YH01.1. syksy 2024

21. Presidentti - kansakunnan keulahahmo

Presidentin asema Suomessa 

* presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla joka 6.
 vuosi
* sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta
* presidentillä on Suomessa ollut perinteisesti vahva
asema, mutta vuoden 2000 perustuslaissa hänen 
valtaansa heikennettiin pääministerin ja eduskunnan
hyväksi

Presidentin valtaoikeudet oppikirjan sivulla 166 sekä oheisessa diasarjassa.
Virkatehtäviin perustuvien valtaoikeuksien lisäksi presidentillä katsotaan olevan myös vaikutusvaltaa. Millaisiin seikkoihin tämä voisi perustua?

Vielä tarkemmin presidentin tehtävistä https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/Tutustu presidentin tehtävän hoitoon https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/paatoksenteko-ja-toiminta/ ja palkkaukseen https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/​
Tee lista keskeisistä asioista.

20. Hallitus - toimeenpanovallan haltija

Vastaa seuraaviin tehtäviin oppikirjan s. 158 - 163 pohjalta.

1. Mitkä ovat hallituksen tehtävät?
2. Miksi lähes kaikki puolueet haluavat hallitukseen?
3. Miksi pääministeri on Suomen politiikan ehdoton ykkönen, poliittinen johtaja?
4. Miten Suomessa hallitus muodostetaan? Katso vastaus pikakelauksena https://www.youtube.com/watch?v=SzexuiH3Xlc
5. Mistä eri syistä jokin puolue voi jäädä hallituksen ulkopuolelle vaalien jälkeen?
6. Opiskele hallituksen työskentelytavat kirjasta s. 163.

Tutustu nykyiseen Petteri Orpon hallitukseen https://valtioneuvosto.fi/hallitukset
Onko kyseessä enemmistö- vai vähemmistöhallitus?

Miten oppositio voi yrittää vaikuttaa hallituksen työhön
a) enemmistöhallituksen aikana?
b) vähemmistöhallituksen aikana?

Hallitus työskentelee valtioneuvoston linnassa. Tässä lyhyt esittelyvideo kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta https://www.youtube.com/watch?v=gaK41XJDAjg

20. Hallituksen muodostaminen

1. Eduskuntavaalien jälkeen aina muodostetaan uusi hallitus.
2. Suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee hallitustunnustelija.
3. Hallitustunnustelija neuvottelee eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä.
4. Eduskuntaryhmät neuvottelevat hallituksen muodostavista puolueista.
5. Presidentti antaa eduskunnalle ilmoituksen pääministeriehdokkaasta.
6. Eduskunta äänestyksessään hyväksyy/hylkää pääministeriehdokkaan.
7. Jos eduskunta hylkää pääministeriehdokkaan, pidetään uusi äänestys uuden ehdokkaan kanssa. Eduskunta hyväksyy/hylkää pääministeriehdokkaan.
8. Jos eduskunta hylkää toistamiseen pääministeriehdokkaan, äänestetään pääministeristä kolmannen kerran kolmannen ehdokkaan kanssa.
9. Jos hänkään ei saa riittävästi ääniä,eniten ääniä saaneesta pääministeriehdokkaasta tulee pääministeri.
10. Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit.
11. Hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon hallituksen keskeisimmistä tavoitteista.
12. Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta.

Miten yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa eduskunnan toimintaan?

- äänestäminen täysistunnossa
- mahdollisuus tehdä lakialoitteita
- toiminta valiokunnissa
- toiminta omassa eduskuntaryhmässä
- yhteydenpito erilaisiin etujärjestöihin
- yhteydenpito median edustajiin
- kansanedustajan keskeisimpiä taitoja on tehokas verkostoituminen
- vaikutusvallan saaminen voi kestää vuosia

Palautuskansio uutisseurantatehtäville

Palauta tänne tehtäväsi 22.9. mennessä
Palautusaika päättyy
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

18. Vastaukset kpl. 18. tehtäviin

2. Millä eri tavoin kunnat voivat järjestää palvelunsa?
• Kunta voi tuottaa palvelut itse.
• Kunta voi perustaa liikelaitoksen tai osakeyhtiön hoitamaan palveluita.
• Kunta voi ostaa palvelut esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä tai toiselta kunnalta.
• Kunnat voivat järjestää palvelut yhdessä esimerkiksi kuntayhtymillä.

3. Millaisia ongelmia kunnilla on?
Yleisiä ongelmia kaikissa kunnissa:
• Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee.
• Hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja.
• Valtio on määrännyt kunnille paljon tehtäviä, mutta ei ole välttämättä antanut rahaa
niiden toteuttamiseen.
• Monissa kunnissa turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää tarvetta järjestää heille
kotoutumispalveluita, kuten koulutusta.
Muuttotappiokunnat:
• Työpaikkoja on liian vähän.
• Kunta ei saa tarpeeksi verotuloja menoihinsa.
• Julkisiin palveluihin ei riitä verorahoja ja yksityisiä palveluntarjoajia ei välttämättä ole.
• Koska ei ole töitä eikä ehkä koulujakaan, nuoret muuttavat pois ja väestö ikääntyy.
• Tämä lisää kunnan tulojen ja menojen epätasapainoa.
Muuttovoittokunnat:
• Päiväkoteja tai muita palveluita ei välttämättä pystytä lisäämään muuttoliikkeen
tahdissa.
• Palvelujen tarvetta on vaikea ennakoida, sillä esimerkiksi koulujen rakentaminen vaatii
pitkäjänteistä suunnittelua.
• Palvelut voivat ruuhkautua. Esimerkiksi terveyskeskuksissa voi olla pitkät jonot ja
kouluissa suuret oppilasryhmät.
• Asuntojen hinnat nousevat, mikä syö asukkaiden ostovoimaa.
• Liikenneruuhkat pahenevat.

6. Millä tavoin sinä voit vaikuttaa kotikuntasi asioihin?
• Ottamalla yhteyttä oman kunnan poliittisiin päättäjiin ja esittämällä heille ehdotuksia
asioista, joihin haluaisit muutoksia.
• Toimimalla jossakin puolueessa, kansalaisjärjestössä tai niitä vapaamuotoisemmassa
ryhmässä.
• Pyrkimällä nuorisovaltuustoon.
• Äänestämällä kuntavaaleissa mieleistäsi ehdokasta.
• Tulemalla valituksi kuntavaaleissa esimerkiksi valtuustoon tai lautakuntaan, jolloin pääset
itse luottamushenkilönä vaikuttamaan asioihin.
• Laatimalla kunnallisaloitteen.
• Allekirjoittamalla vetoomuksia niiden asioiden puolesta, jotka koet tärkeiksi, tai niitä
asioita vastaan, jotka koet epätoivottaviksi.
• Kirjoittamalla paikallislehden yleisönosastolle tai kunnan aloitekanavalle (aloitelaatikkoon).
• Kertomalla mielipiteitä paikallisradiossa tarkoituksena kiinnittää päättäjien ja asukkaiden
huomiota kotikunnan epäkohtiin.
• Osallistumalla jonkin kotikunnan asian kuulemistilaisuuteen.
• Osallistumalla marsseihin tai mielenosoituksiin.
• Valtaamalla esimerkiksi tyhjiä rakennuksia, jos asunnoista on pulaa, ja ottamalla
rakennukset asumiskäyttöön.

Palautuskansio käsitekartoille

Voit palauttaa käsitekartan myös tänne.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

9. Hyvinvointivaltion haasteet. Vastaukset tehtäviin


1. Kerro köyhyydestä ja sen syistä.
a) Minkälaista köyhyyttä Suomessa on?
• Suomessa on suhteellista köyhyyttä. Köyhät ovat pienituloisia, joilla ei ole
mahdollisuuksia elää samanlaista elämää kuin useimmat muut suomalaiset. Heillä ei
ole varaa esimerkiksi harrastuksiin tai matkusteluun.
• Suomalaiset köyhät joutuvat miettimään, miten rahat saa riittämään jokapäiväiseen
ruokaan ja asumiseen.
• Köyhien määrä on kasvanut 1990-luvun lamasta lähtien. Vuonna 2018 yli kymmenen
prosenttia suomalaista kuului pienituloisiin (n. 640 000 ihmistä).

b) Mitkä asiat aiheuttavat köyhyyttä?
• Ihmisen alhainen elintaso vie köyhyyteen. Ihmisen taloudelliset olot voivat heikentyä
esimerkiksi työttömyyden tai sairastumisen takia. Myös opiskelijan elintaso voi olla niin
alhainen, että hän on köyhä. Kaikki nämä syyt aiheuttavat väliaikaista köyhyyttä.
• Jos työttömyys jatkuu kauan, on kyse pitkäaikaistyöttömyydestä. Se voi johtaa
pysyvään köyhyyteen.
• Monet vanhukset elävät vain pienen eläkkeen varassa ja voivat joutua turvautumaan
muihinkin tukimuotoihin.
• Myös syrjäytyminen voi johtaa köyhyyteen.

2. Mitkä asiat aiheuttavat syrjäytymistä?
• sairastuminen fyysisesti tai psyykkisesti
• koulun kesken jättäminen
• työttömyys
• ystävien vähäisyys tai niiden puuttuminen
• harrastuksien puuttuminen

…ja miten sitä voi yrittää torjua?

• peruskoulun loppuun suorittaminen
• toisen asteen tutkinto (oppivelvollisuusiän nostaminen 2020)
• työhön pääseminen ja työssä pysyminen
• yhteiskunta voi pyrkiä torjumaan nuorisotyöttömyyttä (laki nuorisotakuusta)
• yhteiskunta voi turvata mielenterveyspalveluiden saatavuuden

4. Pohdi, mitä vaikutuksia sillä olisi, jos Suomi luopuisi pohjoismaisesta
hyvinvointivaltiomallista.

• Sosiaaliturvan taso hiipuisi nykyisestä.
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus vaihtuisi julkisesta yksityiseksi. Kansalaisten olisi siis
itse maksettava niistä palveluista, jotka he nyt saavat ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.
• Koulutuksen kehitys olisi todennäköisesti samankaltainen kuin sosiaali- ja
terveyspalveluiden.
• Elintaso ei enää jakautuisi niin tasaisesti kansalaisten kesken kuin tällä hetkellä.
• Luokkaerot todennäköisesti kasvaisivat.
• Hyvinvointivaltion kehitys riippuu paljon talouden kehityksestä, mutta sama koskee
valtiota, joka luopuisi hyvinvointivaltiomallista. Se ei kuitenkaan olisi samalla lailla
riippuvainen julkisen vallan rahoituksesta.
• Jos Suomi luopuisi pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista, se tarkoittaisi, että Suomi
joko luopuisi hyvinvointivaltiosta kokonaan tai siirtyisi johonkin toiseen
hyvinvointivaltiomalliin.
• Suomalaiset kokevat hyvinvointivaltion tuovan turvallisuuden tunnetta. Mallista
luovuttaessa tämä tunne vähenisi.
• Monet yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset, kuten väestörakenne ja huoltosuhde
ja kestävyysvaje, eivät joka tapauksessa häviä, vaikka nykyisestä mallista luovuttaisiin. Ne
ovat ratkaistavia ongelmia, oli malli mikä tahansa.

5. Kerro, millaisena sinä näet huomisen hyvinvointivaltion.

8. Hyvinvointivaltio - vastaukset tehtäviin

1. Mitkä asiat kuuluvat
a) sosiaaliturvaan
• sosiaalivakuutukset
• terveydenhuolto
• sosiaalipalvelut
b) sosiaalivakuutuksiin
• sairausvakuutukset
• työttömyysvakuutukset
• eläkevakuutukset
c) sosiaalipalveluihin?
• lasten päivähoito
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• vanhuspalvelut
• päihdehuolto
3.
a) Mitä tarkoittaa perustulo?
• Perustulolla tarkoitetaan kansalaiselle kuukausittain maksettavaa vastikkeetonta
rahasummaa, joka ei riipu siitä, onko hän töissä vai ei.
• Perustulon määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta sitä kannattavat puolueet
esittävät 600–700 euron kuukausittaista perustuloa.
• Perustulo ei ole Suomessa käytössä, mutta sen käyttöä kokeiltiin vuosina 2017–2018.
b) Mitä argumentteja on esitetty sen puolesta, ja mitä sitä vastaan?
Puolesta:
Perustulomalli
• yksinkertaistaisi “sosiaaliturvaviidakkoa”
• korvaisi suuren osan vanhoista tuista ja verohelpotuksista
• vähentäisi byrokratiaa, kun erilaisten tukien hakemisesta päästäisiin eroon
• saattaisi kannustaa työntekoon, kun kannustinloukut vähenisivät
• lisäisi ehkä kiinnostusta yrittäjyyteen, kun yrittäjänkin minimitoimeentulo olisi turvattu.
Vastaan:
Perustulomalli
• olisi kallis
• saattaisi heikentää kansalaisten halukkuutta työhön eli passivoisi heitä
• ei kuitenkaan riittäisi kattamaan ihmisten elinkustannuksia
6. Mitä toisaalta etuja ja toisaalta ongelmia pohjoismaisessa
hyvinvointivaltiomallissa on verrattuna muihin malleihin?
Etuja:
• Jokaiselle on turvattu vähimmäistoimeentulo, joten absoluuttista köyhyyttä ei
oikeastaan ole.
• Tuloerojen tasaaminen vähentää suhteellista köyhyyttä.
• Ihmisistä pyritään huolehtimaan heidän eri elämäntilanteissaan: esimerkiksi jokainen
sairastunut saa hoitoa.
• Järjestelmä on tasa-arvoinen: jokaisella on mahdollisuus kouluttautua.
• Suurista elintasoeroista johtuvat ristiriidat ovat vähäisiä.
Ongelmia:
• Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavassa määrin kustannuksia.
• Hyvinvoinnin rahoittaminen, kun verotulot vähenevät ja väestö vanhenee.
• Valtion velkaantuminen ja sen taittamiseen liittyvät säästöt: sosiaali- ja terveysmenot
suurin menokohde julkisen vallan menoista.
• Monimutkainen ja byrokraattinen tukiverkosto.
• Julkisella sektorilla on suuri merkitys hyvinvoinnin turvaamisessa, mikä voi passivoida
ihmisiä.

7. Suomi monikulttuuristuu

Oppik. teht. 6.
Millä argumenteilla maahanmuuttoa toisaalta puolustetaan, toisaalta vastustetaan?

Puolustetaan:
- maahanmuuttajien mukana Suomeen saadaan kipeästi kaivattua työvoimaa
- hädänalaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on autettava
- monikulttuurisuus nähdään rikkautena ja suvaitsevaisuutena

Vastustetaan:
- pelätään maahanmuuton kustannuksia
- maahanmuuttajien pelätään vievän suomalaisten työpaikat
- maahanmuuttajat koetaan uhkaksi suomalaiselle kulttuurille
- maahanmuuttajien ei uskota sopeutuvan Suomeen, vaan heidän pelätään syrjäytyvän
- maahanmuuttajien sopeutumattomuuden uskotaan lisäävän rikollisuutta
- maahanmuuton taloudellisia ja väestöllisiä hyötyjä ei ymmärretä

7. Taitotehtävä maahanmuutosta

Käsitteet
siirtolainen = henkilö, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn, opiskelun, avioliiton tai
muun vapaaehtoisen syyn vuoksi
maahanmuuttaja = kuka tahansa maahan muuttava
oleskeluluvan saanut = ulkomaalainen, joka saa tulla maahan ja oleskella siellä muun syyn kuin
matkailun tai vastaavan lyhytaikaisen oleskelun vuoksi; pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää, kun
oleskelija on asunut Suomessa neljä vuotta
pakolainen (sopimuspakolainen) = ulkomaalainen, jolla on perusteltu syy pelätä, että hän voi
joutua vainotuksi esimerkiksi rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi
paperiton = laiton maahanmuuttaja; henkilö, joka on saapunut maahan ilman viisumia tai asuu
maassa ilman oleskelulupaa
turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää itselleen (ja omaisilleen) turvapaikkaa ja oleskeluoikeutta
eli pakolaisen asemaa vieraasta maasta
kiintiöpakolainen = henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan
osana valtion määrittelemää pakolaiskiintiötä
toissijainen suojelu = jos edellytykset turvapaikan saamiseksi eivät täyty, mutta kotimaahan
palaaminen aiheuttaisi henkilökohtaista uhkaa (esim. uhka joutua kidutetuksi) tai kotimaassa on
aseellinen selkkaus
ulkomaalaistaustainen / ulkomaista syntyperää oleva = henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai
hänen vanhempansa tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla
kotouttaminen = maahanmuuttajan sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla hänelle kieltä ja kulttuuria ja tutustuttamalla hänet työelämään. kuntien velvollisuus järjestää

Tehtävä
1. Lue maahanmuuttoon liittyvät käsitteet.
2. Valitse neljä käsitettä ja etsi jokaiselle käsitteelle siihen liittyvä uutinen. Perustele valintasi. Linkki artikkeliin mukaan. Palauta tämäkin tehtävä palautuskansioon.

6. Maalta kaupunkiin

1. Mitä työntäviä ja vetäviä tekijöitä on Suomen kaupungistumisen taustalla?
Työntäviä tekijöitä
- maaseudulla työvoiman tarve on vähentynyt koneistumisen seurauksena
- julkisen sektorin työpaikkoja on maaseudulla vähän tarjolla
- palvelualan yrityksiä on vähän
- maaseudulla on vähän opiskelupaikkoja, etenkin korkeakoulupaikkoja
- ikäluokkien pieneneminen ja muuttoliike heikentävät mahdollisuuksia löytää puoliso ja perustaa perhe
- maa- ja metsätalouteen liittyvät ammatit eivät välttämättä houkuta maaseudun nuoria

Vetäviä tekijöitä
- paremmat koulutusmahdollisuudet kaupungissa
- paremmat palvelut
- paremmat mahdollisuudet työn löytämiseen ja työuralla etenemiseen
- monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet

2. Mitä ongelmia ja etuja muuttoliikkestä on
a) muuttotappiokunnalle:
etuja ei ole
haittoja: työikäinen väestö muutta pois, mikä vehentää verotuloja, eläkkeellä olevat jäävät ja heille tarvitaan paljon verotuloilla kustannettavia palveluja (terveys- ja hoiva), ajaudutaan helposti oravanpyörään: yritykset lähtevät pois, koska kuluttajista on puutetta, kun palveluita ei ole, ihmiset muuttavat pois, pienelle ihmismäärälle ei myöskään kannata tarjota julkisia palveluita (kyläkoulujen lakkauttaminen)

b) muuttovoittokunnalle?
etuja: kuntaan muuttaa paljon työikäistä väestöä ja veronmaksajia, palveluita on paljon, kun on paljon asiakkaita, kasvanut kysyntä houkuttelee lisää yrittäjiä
ongelmia: asuminen kallistuu, päiväkotipaikkojen ja koulupaikkojen tarve kasvaa, ruuhkat, menot kasvavat, mutta samoin kasvavat verotulot

Vastaukset kpl. 5. tehtäviin

1.a) Miksi Suomessa on paljon ikääntyneitä ihmisiä?
- vuosina 145-50 syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja ovat siirtyneet eläkkeele
- syntyvyys oli suurta vielä 1960-luvulla, joten tulevaisuudessa myös jää paljon ihmisiä eläkkeele
- suuret ikäluokat synnyttivät pienet ikäluokat 1960- ja 1970-luvuilla
- samanaikaisesti keskimääräinen elinikä on kasvanut
- maahanmuutto on pysynyt alhaisena

b) Miksi syntyvyys on Suomessa laskenut?
- ihmiset opiskelevat pitempään ja epävarmaan tilanteeseen ei uskalleta hankkia lapsia
- yhteiskunnan ihanteet suosivat yksilöllisyyttä ja vapautta, eivät lapsiperhe-elämää
- hyvän vanhemmuuden vaatimukset ovat julkisuudessa aika kovat
- naisen asema on muuttunut
- sinkkujen määrä on kasvanut
- lapsettomuus voi olla myös tahatonta, jos lastenhankintaa lykätään kovin pitkään
- synnytysiän nousukin vähentää hankittujen lasten määrää
- sopivaa kumppania on vaikea löytää
- ilmastonmuutoksen kiihtyminen voi vähentää halukkuutta tehdä lapsia

2.a) Miten taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde eroavat toisistaan?
- taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin. Ei-työllisiin kuuluvat esim. opiskelijat, työttömät ja työkyvyttömät.
- väestöllinen huoltosuhde kuvaa 15-64-vuotiaiden määrää suhteessa muuhun väestöön eli alle 15-vuotiaisiin ja yli 64-vuotiaisiin.

b) Miten taloudellista huoltosuhdetta voidaan yrittää parantaa?
- yritetään pidentää työuria sekä alku- että loppupäästä, ja keskeltäkin (valtio maksaa osan opintolainasta, jos valmistuu tavoiteajassa, eläkeiän nosto vaiheittain, vuorotteluvapaasta luopuminen)
- keski-ikäisiä pyritään pitämään työelämässä etteivät he joutuisi esim. sairaslomalle tai -eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää
- työperäinen maahanmuutto

3.a) Millä tavoin väestön ikääntyminen vaikuttaa talouteen?
- eläkemenot kasvavat, kun eläkeikäisten määrä kasvaa
- terveydenhuolto- ja hoivakulut kasvavat
- työntekijöiden suhteellinen osuus väestöstä vähenenee, mikä heikentää taloudellista huoltosuhdetta
- toisaalta osalla eläkeläisistä on varaa käyttää erilaisia palveluja, mikä voi luoda uusia työpaikkoja

b) Pohdi, miten se vaikuttaa politiikkaan?
- eläkeläisten poliittinen valta kasvaa
- jos rahat ovat vähissä, myös poliittiset ristiriidat lisääntyy

5.a) Katso kuviota syntyvyydestä ja sen ennusteesta. Mikä on kuvioiden sanoma?
Kuvion sanoma on se, että syntyvyys on laskenut voimakkaasti vuosien 2010-2019 aikana. Laskeva syntyvyys heikentää edelleen huoltosuhdetta.
b) Pohdi, mitkä asiat vaikuttavat ennusteen toteutumiseen.
- taloustilanne
- asenteet lasten hankkimista kohtaan

Palautuskansio taitotehtävälle

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

3. Tasa-arvo

Vastaa seuraaviin tehtäviin oppik.s. 25-29 pohjalta.

1. Selitä seuraavat:
mahdollisuuksien tasa-arvo
koulutuksellinen tasa-arvo
alueellinen tasa-arvo
seksuaalinen tasa-arvo

2. Millaisia puutteita tasa-arvon toteutumisessa Suomessa edelleen on?

3. Miten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa?
4. Tee oppikirjan teht. 4.

Palautuskansio tehtäville kpl. 3.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.