7. Kiinan uskonnot
Keksinnöistä kuulu kulttuuri
Oletko käynyt syömässä kiinalaisessa ravintolassa? Jos olet, olet todennäköisesti päässyt näkemään pitkäviiksisen ja parrakkaan kiinalaisen
Keittiöjumala Zao Junin kuvan. Hänen tehtävänään on tarkkailla ja suojella aitiopaikaltaan keittiöstä kiinalaisia perheitä ja raportoida havaintojaan jumalista korkeimmalle, Jadekeisarille.
Kiinan historia on pitkä ja kulttuuri rikas. Vahvat hallitsijat ja raskaat sodat ovat jättäneet jälkensä siihen, mutta toisenlaista vivahdetta ovat tuoneet lukuisat keksinnöt kuten ruuti, silkki ja kastelujärjestelmät. Kulttuuriin kuuluu muinaista kirjallisuutta, koska kirjoitustaito tunnettiin maassa jo varhain. Tosin kertomakirjallisuus syntyi vasta 1300-luvulla. Kauan tätä ennen syntyi tietokirjallisuutta, runoutta ja uskonnollisia kirjoja ja tekstejä.
Kiinalainen kulttuuri on muodostunut ja muokkaantunut tuhansien vuosien kuluessa, monien hallitsijadynastioiden aikana. Musiikkityyli poikkeaa länsimaalaisesta musiikista mm. soittimien osalta. Peking-ooppera on levinnyt laajalle länsimaihin, mutta sitä vastoin ensimmäiset kiinalaiset rockbändit nousivat pintaan vasta 1980-luvulla. Kuvanveisto on taiteista tärkein muoto, ja sitä on harjoitettu jo 3500 vuotta.
Kiinalainen keittiö on levinnyt ympäri maailmaa. Riisin tai nuudelien ympärille on asetettu monenlaisia, usein vastakohdista muodostettuja ruokia. Eri puolilla Kiinaa ruuassa on myös eroja: on sanottu että idässä ruoka on suolaista, etelässä makeaa, lännessä tulista ja pohjoisessa hapanta. Tee on tärkeä juoma ja erityisesti vihreää teetä juodaan paljon.
Kiinan nykykulttuuri on erilaista kaupungeissa ja maaseuduilla. Maaseudulla pidetään tiukemmin kiinni perinteistä ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Kaupungeissa ilma on monin paikoin hyvin saastunutta, kuten monet vesistötkin. Työolot ovat monissa tehtaissa huonot ja tarkkailuista huolimatta mm. lapsityövoimaa käytetään. Vaikka Kiina on vaurastunut viime vuosikymmeninä, köyhyys on edelleen suuri ongelma maassa. Vaikea eettinen ongelma ulkomailla onkin halpojen kiinalaisten tuotteiden osto ja kulutus, niin ympäristön kuin ihmisoikeuksien kannalta.
Uskonnon kolme tietä
Uskonto kuului Kiinan kulttuuriin jo varhain. Shang-dynastian (2205–1766 eKr.) uskontoon kuului ylijumala Shang Ti sekä paljon luonnonjumalia, kuten jokien, pilvien ja eri ilmansuuntien jumalia. Maa oli ihmisen todellinen koti, josta hän oli syntynyt ja johon piti palata kuoleman jälkeen.
Ikivanhan kiinalaisen perinteen mukaan maailmankaikkeuden peruselementit ovat taivas, maa ja ihminen. Maailmankaikkeus muodostaa harmonisen kokonaisuuden, jota kutsutaan taoksi eli tieksi. Tao oli tärkeä käsite jo ennen taolaisuutta, ja se on kulkenut läpi Kiinan historian. Tao on kaikkien perimmäisten asioiden alku, eikä sitä voida havaita aistien avulla. Taossa maailmankaikkeuden perusvoimat ovat tasapainossa. Tao näyttäytyy kaikissa Kiinan uskonnoissa, joskin eri tavalla kussakin.
Kiinan kolme pääuskontoa ovat kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. Näistä on joskus käytetty nimeä Kiinan kolme tietä, vaikka buddhalaisuus ei olekaan syntynyt Kiinassa. Uskonto on näkyvänä osana Kiinan yhteiskuntaa, vaikka toisen maailmansodan jälkeen se on kokenut suuria vaikeuksia maassa.
Kiinan uskonnoista pisimmät perinteet on kungfutselaisuudella, toiseksi taolaisuudella. Japanin tavoin Kiinassa uskonnot eivät sulje pois toisiaan, vaan ne edustavat erilaisia teitä ja vahvistavat toisiaan. Vaikka uskonnot ovat toisinaan jopa taistelleet toisiaan vastaan, ovat ne myös sekoittuneet keskenään niin, että joskus niitä on vaikea erottaa toisistaan. Tätä uskontojen sekoittumista sanotaan synkretismiksi.
Maan kolmesta pääuskonnosta taolaisuus ja kungfutselaisuus ovat syntyneet Kiinassa, buddhalaisuus taas alun perin Nepalissa. Buddhalaisuus on myös levinnyt laajasti muualle Aasiaan. Kiinassa monenlaiset kansanuskomukset ja perinteet ovat myös osana uskonnollisuutta.
Kiinalainen aikakäsitys on syklinen, kuten muissakin Aasian uskonnoissa. Tällöin ihmisen maailma on osana maailmankaikkeutta. Molemmissa järjestyksen ja kaaoksen sekä köyhyyden ja vaurauden kaudet vuorottelevat ja kiertävät kehää.
