Vesikasvit 9B
VESIKASVIT
JÄRVITYYPIT
KARU: Kivistä, hiekkaista, vähän vesi kasveja, kirkas vetistä ja vähän ravinteita, suurin osa Suomen järvistä ovat karuja, eläinlajeja on vähän.
↕ VÄLIMUOTO ↕
REHEVÄ: Paljon vesikasveja, mutapohja, jossa paljon ravinteita ja hyvä kasvualusta, yleensä matalia, samea vetisiä, eläimistö on runsasta.
Eri järvityypeillä viihtyy eri kasvi- ja eläinlajit.
RANNAT JAETAAN ERI KASVILLUUSVYÖHYKKEISIIN:
RANTAKASVIT: Ovat kosteassa, matalassa viihtyviä vesikasveja, esim. rentukka ja rantakukka.
ILMAVERSOISET: Kasvavat osittain veden alla, niiden pitkä varsi on jäykkä ja usein ontto. Pitkiä ja heinämäisiä. Ilmaversoisia ovat esim. järviruoko, järvikorte.
KELLUSLEHTISET KASVIT: Näillä kasveilla on veden pinnalla kelluvia lehtiä, niiden varsi tai lehtiruodit ovat rennot. Niitä ovat mm. lumme ja uistinvita.
UPOSKASVIT: Uposkasvien lehdet ovat ohuet ja varsi on rento. esim. ahvenvita ja nuottaruoho.
IRTOKELLUJAT: Irtokellujat kelluvat veden pinnan tuntumassa irtonaisina, esim. limaska ja vesiherne.
LIEVESTUOREENJÄRVEN HAVAINNOT
- Lievestuoreenjärvi on järvityypiltään välimuoto
- Rantakasvit: paju, tervaleppä, rentukka.
- Ilmaversoiset: järvikaisla, järviruoko, järvikorte, osmankäämi.
- Kelluslehtiset: ulpukka, lumme, uistinvita.
- Uposkasvit: ahvenvita, nuottaruoho.
- Lievestuoreenjärvi on rehevöitynyt viime vuosikymmeninä.
|
- Sellutehtaan lopettamisen jälkeen (1985-) Lievestuoreenjärven tilanne lähti nopeasti parempaan suuntaan. Tällä hetkellä järven tilanne on hyvä.
|
|
|
|
|
|
