Aika ennen sähköisiä yo-kirjoituksia päättyy tähän lukuvuoteen. Siirtyminen valtakunnalliseen sähköiseen ylioppilaskokeeseen toteutuu vaiheittain vuosien 2016–2019 aikana. Ensimmäiseksi sähköistyvät saksan, maantieteen ja filosofian kokeet syksyllä 2016. Kokonaan sähköinen ylioppilastutkinto on keväästä 2019 lähtien. Ylioppilaskirjoitusten historiassa tämä on yksi suurimmista muutoksista, mitä tämä useita sukupolvia järkkymättömänä pidetty instituutio on kokenut. Perinteiset välineet kynä, kumi ja viivoitin korvataan sähköisellä työkalulla. Konkreettinen kosketuspinta tuotettavaa aineistoon vaihtuu bittiavaruuden eri tiloihin tiedostoihin ja kansioihin. Käsin kosketeltavat välineet muuttuvat sähköisiksi sovelluksiksi. Tuottajan ja tuotettavan aineiston väliin tuntuu tulevan enemmän matkaa kuin käden, kynän ja paperin etäisyys. Tuo välimatka arveluttaa. Mikä on verkon, tietokoneen ja sovellusten toiminnan rooli tehtäviin vastaamisessa? Voiko systeemin toimintaan luottaa? Kuinka paljon tietokoneen käyttötaito mahdollistaa tai rajoittaa sisällön tuottamista? Kokelaan kannalta nämä ovat oleellisia kysymyksiä, joihin pitäisi olla vastaus ennen kirjoitustilannetta.

Sähköisten kirjoitusten vaatima tilankäyttö poikkeaa huomattavasti perinteisten kirjoitusten vaatimuksista. Paikat pitää järjestellä niin, että tietokoneet mahtuvat työpöydälle näyttöjen näkymättä toisille kokelaille. Salissa kulkee verkkojohdot palvelimen, kytkimien ja kokelaskoneiden välissä. Sähköt tulevat jokaiselle kokelaskoneelle. Palvelimilla ja kytkimillä on akkuvarmennettu sähkönsyöttö. Palvelinyksikkö ja valvontakonsolit vaativat oman tilansa.

Valvojien tehtäväkuvaan tulee kokelaiden valvonnan lisäksi laitteiston toiminnan valvontaa. Toisaalta joissakin tilanteissa nämä kaksi asiaa yhdistyvät. Esimerkiksi vilpin yritys näkyy useimmissa tilanteissa laitteen toimintahäiriönä valvontakonsolissa. Ongelmatilanteissa pitää pystyä toimimaan oikein ja nopeasti.

Miten varmistetaan, että koetilanne hoituu mahdollisimman häiriöttömästi? Moni asia helpottuu, kun voidaan käyttää hyväksi aikaisempaa kokemusta. Kokemusta on hankittu kuluvan lukuvuoden aikana kahdella valtakunnallisella harjoituskokeella ja katastrofiharjoituksilla. Valtakunnallinen harjoituskoe pidettiin kolmetuntisena äidinkielen kokeena. Kokeen tarkoituksena oli pääasiassa testata tekniikan toimivuutta koetilanteessa. Kokeeseen osallistui opiskelijoiden lisäksi opettajia. Opettajille tällainen tilaisuus on ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia kokemusta kokelaana sähköisissä kirjoituksissa. Jokainen opettaja on istunut perinteisissä kirjoituksissa kokelaan paikalla mutta sähköisissä ei. Tämä kokemus helpottaa opiskelijoiden ohjaamista kirjoitustilanteen haasteisiin. Kevään valtakunnallinen sähköisen yo –kokeen kenraaliharjoitus toteutettiin täytenä kuuden tunnin kokeena. Nyt mukana oli filosofia, maantiede ja saksa. Kielen kuuntelukoe toteutettiin yhdessä kirjallisen kokeen kanssa uuden mallin mukaisesti. Näin sähköisten kirjoitusten myötä erilliset kielten kuuntelujen päivät jäävät historiaan. Molemmat valtakunnalliset harjoitukset sujuivat hyvin. Kaikki kokelaat saivat tehtyä kokeen ilman suurempia ongelmia. Eniten haastetta molemmissa harjoituksissa tuli kokelaiden laitteiden käynnistyksestä USB –tikun avulla koejärjestelmään. Tätä prosessia joudutaan kehittämään toimivammaksi tulevaisuudessa. Kokelaiden palautteissa yllätti positiivisten kommenttien paljous, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Katastrofiharjoituksissa tekniikkaa on testattu sähkökatkojen, verkkohäiriöiden, vilpinyritysten ja laitehäiriöiden varalta. Harjoituksissa häiriötilanne aiheutetaan oikeasti ja yritetään palautua häiriöstä normaaliin toimintaan. Teknisin harjoitus pidettiin lukioiden atk-vastaavien, tietohallinnon ja kaupungin av –vastaavan kesken. Harjoituksen avulla kehitettiin sähköisten kirjoitusten salitekniikkaa toimivammaksi ja toimintaohjeita kirjoitusten valvojille. Sähköisten kirjoitusten valvojille on pidetty koulutuksia uusista toimenkuvista kirjoitustilanteissa. Harjoituskokeissa valvojilta saatujen palautteiden perusteella valvojien ohjeita on täydennetty vastaamaan paremmin kirjoitustilanteessa toimimista. Syksyn 2016 harjoituskokeeseen valmistautumiseen Kuopiossa liitettiin projekti, jonka tuloksena syntyi lukioille käsikirja sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautumista varten. Käsikirjan rakentamisvaiheessa käytiin läpi Kuopion lukioiden kirjoitustilat. Yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden kanssa määriteltiin kunkin tilan varustamiseen liittyvät tarpeet. Kaiken kaikkiaan käsikirja pitää sisällään tekniset ohjeet, roolit ja vastuut sähköisen yo-kokeen järjestämisestä kutakin lukiota varten. Lisäksi siinä kuvataan sähköisen yo-kokeen mahdollisen epäonnistumisen aiheuttavat riskit ja toimintaohjeet ongelmatilanteissa. Käsikirjaa päivitetään jokaisen kirjoitusvaiheen jälkeen saatujen kokemusten perusteella.

Kokelaiden valmiuksia sähköisen yo-kokeen suorittamiseen hankitaan lukio-opintojen alussa pidettävällä OP5 –kurssilla. Tänä vuonna kurssi toteutettiin vielä puolen kurssin mittaisena. Tulevan lukuvuoden kurssi toteutetaan saatujen palautteiden perusteella kurssin mittaisena. Näin opiskelijoiden varmistetaan riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot lukion sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttöön heti opintojen alussa. Tutuksi kurssin aikana tulevat mm. oman tietokoneen yhdistäminen lukion langattomaan verkkoon ja opiskelussa käytettävien sovellusten asentaminen tietokoneelle. Lukion sähköisten oppimisympäristöjen toiminta ja opiskelussa käytettävien sovellusten toiminta otetaan haltuun kurssin harjoituksissa. Sähköisiä kirjoituksia varten käynnistetään oma kone Abittijärjestelmään USB –tikulla ja harjoitellaan kokeessa käytettävien sovellusten hallintaa. Kurssilla tehtävissä sähköisissä kokeissa haetaan varmuutta koetilanteeseen ohjauksen avulla. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella suhtautuminen sähköisiin kokeisiin on muuttunut positiivisemmaksi saatujen koekokemusten kautta. Sähköisistä kirjoituksista löytyy lisää tietoa https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi sivulta.

Opiskelijoiden osallisuutta tieto- ja viestintätekniikan oppimiskäytön kehittämisessä kasvatettiin vuoden alussa perustetulla opiskelijoiden ICT –ryhmällä. Ryhmän tehtäväkuvaan kuuluu toimia äänenä suurimman sähköisten ympäristöjen käyttäjäryhmän puolesta. Edustajat ottavat kantaa sähköisiin ympäristöihin liittyvien käytänteiden kehittämiseen ja uusien ratkaisujen jalkauttamiseen. Kevään aikana ryhmältä on saatu tietoa ja kehitysehdotuksia sähköisten ympäristöjen toiminnasta (laitteet, verkot, sovellukset, sähköiset oppimisympäristöt, sähköiset kokeet ja sähköiset oppikirjat) eri lukioissa opiskelijoiden näkökulmasta. Kehitysehdotuksia on hyödynnetty tulevan lukuvuoden OP5 –kurssin suunnittelutyössä, opiskelijoiden valmentamisessa sähköisiin yo-kirjoituksiin sekä opiskelijoiden laitesuosituksessa. Ryhmä kokoontui kevätlukukauden aikana neljä kertaa. Edustajia ryhmässä on Kallaveden lukiosta, Lumitista, Lyseon lukiosta, Nilsiän lukiosta ja Klassillisesta lukiosta.

Tuleva lukuvuosi tuo uuden opetussuunnitelman lukion aloittaville opiskelijoille. Opetussuunnitelman henkeä korostaa elinikäisen oppimisen taidot. Sähköisten oppimis- ja koeympäristöjen käyttö kasvaa sekä sähköisen yo –kokeen kehittymisen että kasvavan sähköisten oppimateriaalien tarjonnan myötä. Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen pedagogisesti mielekkäällä tavalla on hyvä mahdollisuus monipuolistaa ja yksilöidä oppimista. Uuden Kuopion lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio tukee ideaa

Turvataan opiskelijoille mahdollisuus olla itse aktiivinen toimija omassa oppimisessaan. Opettajan ohjauksessa opiskelija voi valita itselleen sopivia oppimisentapoja ja materiaalia. Sähköisten ympäristöjen mahdollistama helppo käytettävyys ja tiedon jakaminen sekä vuorovaikutteisuus korostavat opettajan ohjaavaa roolia oppimisprosessissa.

Sähköiset ympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus oppimisessa, kuten Opiskelijoiden ICT –ryhmän viesti opettajille kertoo

Matti Lähtevänoja

Pedagogiikka pilvessä hankekoordinaattori