Saamenkielinen uskonto
Sámegielat oskkoldat
Oskkoldatoahpahusa bargu ja iešvuođat
Oskkoldatoahpahusa bargun lea addit ohppiide viiddes almmolaš čuvgehusa oskkoldatlaš ja filosofalaš gažaldagain. Sámegielat oahpahus deattuha oahppi gielalaš máhtu ja kulturduogáža ja oahpaha risttalašvuođa mearkkašumis servodahkii ja kultuvrii. Oahpahus deattuha risttalašvuođa iešguđetlágan árbevieruid ja girkoservodagaid.
Oahppi galgá dovdat, ipmirdit ja gudnejahttit juohke olbmo vuođđolágas máinnašuvvon rievtti iežas gillii ja kultuvrii: dalle go dovdá iežas duogáža, de sáhttá gudnejahttit maid eará olbmuid, gielaid ja kultuvrraid. Sápmelaš ohppiid oahpahusas earenoamáš ulbmilin leage doarjut ohppiid bajásšaddama giellaseaset, kultuvrrasaset ja servošasaset.
Oahpahus gieđahallá oskkoldat- ja eallinoaidnoárbevieruid sámiid orrunguovllus sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid eará sajis máilmmis vejolašvuođaid mielde eará eamiálbmogiid buohta. Ovdamearkan sáhttet leat sirkumpolára eamiálbmogiid oskkut, masa gullet sámiid ja eará sirkumpolára eamiálbmogiid luondduoskkut ja oskkoldatlaš ja ehtalaš árbevierut.
Oahppaávnnas ovddiida oskkoldaga ja kultuvrra gaskasaš oktavuođa ipmirdeami sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid máŋggalohkanmáhtu. Oahpahus ávkkástallá ohppiid ja sin lagasbirraseaset ja servošeaset máhtu iežas giella- ja kulturguovlluideaset luonddus, eallinvieruin, historjjás, gielain ja kultuvrrain. Earenoamážit oahppi galgá beassat dovddiidit iežas
oskkoldatkulturhistorjái: oahppat sámi oskkoldatlaš eallima ruohttasiid ja historjjálaš ja servodatlaš dáhpáhusaid ja váikkuhusaid dálá risttalaš eallimii. Oahppi galgá beassat oahpásnuvvat ruovttoguovllu materiálalaš ja vuoiŋŋalaš kulturárbái ja oaččut vásáhusaid dain, omd. bálvvosbáikkit, dološ girkosajit ja dálá girkut sihke vuoiŋŋalaš eallimii omd. sámi searvegottiid bakte.
Risttalašvuođa ja eará máilmmi oskkoldagaide laktásit filosofalaš ja ehtalaš gažaldagat. Oahpahus gieđahallá filosofiija ja etihka, masa gullet filosofalaš jurddašanvuohki ja ehtalaš eallingažaldagat. Dan lassin morálalaš árvoválljemat ja ehtalaš ákkastallamat leat guovddážis. Dasa gullet maid miellaguottut ja áigeguovdilis ehtalaš čuolbmagažaldagat mánáid ja nuoraid eallimis, lagasservodagas ja máilmmiviidosaččat. Ovdalis namahuvvon gažaldagat gieđahallojuvvojit etihka, oskku/oskkoldaga ja eallinoainnu temáid oktavuođas.
Oahpahus addá máŋggabealat dieđu sámi oskkoldatlaš eallimis ja veahkeha ipmirdit oskkoldaga sajádaga ja mearkkašumi. Oahppi oahpistuvvo krihtalaš jurddašeapmái ja guorahallat maiddái máilmmioskkoldagaid. Oahpahusas suokkardallojuvvojit oskku ja dieđu gaskavuohta sihke oskkoldagaide mihtilmas giella, symbolihkka ja doahpagat. Oskkoldat oahpahus ráhkkanahttá oskkoldagaid ja eallinoainnuid dialogaide, mii lea jođus sihke eallinoainnuid siste ja daid gaskkas. Oahpahus movttiidahttá oahppi gudnejahttit eallima, olmmošárvvu ja dan, mii lea nubbái bassi ja man son oamasta.
Oahpahus dovddiida oskkoldaga ja eará oskkoldagaid sihke eallinoainnuid ehtalaš jurddašeami ja movttiidahttá oahppi suokkardallat ieš ehtalaš gažaldagaid. Oahpahus doarju oahppi iešdovdamusa, iežas árvvus atnima ja eallindáidduid ovdáneami olles vuođđooahpahusa áigge. Oahpahus doarju oahppi identitehta ja eandalit sápmelaš oahppi kulturidentiteahta, eallinaoinnu ja máilmmigova huksema ja árvvoštallama. Oskkoldat oahpahus doarju almmolaččat oahppi ieššaddama sihke bajásšaddama dásseárvosaš servodaga vásttolaš lahttun. Sápmelaš ohppiid oahpahusa earenoamáš ulbmilin lea doarjut oahppi sámi kulturárbbi oahppama ja lasihit ja nannet ohppiid ipmárdusa ja árvvus atnima iežas kulturárbbi mearkkašumis alccesis, servošii ja servodahkii sihke eará eamiálbmogiidda. Oahppi oahpahuvvo ipmirdit ja árvvus atnit maid eará gielaid ja kultuvrraid. Oahpahusa sisdoaluid válljemis guovddážis lea risttalašvuohta sámi guovllus.
Oahpahusas guorahallat sámiid oskkodatlaš ruohttasiid ja dan sajádaga Suoma ja Eurohpa oskkoldagaid gaskkas.
Oahppi hárjeha medialohkanmáhtus ja su oahpahuvvo árvvoštallat ja geavahit sierra gálduin boahtti dieđu ja ávkkástallat dan iešguđet muttuin.
Oahpahusas gieđahallat mánáid rivttiid ja ovttaskas oahppi vásttu iežas daguin. Hárjehallat dovdo- ja gulahallanmáhtuid ja doarjut oahppi hábmet ja ákkastallat iežas oainnuid.
Oahpahus gieđahallá máná rivttiid almmolaččat, muhto maid unnitlohkui gullevaš máná sierrarivttiid. Oahpahuvvo ovddasvástádus iežas daguin. Oahpahusas hárjehallat dovdo- ja gulahallandáidduid. Oahpahus doarju máná, go son hábme ja ákkastallá iežas oainnuid. Oahppi movttiiduvvo ustitlašvuhtii, olmmošvieruide, positiiva luohkká- ja skuvlaservoša huksemii sihke doaibmat vealaheami vuostá.
Oahpahusa ulbmilat
Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoalut
Viiddes máhttin
T1 Oahpahit oahppi čiekŋudit oskkoldaga bassi girjjiide ja muitalusaide ja guovddáš ohppii S1 L1
T2 Oahpahit oahppi oahpásnuvvat oskkoldaga rituálaide, vieruide, bassi- ja oaffarbáikkiide, girkuide ja huksehusaide ja eará oskkoldaga guoski kulturmuittuide. S1 L1, L2
T3 veahkehit oahppi dovddiidit oskkoldatlaš giela erenoamáš sárgosiidda ja veardádusgovalašvuhtii S1, S2 L4, L5, L6
T4 Oahpahit oahppi ohcat, árvvoštallat ja ávkkástallat oskkoldaga guoski diehtogálduid ja oahppi iežas servoša dieđuid ja máhtuid
S1, S2, S3 L4, L5, L6
T5 Oahpahit oahpásnuvvat sámiid, Suoma ja Eurohpa oskkodatlaš ja eallingeahččastagaide vuođđuduvvi eallinoainnuid ruohttasiidda ja dálá áigái. Čiekŋudit eareanomážit lesdionistalaš lihkadussii Sámi guovllus. S1, S3 L1, L2
T6 Oahpahit oahpásnuvvat risttalašvuhtii, juvddalašvuhtii, islamoskui ja daid váikkuhusaide ja historjái Eurohpás.
S3 L2
T7 Movttiidahttit gudnejahttit iežas ja nuppi olbmo bassi sihke dovddiidit olmmošvieruid ja meannudeami almmolaččat ja oskkodatlaš dilálašvuođain
S1, S3 L2, L5, L6
T8 Oahpahit oskkoldaga ehtalaš oahpahusaid ja sierra oskkoldagaid oktasaš ehtalaš prinsihpaid birra
S1, S2, S3 L7
T9 Oahpahit ipmirdit olmmošrivttiid, sámi rivttiid ja eandalit ON:a Mánáid rivttiid, mas sisttisdollet árvvut ovttaskas ja searvvušlaš geahččanguovllus S2, S3 L2
T10 Oahpahit árvvoštallat válljášumiid ja suokkardallat doaimma duogážis váikkuheaddji árvvuid ehtalaš prinsihpaid ja bissovaš boahttevuođa geahččanguovllus S2, S3 L1, L3, L6
T11 Duddjot vejolašvuođaid ságastallat ehtalaš gažaldagain, ovdanbuktit jurgagiid ja dovdduid sihke hárjehallat ákkastallat iežas oainnuid S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7
T12 Veahkehit ja doarjut oahppi hábmet ja nannet positiiva máilmmeoainnu, iešdovddu ja luohttamuša eallimii
S3 L1
Earenoamáš sárgosat jahkeluohkáin 3-6
Jahkeluohkáin 3-6 oskkoldatoahpahusas viiddiduvvojit iežas oskkoldaga vuođđodieđut. Oahpahusas guorahallat oskkoldaga bassi girjjiid ja čálalaš ja njálmmálaš muitalusaid sihke guovddáš oahpa, ehtalaš vuođđoprinsihpaid, rituálaid ja vieruid.
Báikkálaš oahppoplánat čállojuvvojit vuođuštusaid oktasaš ulbmiliid ja sisdoallogovahallamiid vuođul nie, ahte sámegielat oahpahusa plánas lea oaidnimis sámi geahččanguovlu ja dulkojupmi vuođuštusain.
Guovddáš sisdoalut jahkeluohkáin 3-6
Sisdoalut válljejuvvojit nu, ahte dat dorjot oahppoávdnasa almmolaš ulbmiliid. Sisdoalu válljemis galgá ávkkástallat báikkálaš vejolašvuođaid ja sámi geahččanguovllu. Sisdoaluin hábmejuvvojit ollislašvuođat sierra ahkeluohkáide. Ohppiid duogáš ja vásáhusmáilbmi váldojuvvojit vuhtii sisdoaluid plánedettiin ja daid gieđahallamis.
Oahpahusa ulbmilat:
S1 Oktavuohta iežas oskkoldahkii
Sisdoaluin gieđahallat oskkoldaga gálduid, njálmmálaš dieđuid, bassi girjjiid ja olbmuid, bassi báikkiid, huksehusaid, symbolaid ja musihka. Dehálaš sisdoalut leat oahppa, dábit, rituálat, servošat ja eará oskkoldahkii gullevaš bealit. Guorahallat oskkoldaga sisdoalu dáidaga, diehtaga ja eará kultuvrra geahččanguovllus.
S2 Oskkoldagaid máilbmi
Oahpahusa sisdoalut leat risttalašvuohta, eará oskkoldagat almmolaččat ja eandalit sápmelaš konteavsttas. Dovddiidit báikkálaš risttalaš servošiidda. Sisdoaluid vuođul oahppái galgá hápmašuvvat ollislaš govva sámi ja Eurohpá oskkodatlaš ruohttasiin. Vejolašvuođa mielde váldit vuhtii oskkoldahkii laktáseaddji temáid gieđahallan medias ja populárakultuvrras.
S3 Buorre eallin
Guovddáš temát leat olmmošárvu, eallima gudnejahttin ja luonddu gáhtten. Suokkardallama vuođđun leat oahppi iežas válljemat ja doaimma duogážis váikkuheadjji árvvut. Dehálaš sisdoalut leat eallindáiddut, iešdovdamuš ja ollislaš buresbirgen. Dovddiiduvvo guovddáš ehtalaš oahpahusaide ja sierra oskkoldagaid ja geahččanguovlluid oktasaš ehtalaš ipmárdusaide.
Oahpahusvuogit:
Oahpahusas sáhttá gieđahallat áššiid muitaleami, dráma, vásáhuslašvuođa, doaibmalašvuođa ja searvvušlaš oahppanvugiiguin. Oahpahusas sáhttá ávkkástallat servoša ja ruovttuid báikkálaš máhtu ja dieđu. Eandalit sámi oahpahusas sáhttá bargat ovttas eará guovllu sámiiguin nu Suomas go dan olggobealdege.
Oskkoldaga oahpahusas sáhttá maid ávkkástallat diehtoteknihkalaš heivehusaid vai čalmmustahttá oahppi iežas aktiivvalašvuođa ja gulahallama. Ságastallan lea dehálaš oahpahushápmi dego maiddái guossit skuvllas ja guossástallamat skuvlla olggobeallai. Oahpahushápmin heivejit ovttaskas- ja joavkobarggut sihke ávdnasa sierra oahppomeriid siste ja ávnnasrásttildeaddji doaibman.
Oskkoldaga ulbmiliidda laktáseaddji guovddáš sisdoalut jahkeluohkáin 3-6
Sisdoalut válljejuvvojit nu, ahte dat dorjot oahppoávdnasa almmolaš ulbmiliid. Sisdoalu válljemis galgá ávkkástallat báikkálaš vejolašvuođaid ja sámi geahččanguovllu. Sisdoaluin hábmejuvvojit ollislašvuođat sierra ahkeluohkáide. Ohppiid duogáš ja vásáhusmáilbmi váldojuvvojit vuhtii sisdoaluid plánedettiin ja daid gieđahallamis.
Oahppi galgá oahppat ja máhttit
- muitalit Boares testamentta 1. ja 2. Movssesgirjjiid guovddáš teavsttaid sisdoalu birra
- muitalit sisdoalu guovddáš teavsttain mot Ođđa testamentta evangeliumat muitalit Jesusa eallimis ja doaimmain
- guldalit muhtin apoastal- ja bassiolbmuidmuitalusaid ja ságastallat daid birra
- válddahit báikkálaš girkuid, gávdnat luottaid risttalašvuođa historjjás báikkálaš birrasis ja guovllus ja dáid ovdandivvut
- ságastallat risttalašvuođa birra ja movt oskkolaš doaimmat bohtet ovdan eallinnjuolggadusaid, rohkosiid, gástta, ipmilbálvalusa, allabasiid, media ja dáidaga bakte
- dovdat sámi sálbmaárbevieru ja oskkoldahkii laktáseaddji musihka
Bagadallan, sierranahttin ja doarjja jahkeluohkáin 3-6
Oahpahus váldá vuhtii oahppi oskkodatlaš- ja eallinoaidnoduogáža ja giellamáhtu. Oahpahus galgá doarjut oahppi ipmirdit guovddáš doahpagiid. Oahpahus geahččala movttiidahttit oahppi oassálastit oktasaš oahppamii sihke nannet oahppi oahppanmáhtuid ja aktiivvalašvuođa.
Oahppi árvvoštallan jahkeluohkáin 3-6
Oskkoldaga oahpahusas oahppama árvvoštallan lea bagadeaddji ja movttiideaddji. Máhcahagain geahččalit roahkasmahttit oahppi čiekŋudit ja guorahallat oskkoldagaid guovddáš gálduid ja sárgosiid sihke dahkat iežas dulkojumiid. Árvvoštallama vuođđun leat máŋggabealat girjjálaš ja njálmmálaš buvttadanvuogit sihke eará vugiiguin čájehuvvon máhttu. Dehálaš lea, ahte oahppi bastá olggosbuktit iežas jurdagiid. Árvvoštallan vuođuštuvvá ii nuge detáljjaid muitimii, muhto ollislaš jurddašanmáhtu ovdáneapmái sihke dieđu heiveheapmái.
Oahpaheaddji sáhttá geavahit oskkoldatoahpahusa árvvoštallamis ávdnasa stáhtadási árvvoštallankriteraid.