Molekyylien väliset heikot sidokset

  • Kovalenttinen sidos on poolinen, jos se on muodostunut kahden eri epämetalliatomin välille ja atomeilla on eri elektronegatiivisuusarvo.
    • Jos molekyyli muodostuu vain kahdesta eri epämetalliatomista niin koko molekyyli on on poolinen. Muodostuu dipolimolekyyli.
      • Esim HCl-molekyyli
      • data_url_to_image_xdfela.png
    • Jos molekyyli muodostuu useammasta epämetalliatomista niin molekyylin muoto ratkaisee, onko molekyyli poolinen
      • esim vesimolekyyli [[$H_2O$]], on poolinen data_url_to_image_lwxjfx.png
      • mutta hiilidioksimolekyyli [[$CO_2$]] on poolitondata_url_to_image_hjcqo7.png


  • Kovalenttinen sidos on pooliton, jos se on muodostunut kahden saman epämetalliatomin (ei elektronegatiivisuuseroa) välille. Tällainen kaksiatominen molekyyli on pooliton, kuten kaikki kaksiatomiset kaasut.
    • esim happikaasu, [[$O_2$]]  data_url_to_image_rxpy4t.png

1. Dispersiovoimat

  • Esiintyy poolittomien molekyylien välillä esim. happomolekyylien välillä
  • ovat hyvin heikkoja sidoksia, jotka aiheutuvat varausten epätasaisesta jakautumisesta molekyylien välillä

2. Dipoli - dipolisidos

  • Syntyy poolisten eli dipolimolekyylien välille, jossa toisen molekyylin negat. osittaisvaraus vetää puoleensa toisen molekyylin posit. osottaisvarausta
  • ovat huomattavasti voimakkaampia kuin dispersiovoimat
  • dipolimolekyylien kiehumispisteet ovat suurempia kuin poolittomien molekyylien kiehumispisteet
  • Vetysidos on dipoli - dipolisidoksen erikoistapaus
    • muodostuu sellaisen dipolimolekyylien välille, jossa on vetyatomi ja voimakkaasti elektronegatiivinen happi-, typpi- tai fluoriatomi
    • Esim vesimolekyylien välistä dipoli-dipolisidosta kutsutaan vetysidokseksi (kuvassa merkitty 1)
      • data_url_to_image_7fv2ey.png
  • Palauta vastaus

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.