YH05 kevät 2024
Yhteiskuntaopin preliminääri ja tentti
Yhteiskuntaopin preliminääri 12.2. klo 8-14.15 luokassa B2.11.
Yhteiskuntaopin tentti 7.3. klo 13.30
Yhteiskuntaopin tentti 7.3. klo 13.30
DCA - sopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä 18.12. 2023
Suomi solmi myös puolustusyhteistyösopimuksen (DCA-sopimus) Yhdysvaltain kanssa 18.12.2023.
Tässä lisätietoa sopimuksesta https://um.fi/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltain-kanssa-dca
Tässä lisätietoa sopimuksesta https://um.fi/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltain-kanssa-dca
Suomen NATO-jäsenyys
Tutustu Turpopankki - sivuston kohtaan Suomen NATO - jäsenyys https://turpopankki.fi/suomi/suomen-nato-jasenyys/ ja vastaa kysymyksiin:
1. Selitä lyhyesti Suomen tie Naton jäseneksi kylmän sodan päätyttyä.
2. Suomi Natossa - mikä muuttuu?
3. Suomi Natossa - mikä säilyy ennellaan?
4. Millainen on Suomen rooli osana sotilasliitto Natoa?
1. Selitä lyhyesti Suomen tie Naton jäseneksi kylmän sodan päätyttyä.
2. Suomi Natossa - mikä muuttuu?
3. Suomi Natossa - mikä säilyy ennellaan?
4. Millainen on Suomen rooli osana sotilasliitto Natoa?
2.2. Turvallisuuspolitiikka ja hybriuhat
Lue kertauskirjan luku YH3.2. "Turvallisuus muuttuvassa maailmassa " ja tutustu oheiseen tehtävään hybridiuhkista. Laadi tehtävään vastausjäsentely.
Kotitehtävä perjantain oppitunnille 2.2.2024
Oletetaan, että Suomen talous kasvaisi todella nopeasti, esimerkiksi 10% vuodessa.
a) Mitä haittaa siitä voisi olla kansantaloudelle? (5p)
- inflaatio kasvaisi voimakkaasti
- hintojen nousu, kilpailukyvyn lasku
- työvoimapula, raaka-ainepula, josta seuraa näiden molempien hinnan nousu
- talouden ylikuumeneminen
Miten kasvuvauhtia voisi yrittää hidastaa seuraavilla keinoilla?
b) Finanssipolitiikalla? (5p)
- harjoittaa valtio ja hallitus
- tavoitteena on hillitä liiallista kasvua ja inflaatiota
- keinoja: verojen nosto, tulonsiirtojen vähentäminen, julkisten investointien lykkääminen
- jos valtiolla on velkaa, sitä yritetään maksaa pois eli siis harjoitetaan kireää rahapolitiikkaa
- finanssipolitiikan harjoittaminen on kuitenkin poliittisesti vaikeaa, koska on tehtävä vaikeita leikkauksia ja äänestäjät ei siitä tykkää ja poliitikolla on "aina uudet vaalit tulossa"
c) Rahapolitiikalla? (5p)
- rahapolitiikkaa euroalueella hoitaa Euroopan keskuspankki
- kysynnän kasvua hillitään nostamalla ohjauskorkoa
- ohjauskoron nosto nostaa yleistä korkotasoa ja tekee lainasta kalliimpaa ja hillitsee velan ottoa ja kulutusta ja siten hillitsee kysynnän kasvua ja hillitsee inflaatiota
- rahapolitiikan ongelmana on se, että on vaikea tietää juuri oikeaa hetkeä koron nostolle ( tai laskusuhdanteessa koron laskulle)
- rahapolitiikan ongelmana myös se, että Suomella ei ole omaa rahapolitiikka, vaan sitä hoitaa EKP
- eri rahaliiton maat voivat olla myös eri suhdannetilanteessa (usein koron nostot tai laskut tehdään isojen euromaiden ehdoilla)
d) Tulopolitiikalla? (5p)
- tulopolitiikan idea: pyritään sopimaan sellaiset palkankorotukset, jotka pitävät yllä ostovoimaa, mutta jotka eivät kiihdytä inflaatiota liikaa
- neuvottelijoina liitot tai keskusjärjestöt
- TUPO:ssa voi olla myös valtio mukana neuvottelemassa yleistä korotuslinjaa
- ongelmana on yleisen korotustason löytyminen, jos ei löydy, palkankorotukset tehdään liittokohtaisesti
- eri alojen palkkakilpailu
- mahdolliset lakot
Rakentakaa tehtävään vaikka ranskalaisin viivoin vastausehdotus!
Käydään tehtävää läpi perjantaina.
a) Mitä haittaa siitä voisi olla kansantaloudelle? (5p)
- inflaatio kasvaisi voimakkaasti
- hintojen nousu, kilpailukyvyn lasku
- työvoimapula, raaka-ainepula, josta seuraa näiden molempien hinnan nousu
- talouden ylikuumeneminen
Miten kasvuvauhtia voisi yrittää hidastaa seuraavilla keinoilla?
b) Finanssipolitiikalla? (5p)
- harjoittaa valtio ja hallitus
- tavoitteena on hillitä liiallista kasvua ja inflaatiota
- keinoja: verojen nosto, tulonsiirtojen vähentäminen, julkisten investointien lykkääminen
- jos valtiolla on velkaa, sitä yritetään maksaa pois eli siis harjoitetaan kireää rahapolitiikkaa
- finanssipolitiikan harjoittaminen on kuitenkin poliittisesti vaikeaa, koska on tehtävä vaikeita leikkauksia ja äänestäjät ei siitä tykkää ja poliitikolla on "aina uudet vaalit tulossa"
c) Rahapolitiikalla? (5p)
- rahapolitiikkaa euroalueella hoitaa Euroopan keskuspankki
- kysynnän kasvua hillitään nostamalla ohjauskorkoa
- ohjauskoron nosto nostaa yleistä korkotasoa ja tekee lainasta kalliimpaa ja hillitsee velan ottoa ja kulutusta ja siten hillitsee kysynnän kasvua ja hillitsee inflaatiota
- rahapolitiikan ongelmana on se, että on vaikea tietää juuri oikeaa hetkeä koron nostolle ( tai laskusuhdanteessa koron laskulle)
- rahapolitiikan ongelmana myös se, että Suomella ei ole omaa rahapolitiikka, vaan sitä hoitaa EKP
- eri rahaliiton maat voivat olla myös eri suhdannetilanteessa (usein koron nostot tai laskut tehdään isojen euromaiden ehdoilla)
d) Tulopolitiikalla? (5p)
- tulopolitiikan idea: pyritään sopimaan sellaiset palkankorotukset, jotka pitävät yllä ostovoimaa, mutta jotka eivät kiihdytä inflaatiota liikaa
- neuvottelijoina liitot tai keskusjärjestöt
- TUPO:ssa voi olla myös valtio mukana neuvottelemassa yleistä korotuslinjaa
- ongelmana on yleisen korotustason löytyminen, jos ei löydy, palkankorotukset tehdään liittokohtaisesti
- eri alojen palkkakilpailu
- mahdolliset lakot
Rakentakaa tehtävään vaikka ranskalaisin viivoin vastausehdotus!
Käydään tehtävää läpi perjantaina.
Läksy maanantaiksi 29.1.
Lue läpi kertauskirjan luku YH2.5. "Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen" ja tee lukuun liittyvät kertaustehtävät. Tee kotona myös tunnilla jaettu väitteiden perustelutehtävä jaksoista 4-5.
Tehtävät perjantaiksi 26.1.
Tutustu kertauskirjan lukuun YH2: 3. Julkinen talous ja verotus ja tee luvun kertaustehtävät.
Tutustu viime kevään yhteiskuntaopin yo-kokeen jokeritehtävään 8. julkisesta taloudesta https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/kevat/2023-03-29_YH_fi/index.html
Tutustu viime kevään yhteiskuntaopin yo-kokeen jokeritehtävään 8. julkisesta taloudesta https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/kevat/2023-03-29_YH_fi/index.html
Läksy keskiviikoksi 24.1.2024
Lue kertauskirjasta taloustiedon osuudesta luku 2. Markkinahumua meillä ja muualla ja tee luvun kertaustehtävät.
Tee alla oleva tehtävä tuottavuudesta.
Tee alla oleva tehtävä tuottavuudesta.
Dokumenttien vertailutehtävä
4. Tuottavuus 20 p.
4.1. Vertaile oheisten lainausten näkemyksiä työajan lyhentämisestä. 8 p.
4.2. Miten hallituksen talouspoliittisilla päätöksillä voidaan parantaa työn tuottavuutta? 12 p.
Aineisto 4A: Ote SDP:n puoluekokouksen päätöksestä elokuussa 2020
“Ihmisten ajatus työstä ja elämästä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Työntekijöiden oikeuksia vaikuttaa omiin työaikoihin pitää lisätä ja lainsäädännöllä asetetaan reunaehdot turvallisuudelle. Työn- ja elämänlaadun pitää olla keskiössä laadittaessa lainsäädäntöä. Työn joustot ja työajan lyhentäminen pidentävät työuria ja vapauttavat ihmisten resursseja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Erilaisten joustojen mahdollisuuksia pitää tutkia ja selvittää laajasti.”
Lähde: SDP:n puoluekokouksen päätös elokuussa 2020.
Aineisto 4B: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kannanotto SDP:n ehdotukseen kuuden tunnin työpäivästä 26.8.2020.
”Samaan aikaan kun haikaillaan tällaista [työajan lyhentäminen] luodaan ilmaa sille, että veroja korotetaan ja vastustetaan työmarkkinauudistuksia. Talouden uudistamista torpataan ja kuitenkin haikaillaan hedelmien perään. Tämä on täysin populistinen väite ja ”unelmahöttöä”, mitä tässä yritetään saada aikaiseksi. Ei olla valmiita tekemään sitä työtä, joka toisi meille tämän hyvinvoinnin.”
Lähde: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f5f9532a-a1c5-496a-8fd1-3a298b4c4abe
4.1. Vertaile oheisten lainausten näkemyksiä työajan lyhentämisestä. 8 p.
4.2. Miten hallituksen talouspoliittisilla päätöksillä voidaan parantaa työn tuottavuutta? 12 p.
Aineisto 4A: Ote SDP:n puoluekokouksen päätöksestä elokuussa 2020
“Ihmisten ajatus työstä ja elämästä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan. Työntekijöiden oikeuksia vaikuttaa omiin työaikoihin pitää lisätä ja lainsäädännöllä asetetaan reunaehdot turvallisuudelle. Työn- ja elämänlaadun pitää olla keskiössä laadittaessa lainsäädäntöä. Työn joustot ja työajan lyhentäminen pidentävät työuria ja vapauttavat ihmisten resursseja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Erilaisten joustojen mahdollisuuksia pitää tutkia ja selvittää laajasti.”
Lähde: SDP:n puoluekokouksen päätös elokuussa 2020.
Aineisto 4B: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kannanotto SDP:n ehdotukseen kuuden tunnin työpäivästä 26.8.2020.
”Samaan aikaan kun haikaillaan tällaista [työajan lyhentäminen] luodaan ilmaa sille, että veroja korotetaan ja vastustetaan työmarkkinauudistuksia. Talouden uudistamista torpataan ja kuitenkin haikaillaan hedelmien perään. Tämä on täysin populistinen väite ja ”unelmahöttöä”, mitä tässä yritetään saada aikaiseksi. Ei olla valmiita tekemään sitä työtä, joka toisi meille tämän hyvinvoinnin.”
Lähde: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f5f9532a-a1c5-496a-8fd1-3a298b4c4abe
YH02 Suomen bruttokansantuotteen kehitys 2008-2020
Tutki kuviota, joka esittää Suomen bruttokansantuotteen kehitystä vuosina 2008–2020.
a) Mitä bruttokansantuotteella tarkoitetaan? (2 p.)
b) Nimeä kuviossa näkyvät 2000-luvun talouskriisit. (6 p.)
c) Mitä vaikutuksia talouskriiseillä on toisaalta kotitalouksiin ja toisaalta valtiontalouteen? (12 p.)
a) Mitä bruttokansantuotteella tarkoitetaan? (2 p.)
b) Nimeä kuviossa näkyvät 2000-luvun talouskriisit. (6 p.)
c) Mitä vaikutuksia talouskriiseillä on toisaalta kotitalouksiin ja toisaalta valtiontalouteen? (12 p.)
Kotitehtävät maanantaiksi 22.1.
Lukekaa kertauskirjan osiosta 2. eli taloustieto kappale 1. "Talous on ihmistä varten" ja tehkää siihen liittyvät kertaustehtävät.
Arvioi oheista yo-vastausta. Montako pistettä siitä antaisit? Perustele!
Vastausesimerkki: Pienituloisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa (kevät 2023)
Tehtävänanto
4. Pienituloisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa (20 p.)
Kuviossa 4.A on kuvattu pienituloisen väestön määrää Suomessa vuosina 1987–2019.
Erittele pienituloisten määrän kehitystä Suomessa kuvion 4.A pohjalta ja pohdi, mitä syitä kuviossa
näkyvään kehitykseen on ja millaisia seurauksia kotitalouden pienituloisuudella voi olla lapsille.https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/kevat/2023-03-29_YH_fi/index.html
Vastaus
Kuviossa näkyy, että pienituloisten määrässä on ollut kokonaisuudessaan kasvava trendi. 80-luvun
lopulla Suomessa oli nousukausi, jolloin esimerkiksi keskiluokan varallisuus kasvoi, ja tällöin
suhteessa pienituloisia on enemmän. Tämä liittyy pienituloisuuden määritelmään, joka on alle 60%
kansallisesta mediaanitulosta. 90-luvun laman aikaan taas tuloerot vähenevät, sillä lama kasvattaa
esimerkiksi työttömyyttä ja palkankorotukset ovat pieniä. Kokonaisuudessaan kansallinen
mediaanitulo pienenee. Tällöin aikaisemmin juuri ja juuri pienituloiseksi laskettuja ei välttämättä
lasketa enää pienituloisiksi. Kun talous saatiin taas laman jälkeen nousuun, keskiluokka alkaa
keräämään varallisuutta ja pienituloisiksi lasketaan taas enemmän ihmisiä.
Kuvaaja ei siis sinällänsä kuvaa pienituloisten suhdetta muuhun väestöön, mutta pienituloisuuden
määritelmän vuoksi se käytänössä toimii samantapaisesti. Käytännössä siis muutoksiin vaikuttavat
eniten ne, jotka ovat pienituloisuuden rajalla. Tämä johtuu osittain suomalaisesta yhteiskunnasta
ja hyvinvointivaltiosta. Suomessa ei käytännössä ole absoluuttista köyhyyttä tai kovin sen lähelle
ulottuvaa köyhyyttä, koska niin pienellä rahamäärällä ei ole mahdollista elää suomalaisilla
hinnoilla. Absoluuttisen köyhyyden raja on WTO:n määritelmän mukaan 1,9 dollaria päivässä.
Suomessa myös pienituloiset pystyvät tulemaan toimeen suhteellisen hyvin, jos heidän
elintasoaan vertaa monen muun maan, kuten Yhdysvaltojen tai Afrikan valtioiden, köyhimpiin.
Tämä johtaa siihen, että mitä enemmän Suomen keskiluokka köyhtyy, sitä vähemmän pienituloisia
määritelmän mukaan on.
Valitettavasti huono-osaisuus on usein periytyvää. Sosioekonominen liikkuvuus tarkoittaa sitä,
kuinka paljon yksilö voi muuttaa sosiaalista ja taloudellista asemaansa yhteiskunnassa. Se on
mahdollista, mutta se vaatii yksilöltä vaivaa ja itsekuria, eikä se silloinkaan ole taattua. Usein
köyhässä perheessä kasvavalle lapselle ei opeteta esimerkiksi koulutuksen arvosta tai kannusteta
lasta menestymään opinnoissa. Huono-osaisilla vanhemmilla ei myöskään ole vastaavanlaisia
resursseja edistää lapsen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia taitoja, ja lapselle saattaa muodostua siitä
myöhemmin ongelmia. Lapsi lisäksi tottuu elämään vähemmällä, ja motivaatiota oman asemansa
edistämiseen voi olla vaikeaa löytää, kun ei ole aikaisempaa kokemusta paremmasta. Jos ei ole
viimeistään teini-iässä havahtunut huolehtimaan omasta menestyksestään, on jo vaikeaa nousta
vanhempia merkittävästi paremmalle elintasolle, vaikka monet suomalaiset lapset ovatkin
aikuisena vanhempiaan parempituloisia. Harva kuitenkaan yläkoulussa vielä itsenäisesti oivaltaa
koulutuksen merkitystä, etenkin jos opiskeluun ei ole aikaisemminkaan ollut minkäänlaista
painostusta vanhemmilta.
Vastauksen pituus: 2453 merkki
Tehtävänanto
4. Pienituloisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa (20 p.)
Kuviossa 4.A on kuvattu pienituloisen väestön määrää Suomessa vuosina 1987–2019.
Erittele pienituloisten määrän kehitystä Suomessa kuvion 4.A pohjalta ja pohdi, mitä syitä kuviossa
näkyvään kehitykseen on ja millaisia seurauksia kotitalouden pienituloisuudella voi olla lapsille.https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/kevat/2023-03-29_YH_fi/index.html
Vastaus
Kuviossa näkyy, että pienituloisten määrässä on ollut kokonaisuudessaan kasvava trendi. 80-luvun
lopulla Suomessa oli nousukausi, jolloin esimerkiksi keskiluokan varallisuus kasvoi, ja tällöin
suhteessa pienituloisia on enemmän. Tämä liittyy pienituloisuuden määritelmään, joka on alle 60%
kansallisesta mediaanitulosta. 90-luvun laman aikaan taas tuloerot vähenevät, sillä lama kasvattaa
esimerkiksi työttömyyttä ja palkankorotukset ovat pieniä. Kokonaisuudessaan kansallinen
mediaanitulo pienenee. Tällöin aikaisemmin juuri ja juuri pienituloiseksi laskettuja ei välttämättä
lasketa enää pienituloisiksi. Kun talous saatiin taas laman jälkeen nousuun, keskiluokka alkaa
keräämään varallisuutta ja pienituloisiksi lasketaan taas enemmän ihmisiä.
Kuvaaja ei siis sinällänsä kuvaa pienituloisten suhdetta muuhun väestöön, mutta pienituloisuuden
määritelmän vuoksi se käytänössä toimii samantapaisesti. Käytännössä siis muutoksiin vaikuttavat
eniten ne, jotka ovat pienituloisuuden rajalla. Tämä johtuu osittain suomalaisesta yhteiskunnasta
ja hyvinvointivaltiosta. Suomessa ei käytännössä ole absoluuttista köyhyyttä tai kovin sen lähelle
ulottuvaa köyhyyttä, koska niin pienellä rahamäärällä ei ole mahdollista elää suomalaisilla
hinnoilla. Absoluuttisen köyhyyden raja on WTO:n määritelmän mukaan 1,9 dollaria päivässä.
Suomessa myös pienituloiset pystyvät tulemaan toimeen suhteellisen hyvin, jos heidän
elintasoaan vertaa monen muun maan, kuten Yhdysvaltojen tai Afrikan valtioiden, köyhimpiin.
Tämä johtaa siihen, että mitä enemmän Suomen keskiluokka köyhtyy, sitä vähemmän pienituloisia
määritelmän mukaan on.
Valitettavasti huono-osaisuus on usein periytyvää. Sosioekonominen liikkuvuus tarkoittaa sitä,
kuinka paljon yksilö voi muuttaa sosiaalista ja taloudellista asemaansa yhteiskunnassa. Se on
mahdollista, mutta se vaatii yksilöltä vaivaa ja itsekuria, eikä se silloinkaan ole taattua. Usein
köyhässä perheessä kasvavalle lapselle ei opeteta esimerkiksi koulutuksen arvosta tai kannusteta
lasta menestymään opinnoissa. Huono-osaisilla vanhemmilla ei myöskään ole vastaavanlaisia
resursseja edistää lapsen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia taitoja, ja lapselle saattaa muodostua siitä
myöhemmin ongelmia. Lapsi lisäksi tottuu elämään vähemmällä, ja motivaatiota oman asemansa
edistämiseen voi olla vaikeaa löytää, kun ei ole aikaisempaa kokemusta paremmasta. Jos ei ole
viimeistään teini-iässä havahtunut huolehtimaan omasta menestyksestään, on jo vaikeaa nousta
vanhempia merkittävästi paremmalle elintasolle, vaikka monet suomalaiset lapset ovatkin
aikuisena vanhempiaan parempituloisia. Harva kuitenkaan yläkoulussa vielä itsenäisesti oivaltaa
koulutuksen merkitystä, etenkin jos opiskeluun ei ole aikaisemminkaan ollut minkäänlaista
painostusta vanhemmilta.
Vastauksen pituus: 2453 merkki
Alustava arvio oli 14/20 pistettä, jota sensori ei muuttanut.
Vastauksen vahvuuksia
-
Tehtävässä pyydetään tekemään kolme asiaa, joita kaikkia kokelas käsittelee. Kokelas on ymmärtänyt oikein pienituloisuuden suhteellisuuden ja tietää myös sen tarkan määritelmän.
-
Kokelas käyttää käsitteitä, kuten absoluuttinen köyhyys ja sosioekonominen liikkuvuus.
-
Vastauksessa on selittävä ote. Asioita ei pelkästään todeta lyhyesti.
Vastauksen puutteita tai muita ongelmia
-
Pienituloisuuden kehityksen erittely jää vajaaksi, koska lasten määrän kehitystä pienituloisissa perheissä ei käsitellä. Taulukon muutosten havainnointi ja selittäminen jäävät hieman suppeiksi: 2000-luvun kehitystä ei ole käsitelty lainkaan.
-
Pieni virhe: kokelas kirjoittaa WTO:n määrittelemästä köyhyysrajasta, mutta 1,9 dollaria/päivä on YK:n määrittelemä raja.
6. Hyvä yhteiskunta ja poliittinen päätöksenteko Läksy perjantaiksi 19.1.
Tutustu kertauskirjan lukuun 6. ja tee luvun kertaustehtävät.
Tarkastele eduskunnan ja hallituksen välistä vallanjakoa Suomessa. (yo syksy 2020)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? Millaiset ovat presidentin valtaoikeudet Suomessa? (yo kevät 2017)
Tarkastele eduskunnan ja hallituksen välistä vallanjakoa Suomessa. (yo syksy 2020)
Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? Millaiset ovat presidentin valtaoikeudet Suomessa? (yo kevät 2017)
15. 1. Tehdään politiikkaa ja vallan ja vaikuttamisen verkostot
Tutustu kertauskirjan kappaleisiin 4. ja 5. ja tee niihin liittyvät kertaustehtävät.
Ratkaise lisäksi oheinen kuviotehtävä nuorista äänestäjinä sekä yhteiskuntaopin yo-tehtävä (jokeri) 7. syksyltä 2023.
Ratkaise lisäksi oheinen kuviotehtävä nuorista äänestäjinä sekä yhteiskuntaopin yo-tehtävä (jokeri) 7. syksyltä 2023.
12.1.2024 tehtävät
Tutustu kertauskirjan lukuun 2. ja tee kertauskirjan tehtävät sekä opettajan tunnilla jakamat tehtävät.
Tehtäviä Suomen perustuslaista 10.1.2024
Videotehtävään vastaaminen
tekstitehtävään vastaaminen
Rikostehtävään vastaaminen
Perintötehtävään vastaaminen
Lakitiedon tehtävään vastaaminen
Käsitetehtävään vastaaminen
Kuviotehtävään vastaaminen
Hyvän esseevastauksen 10 tuntomerkkiä
Kurssin ohjelma
Kurssilla edetään suurin piirtein seuraavasti:
8.1. Kurssin esittely. Erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaaminen. Miten toimin yo-kokeessa?
10.1. Yh1. Tavoitteena hyvä yhteiskunta + aiheeseen liittyviä yo-tehtäviä
12.1. YH1. Väestö muuttuu - Suomi muuttuu + yo-tehtäviä
15.1. YH1.Puolueet ja vallan ja vaikuttamisen verkostot + yo-tehtäviä
17.1. YH1. Vaikuttaminen ja poliittinen päätöksenteko
19.1. YH1. Poliittinen päätöksenteko + tehtäviä
22.1. YH2. Talous on ihmistä varten + tehtäviä
24.1. YH2. Julkinen talous ja verotus + tehtäviä
26.1. YH2. Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen + tehtäviä
29.1. Sama kuin edellä
2.2. YH3. Yhdentynyt Eurooppa + tehtäviä
7.2. Turvallisuus muuttuvassa maailmssa + tehtäviä
9.2. Euroopan unionin globaalit haasteet + tehtäviä
12.2. Yhteiskuntaopin preliminääri
8.1. Kurssin esittely. Erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaaminen. Miten toimin yo-kokeessa?
10.1. Yh1. Tavoitteena hyvä yhteiskunta + aiheeseen liittyviä yo-tehtäviä
12.1. YH1. Väestö muuttuu - Suomi muuttuu + yo-tehtäviä
15.1. YH1.Puolueet ja vallan ja vaikuttamisen verkostot + yo-tehtäviä
17.1. YH1. Vaikuttaminen ja poliittinen päätöksenteko
19.1. YH1. Poliittinen päätöksenteko + tehtäviä
22.1. YH2. Talous on ihmistä varten + tehtäviä
24.1. YH2. Julkinen talous ja verotus + tehtäviä
26.1. YH2. Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen + tehtäviä
29.1. Sama kuin edellä
2.2. YH3. Yhdentynyt Eurooppa + tehtäviä
7.2. Turvallisuus muuttuvassa maailmssa + tehtäviä
9.2. Euroopan unionin globaalit haasteet + tehtäviä
12.2. Yhteiskuntaopin preliminääri
