Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.
1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?
-julkisen talouden menot kasvavat tuloja nopeammin

2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)
- Suomi on perinteisesti ollut varovainen velan otossa, mutta julkinen talous on velkaantunut ankarien lamojen takia
- 1991 lama pakotti ottamaan velkaa lähes 70 miljardia euroa
- vuoden 2008 finanssikriisi
- 2012-2014 Euroopan finanssikriisi
- 2014 Venäjän Krimin valtaus ja myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan toivat talouteen epävarmuutta
- 2020 koronakriisi
- Suomi itse kärsii väestön ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä jolloin työikäinen ja työkykyinen väestö vähenee

3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?
- verojen korottaminen
- vähentää menoja, eli leikata palveluista ja tulonsiirroista
- työllisyysasteen nostaminen, jotta mahdollisimman moni työikäinen kävisi töissä. Tämä nostaisi verokertymää. Eläkeiän nosto, opiskeluaikojen lyhentäminen, työperäinen maahanmuutto.
- otetaan uutta velkaa, joka ei kuitenkaan ratkaisisi perimmäistä velkaongelmaa
4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?
- väestön ikääntyminen lisää sosiaalimenoja ja vähentää verotuloja
- SOTE-uudistuksen tavoitteena oli tarjota samanlaiset palvelut kaikille kunnasta riippumatta ottamalla sote-palvelut sotealueiden tehtäviksi. Alueille rahoitus tulisi valtiolta. Tavoitteena oli tarjota palvelut tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa ja keskitetysti, jolloin ne voitaisiin tarjota halvemmalla. Myöhemmin on havaittu, että valtioin antama rahoitus on ollut täysin riittämätön ja sote-alueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa.
-Suomen kunnat jakautuvat muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin ja tappiokunnan päjäävät huonosti taloudellisesti.