YH03.1. syksy 2023

Vastausehdotus jakson VI tekstitehtävään. Oppik.s. 159

Lue katkelma tasavallan presidentti Sauli Niinistön 1.1.2022 pitämästä uudenvuodenpuheesta.
a) Määrittele tekstissä esiintyvät käsitteet itsemääräämisoikeus, kansainvälinen turvallisuus ja
avoimien ovien politiikka. (6 p.)

● Itsemääräämisoikeus: Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omista asioistaan, ja tämä
oikeus on koskematon.
● Kansainvälinen turvallisuus: Valtioiden välinen turvallisuus ja ajatus siitä, että yksikään
valtio ei voi saavuttaa turvallisuutta yksin, vaan kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.
● Avoimien ovien politiikka: Tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa jollakin valtiolla on
mahdollisuus liittyä johonkin järjestöön ilman ehtoja.

b) Mitä Niinistö toteaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja miksi hän nostaa aiheen esille
uudenvuodenpuheessaan? (6 p.)

● Niinistön mielestä Suomen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeita aikoja.
● Suomen on seurattava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainvälisiä tapahtumia, jotka
voivat olla nopeita.
● Suomen täytyy pitää kiinni itsenäisen valtion oikeuksista päättää itse omista asioistaan.
● Jos Suomi niin päättää, se voi liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
● Tammikuussa 2022 oli odotettavissa suurvaltojen välisiä keskusteluja. Venäjä oli vuoden
2021 aikana usean kerran todennut, että se ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.
● Uudenvuodenpuhe on ollut perinteisesti presidentille tilaisuus tuoda esille politiikan
kehityslinjoja.

c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)

● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukse

Vastausehdotus jakson 3. ristiriitatehtävään. Oppik.s. 111.

Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.

a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.

b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.

c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.

Vastausehdotus jakson 2. kuviotehtävään. Oppik.s. 63

Näkökulmia jakson 2 taitoaukeamaan
Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.

a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)

● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.

b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.

c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.

12. Euroopan keskuspankki, velkaantuva Euroopan unioni

Lue oppikirjan s. 104-107 ja vastaa kysymyksiin:

1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?
- hintavakauden ylläpitäminen. Inflaatio halutaan pitää yleisesti noin kahdessa prosentissa vuodessa. Alle
kahden prosentin menevä inflaatio ei ole suotavaa, koska siinä tulee esille deflaation vaara. Yli kahden prosentin
menevä inflaatio nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä.

2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?
- laskusuhdanteessa EKP laskee korkotasoa elvyttääkseen kysyntää ja noususuhdanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa
hillitäkseen liian nopeaa talouskasvua.

3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?
- EKP on ostanut markkinoilta erilaisia arvopapereita, esim. valtioiden velkakirjoja. Näin on lisätty pääomaa
markkinoille ja toiveena on ollut sen lisäävän taloudellista aktiivisuutta.

4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?
- jos euron kurssivaihtelut käyvät liian jyrkiksi, EKP voi vaikuttaa euron arvoon ostamalla tai myymällä hallussaan olevia valuuttoja. Kyse on kriisiajan toimista, sillä normaaliaikana kelluvan valuutan tukeminen antaa rahamarkkinoille viestin heikosta valuutasta.

5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?
- tavoitteena on hillitä Euroopan unionin jäsenmaiden velkaantumista.
- jäsenmaan julkinen bruttovelka saisi olla enintään 60% suhteessa maan bruttokansantuotteeseen
- vuosittain julkisen talouden alijäämä saisi olla enentään 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli tuon verran jäsenmaa saisi ottaa uutta velkaa

6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?
- jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan eikä muut jäsenmaat ole niistä vastuussa
- tavoitteena on edistää vastuullisempaa talouspolitiikkaa

7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?
- eurojärjestelmään siirtyminen laski lainojen korkoja ja tämän seurauksena moni jäsenmaa velkaantui vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja enemmän
- talouden kasvun jatkuessa hyvänä velan maksu ei ollut ongelma, mutta finanssikriisi 2008 jälkeinen taantuma heikensi velkaantuneiden maiden tilannetta nopeasti
- muiden jäsenmaiden oli autettava ylivelkaantuneita maita erilaisilla tukipaketeilla ja lainoilla koska velkakriisi uhkasi koko eurojärjestelmän olemassaoloa ja velkamaissa alkoi olla ihmisillä todellinen ahdinko
- tukipaketit ja hätälainat auttoivat velkaantuneet maat ja koko eurojärjestelmän selviämään kriisistä

8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?
- komissio alkoi valvomaan jäsenmaiden budjetteja ja ohjata niiden valmistelua
- tämä auttoikin jonkin verran ja 2010-luvun jälkipuoliskolla julkinen velkaantuminen hidastui jäsenmaissa

9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?
- tilanne johti siihen, että jäsenmaat alkoivat vaatia vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoituksien höllentämistä
- koska raha oli halpaa olisi järkevää lisätä investointeja velkarahalla
- velkavetoista elvyttämistä ovat kannattaneet Italia, Kreikka, Espanja ja Kreikka
- yleensäkin poliittinen vasemmisto suhtautui velkavetoiseen elvyttämiseen suopeammin kuin oikeisto
- oikeisto kannattaa varovaisempaa velanottoa koska koron noustessa velan kanssa saatetaan olla vaikeuksissa
- velkavetoista talouspolitiikkaa vastaustaa etenkin ns. nuuka nelikko: Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Hollanti. Myös Saksa ja Suomi ovat olleet nuukan nelokon linjoilla

12. Euroopan keskuspankki, velkaantuva Euroopan unioni

Lue oppikirjan s. 104-107 ja vastaa kysymyksiin:

1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?
2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?
3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?
4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?
5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?
6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?
7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?
8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?
9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?

12. Euroopan unionin aluepolitiikka

Forum+YH3+Luku+12+Tietoisku+EUn+aluepolitiikka.pptx 753.1 kt

Ukrainan sodan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan