klo 8-10
YH2.3. Julkinen talous ja verotus
YH2.5. Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen
29.1. klo 8-10
YH3.1.Globaalissa maailmassa
YH3.2. Yhdentynyt Eurooppa
31.1. klo 8-10
YH3.3. EU-kansalaisuus ja globaali vaikuttaminen
YH3.4. Unionin päätöksenteko
3.2. klo 10-12
YH3.5. Turvallisuus muuttuvassa maailmassa
4.2. klo 8 yhteiskuntaopin preliminääri
