Oppilaskohtaiset tukitoimet

A. Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Tukimuoto on tarkoitettu tilapäisiin oppimisen tuen tarpeisiin yksittäisissä oppiaineissa tai oppimisen osa-alueissa, kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa. Oppilas opiskelee edelleen yleisopetuksen luokassa, ja luokan- tai aineenopettaja vastaa opetuksesta kokonaisuudessaan.

Tukimuodon keskeiset piirteet:
  • Tuki kohdistuu lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.
  • Erityisopettaja opettaa alle puolet kyseisen oppiaineen tunneista
  • Tukea annetaan joustavasti pienryhmässä (2-10 oppilasta) ja yleisopetuksen luokassa.
  • Yhteisopettajuutta hyödynnetään opetuksen toteutuksessa.
  • Tuki voidaan kohdentaa myös yksittäiselle oppilaalle.

Tuen muodot voivat olla esimerkiksi:

  • yksilöllinen ohjaus oppitunnin aikana
  • eriytetyt tehtävät
  • oppimateriaalien mukauttaminen oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti.

Erityisopettajan konsultaatio voi sisältää:

  • neuvon kysymistä ja antamista
  • opetushenkilöstön yhteisiä neuvotteluja ratkaisujen löytämiseksi
  • opettajien ja muun kasvatushenkilöstön ohjausta oppilaisiin tai opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

B. Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä

Tukimuoto on tarkoitettu oppilaille, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita. Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on yleisopetuksen luokka, mutta yhden tai useamman oppiaineen opetusta toteutetaan pääosin erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä.

Kohderyhmä
  • Oppilaat, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita.
  • Soveltuu tilanteisiin, joissa oppilaalla on esimerkiksi:
    • tarkkaavuuden pulmia
    • käyttäytymisen haasteita
    • oppimisvaikeuksia useammassa oppiaineessa.

Opetuksen järjestäminen

  • Opetusta annetaan pienryhmässä, jonka koko on yleensä 2-10 oppilasta.
  • Puolet tai yli yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta toteutuu pienryhmässä.
  • Näiden oppiaineiden opetuksesta vastaa erityisopettaja tai erityisluokanopettaja.
  • Opetuksen sisältöjä, menetelmiä ja ajallisia järjestelyjä voidaan joustavasti mukauttaa oppilaan tarpeiden mukaan.

Tuen tavoitteet

  • Painopiste voi olla esimerkiksi:
    • lukemisen ja kirjoittamisen taitojen vahvistamisessa
    • matematiikan oppimisessa
    • sosiaalisten taitojen harjoittelussa.
  • Oppiaineen tavoitteita tai oppimäärää voidaan tarvittaessa rajata.

Yleisopetukseen integroituminen

  • Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua yleisopetuksen ryhmiin omien vahvuuksiensa mukaisesti.
  • Yleisopetuksen ryhmässä integroituneiden pienryhmän oppilaiden määrä on pääsääntöisesti enintään viisi oppilasta.
  • Enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti esimerkiksi:
    • yksittäisillä oppitunneilla
    • teemapäivien aikana
    • intensiivijaksoilla
    • oppilaan siirtyessä kohti yleisopetuksen ryhmää.

C. Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa vastaa kaikkein vaativimpiin oppilaan tuen tarpeisiin. Näiden taustalla on kokonaisvaltaisemmin oppimiseen ja / tai koulunkäyntiin vaikuttavia laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai muita merkittäviä koulunkäynnin vaikeuksia. Tämä sisältää myös erityisluokkaopetuksen, jossa opetuksen tavoitteet on määritelty toiminta-alueittain.

Opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa erityisluokanopettaja. Opetusryhmän koko määräytyy perusopetuslain mukaisesti.

Opetusryhmien muodostaminen § 20 g

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua muiden opetusryhmien opetukseen vahvuuksiensa mukaisesti. Tällöin tulee huomioida viiden (5) oppilaan raja yleisopetuksen ryhmässä.

Erityisluokanopetus Jyväskylän perusopetuksessa

Erityisluokilla tarkoitetaan autismikirjon opetuksen (AUT), yksilöllisen opetuksen pienluokkien (YPL) ja Huhtasuon vaativan oppilaskohtaisen tuen (VOT) ja toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen (TOI) luokkia. Erityisluokissa annetaan opetusta oppilaille, jotka tarvitsevat uuden lain mukaisesti erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa.

Eri kouluissa lv. 2026-2027 sijaitsevat erityisluokat löytyvät täältä. 

Tietoa Jyväskylän kaupungin erityisluokista, sijainneista ja niihin hakeutumisesta löytyy Jyväskylän kaupungin perusopetuksen sivuilta.

D. Tulkitsemispalvelut, avustajapalvelut ja apuvälineet

Tulkitsemispalvelut

Oppilaskohtaisilla tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Tulkitsemispalveluun on oikeus oppilailla, jotka kuulo-, näkö- tai puhevamman perusteella tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi.

Tulkitsemispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Kuinka_tilaan_tulkin02122025.pdf​

Avustajapalvelut

Oppilaskohtaisilla avustajapalveluilla tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita tilanteissa, joissa mahdollinen ryhmäkohtainen koulunkäynninohjaaja ja muut oppimista tukevat opetusjärjestelyt eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista opetukseen. Ryhmäkohtaista tukea antavat esimerkiksi erityisluokissa, pienryhmissä ja yleisopetuksen ryhmissä työskentelevät ohjaajat.

Oppilaalle suunnitellusta henkilökohtaisista avustajapalveluista on tehtävä tuen tarpeen arviointiin perustuva oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma ja hallintopäätös. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada oppilaskohtaisia avustajapalveluita koskevasta asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Avustajapalveluiden käyttäminen ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste poikeat perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista.

Avustajapalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.


Esimerkkikirjaus suunnitelmaan:
`Avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilaan osallistumista opetukseen, turvallista koulupäivää ja toimintakyvyn kehittymistä.´ 


Apuvälineet 

Oppilaskohtaisilla apuvälineillä tarkoitetaan esim. kommunikaation tai liikkumisen apuvälineitä, joiden avulla tuetaan oppilaan osallistumista opetukseen ja mahdollisuuksia saavuttaa perusopetuksen oppimäärä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Apuvälineet voidaan järjestää oppilaan käyttöön ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti, mutta myös yksittäiselle oppilaalle.

Oppilaskohtaisena tukitoimena ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä, vaan ne kuuluvat terveydenhuollon vastuulle. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilökohtainen pyörätuoli, kommunikointilaite tai henkilökohtainen kuulolaite.

Oppilaskohtaisen tuen suunnitelman kohtaan "Apuvälineet" kirjataan ne välineet, joita oppilas tarvitsee yksilöllisesti koulunkäynnin tueksi ja jotka eivät kuulu lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ei kirjata tähän kohtaan koulun järjestäminä tukitoimina, vaikka oppilas käyttäisi niitä koulupäivän aikana.

Koulun vastuulla olevia apuvälineitä ovat esimerkiksi:

Pedagogiset ja oppimisen apuvälineet (koulun hankkimia)
  • Tietokone tai tabletti, jos se on osa opetuksen järjestämistä
  • Kommunikointitaulut tai -kansiot, jos ne ovat opetuksen tukivälineitä
  • Kuulokkeet, suurennuslasit, lukiviivaimet, jos ne tukevat oppimista

Koulunkäynnin apuvälineet
  • erityispulpetti tai -tuoli
  • istuintyynyt ja työskentelypisteen tukivälineet
  • kuulosuojaimet, painopeitto, jos koulu tarjoaa niitä oppilaan käyttöön
  • ajanhallinnan välineet, kuten visuaaliset kellot ja ajastimet

Esimerkkikirjaus suunnitelmaan:
  • ´`Oppilas käyttää koulussa henkilökohtaista tablettia lukemisen tukena.´
  • `Oppilaalla on käytössään lukiviivain ja melua vaimentavat kuulokkeet keskittymisen tueksi.´
  • `Kommunikointia tuetaan kuvakorteilla ja viittomilla.´

Apuvälineitä ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Hallintolain mukainen huoltajien ja oppilaan kuuleminen

Oppilaan tuen järjestämiseen liittyvistä päätöksistä suuri osa on hallintolain alaisia päätöksiä. Hallinnollinen päätös vaatii huoltajien ja lapsen kuulemisen. (Hallintolaki 434/2003 34 §.) 

Huoltajien kuuleminen_ohjeet kouluille 2025_päivitys.pdf​

Ennen oppilaskohtaisen tuen tai oppimäärästä ja tavoitteista poikkeamiseen liittyvää päätöstä on kuultava oppilasta (Hallintolaki 434/2003 11 §) sekä huoltajaa tai oppilaan muuta laillista edustajaa (HL 34 §). Ennen kuulemista on heille selvitettävä etukäteen kuulemisen tarkoitus. Kuulemisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide tehtävästä ratkaisusta ja selvittää, mitä se tarkoittaa käytännössä. Asiat selvitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Jos tukitoimia päivitetään tai tukitoimiin tulee muutoksia, huoltajaa kuullaan uudelleen osana prosessia.

Kutsu kuulemiseen

Kutsu kuulemiseen on esitettävä tavalla, joka voidaan todentaa jälkeenpäin. Huoltajien kanssa on sovittava sopiva viestintämuoto. Kuulemisesta voidaan ilmoittaa kirjeitse tai sähköisesti viestinä (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (Sähk ASL 19 §) esim. Wilman kautta. Jos tiedoksianto tehdään Wilmassa, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Puhelimitse tehty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Kuulemisesta on ilmoitettava molemmille huoltajille (HL 36 §).

Kuulemisen toteuttaminen

Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuudessa. Huoltajille annetaan riittävä määräaika tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, kertoa mielipiteensä ja tuoda esille näkemyksensä päätöksen teon kohteena olevaan asiaan. Huoltajille on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HL 33 §).

Kuulemistilaisuus (suullinen kuuleminen)

Kuulemisessa huoltajille ja oppilaalle varataan tilaisuus keskustella asiasta opettajien kanssa ja kertoa näkemyksensä suullisesti. Huoltaja voi halutessaan käyttää avustajaa tai valtuuttaa tilaisuuteen asiamiehensä. Molempien huoltajien läsnäoloa ei edellytetä. Kuulemista koskeva prosessi etenee, vaikka huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen tai ei halua lausua näkemystään. Huoltajan kuuleminen kirjataan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan kohtaan 3.3 Huoltajan näkemys oppilaalle suunnitellusta tuesta avoimeen kenttään kirjataan huoltajan näkemys SEKÄ hallintolain mukainen kuuleminen (kannanotto) päivämäärineen. Kirjataan tarvittaessa ”Huoltaja ei ole toimittanut kirjallista kannanottoa PVM mennessä.”

Kuulemistilaisuus (kirjallinen kuuleminen)

Huoltaja ja oppilas voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Oppilaan ja huoltajan esittämät näkemykset ja selvitykset kirjataan päätöstä koskevaan asiakirjaan. Huoltajien omilla tunnuksillaan lähettämät Wilma-viestit toimivat todisteena kirjallisesta kuulemisesta. Niihin ei tarvita erikseen huoltajien allekirjoituksia. Huoltajan kuuleminen kirjataan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan kohtaan 3.3 Huoltajan näkemys oppilaalle suunnitellusta tuesta. Eli tähän kohtaan kirjataan sekä näkemys että hallintolain mukainen kirjaus, kuten edellä.

Eriävät näkemykset

Koululla on oikeus ja velvollisuus jatkaa päätösprosessia oppilaan edun mukaisesti, vaikka huoltaja olisi sitä vastaan. Oppilaskohtaisen tuen päätös voidaan tehdä siitä huolimatta, vaikka huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen, ei haluaisi tulla kuulluksi tai hän vastustaisi lapsen oppilaskohtaisia tukitoimia. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saatava suostumus menettelyyn. 

Huoltajat eivät voi kieltäytyä pedagogisesta tuesta toisin kuin opiskeluhuollollisesta tuesta.