Oppimateriaalitehtävä
Oppimateriaalin esittely
Tunnin myötä oppilaat tutustuvat homeeseen ja sen muotoihin: ihmiselle vaaralliseen, sekä vaarattomaan. Tarkoituksena on tutkia ja ymmärtää ihmiselle haitallisen sekä haitattoman homeen ero. Vastauksia koitetaan etsiä yhdessä tutkien mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä eroa on homeisella elintarvikkeella ja homejuustolla? Miksi joissain elintarvikkeessa home on mukana tarkoituksella, kun yleinen ohjeistus on, että homeista elintarviketta ei saisi syödä? Mistä tämä ero voi johtua? Miten homejuustoa valmistetaan? Oppimiskokonaisuuden aikana oppilaat tutustuvat ilmiöön itse mikroskoopilla tutkien, hyödyntäen video- ja kirjallisuusmateriaalia, sekä internetissä tapahtuvan tiedonhaun avulla. Kokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi pistetyöskentelynä. Oppimiskokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi 3-4.-luokkalaisille.
Oppitunnin aloitus
Lähdetään selvittämään ryhmän ennakkokäsityksiä aiheesta. Taululle piirretään aluksi ison puun alaosa, sekä juuret, joihin opettaja voi kirjata oppilaiden ennakkokäsityksiä aiheesta. Opettaja voi kysellä ohjaavina kysymyksinä esimerkiksi:
-Mitä oppilaille tulee homeesta mieleen? Mitä he tietävät siitä?
-Missä arkielämän tilanteissa he ovat kohdanneet hometta?
-Onko home hyvä vai paha asia?
Lisäksi opettaja voi ohjata keskustelua myös homeiden erojen suuntaan:
-Mitä homejuusto on? Miten sitä tehdään?
-Miksi homejuustoa voi syödä? Miksi leipää ei?
-Mitä oppilaat haluaisivat tietää asiasta?
Ennakkokäsitysten kirjaamisen jälkeen lähdetään ryhmissä tutkimaan asiaa.
Pistetyöskentely
Oppilaat jaetaan n. 3-4 hengen ryhmiin. Ryhmät kiertävät oppimistilaan sijoitettuja pisteitä. Pisteet sisältävät ilmiön tutkimiseen liittyviä lähdemateriaaleja, tehtäviä, sekä itsenäistä tiedonhakua. Jokainen ryhmä saa kiertäessään mukaan tehtävämonisteen, johon on matkan aikana tarkoitus kirjata omia havaintoja, sekä ryhmän selvittämät vastaukset lähteisiin liittyviin kysymyksiin. Oppitunnin pisteet, sekä niihin liittyvät tehtävät ovat:
Piste 1. Asiantuntijan sähköposti Valiolta.
“Homejuuston valmistuksessa käytetään puhdasviljeltyä juuri homejuuston kypsytykseen tarkoitettua hometta nimeltään Penicillium roqueforti. Homejuustoon lisättävä home ei sisällä muita kuin haluttua hometta.”
Lue yllä oleva ote asiantuntijan sähköpostiviestistä ja vastaa kysymykseen, mitä hometta homejuustoon käytetään ja voisiko juuston teossa käyttää esimerkiksi homeisesta leivästä otettua hometta?
Vastaus: Homejuustoon käytetään Penicillium roqueforti -hometta. Leivässä olevaa hometta ei voi käyttää juuston valmistukseen, koska homejuustoon tarkoitettu home on puhdasviljeltyä ja juuri homejuuston kypsytykseen tarkoitettua.
Piste 2. Tiedonhaku tehtävä
Etsi seuraavilla hakusanoilla (käytä hakukoneena Googlea) ruokatieto.fi-sivustolta selitys sille, mikä aiheuttaa leivän homehtumisen? (hakusanat: elintarvike pilaantuminen).
Vastaus: Mikrobit aiheuttavat leivän homehtumisen
Piste 3. Video
Katso seuraava youtube-video: https://youtu.be/DL6kyKGRUWU. Vastaa videon perusteella seuraaviin kysymyksiin:
1. Kuinka monta kertaa homejuuston valmistuksen aikana juusto kulkee ihmisen käsien kautta?
V:10 kertaa
2. Mikä on käsin tehtävän tarkastuksen tarkoitus?
V: Tarkoituksena on, että juuston laatua valvotaan ja tarkkaillaan.
3. Milloin homejuuston valmistus aloitetaan, kun maito saapuu tilalta Valion tehtaalle?
V:Seuraavana päivänä.
Piste 4. Tutkiminen
Tällä pisteellä oppilaat saavat tutkia homejuustoa mm. mikroskoopilla (havaintojen tekeminenm mahdollista myös ilman mikroskooppia). Lisäksi homejuustoa saa tutkia maistamalla, haistamalla sekä homejuustoa saa tunnustella, miltä se tuntuu käsissä, kun sitä vaikkapa murentaa. Oppilaat kirjoittavat itse valitsemiaan kiinnostavia havaintoja ylös.
Juuson lisäksi oppilaat tutkivat homeista elintarviketta esim. homeista leipää. Maistaminen on kielletty, mutta oppilaat voivat muuten tutkia elintarviketta. Lopuksi oppilaat voivat vertailla esimerkiksi miten homeinen elintarvike eroaa homejuustosta. Onko home erilaisen näköistä tai hajuista? Tekeekö oppilaat muitakin huomioita?
Tehtävänanto:
Tutkikaa homejuustoa ja homeista elintarviketta mikroskooppia ja eri aisteja käyttäen (Huom! Homeista elintarviketta ei saa maistaa). Kirjatkaa havainnot ylös.
Apukysymyksiä:
- Onko home erilaisen näköistä tai hajuista, kun vertaatte homeista elintarviketta homejuustoon?
- Mitä muita havaintoja teitte?
Piste 5. Video
Katso seuraava youtube-video: https://www.youtube.com/watch?v=Phq4WNLpzF4. Vastaa videon perusteella seuraaviin kysymyksiin.
1. Millaista on home, joka lisätään juustomaitoon?
V: Home on kylmäkuivattua ja se tulee tehtaalle pussissa?
2. Kuinka paljon hometta tarvitaan juuston valmistukseen? Tuntuuko määrä sinusta paljolta vai vähältä? Perustele.
V: Noin 7 grammaa hometta 10 000 litraan maitoa, josta juustoa tulee noin 1200 kg. Toiseen kysymykseen ei oikeaa vastausta. Perustelu täytyy olla.
3. Mikä saostaa maidon juuston valmistuksessa ja kuinka kauan saostuminen kestää?
V: Juoksete, noin 30 min
4. Lähteekö juustosta kosteutta kypsymisen aikana?
V: Kyllä
5. Milloin juustot pussitetaan ja miksi?
V:Kolmen viikon ikään mennessä, koska homeen kasvu halutaan pysäyttää.
Piste 6. Video
Katso seuraava youtube-video:https://www.youtube.com/watch?v=7f3tgeZwsLY . Vastaa videon perusteella seuraaviin kysymyksiin.
1. Vaikuttaako homeen makuun juustossa kypsytysaika?
V: Kyllä
2. Mitkä asiat mainittiin videolla vaikuttavan aurajuuston makuun?
V:Käytetty hapate, se mitä hometta käyttää sekä kypsytyslämpötilat ja -ajat.
3. Jos olette syöneet aurajuustoa, oletteko tykänneet sen mausta? Perustelkaa vastauksenne.
- Perustelu täytyy näkyä vastuksessa.
Tunnin lopetus
Tiedon puun viimeistely
Ryhmien kierrettyä pisteet, voidaan tehdä yhteinen loppupurku. Purkaminen voidaan tehdä dialogisesti keskustellen, jolloin jokainen ryhmä saa esim. tulla täydentämään luokan yhteiseen, projektin myötä kasvaneeseen ”tiedon puuhun” uusia oksia, joihin he kirjoittavat tunnin myötä oppimiaan asioita. Opettaja voi tässä vaiheessa toimia keskustelua ohjaten, sekä kerraten ja tarkentaen oppilaiden tietämystä asiasta. Oppimiskokonaisuuden lopuksi taululle muodostuu oppilaiden ennakkokäsityksistä kasvamaan lähtenyt puu, joka lopulta tutkimisen myötä kasvaa ja haarautuu tiedon kartuttamiksi uusiksi oksiksi. Tämän tarkoitus on havainnollistaa oppilaille tutkimisprosessia, sitä mistä lähdettiin ja miten tietämystä tutkimisen myötä luokkana yhdessä laajennettiin. Mikäli oppilailta herää vielä uusia kysymyksiä voidaan luokan kanssa yhdessä kirjoittaa esimerkiksi Valiolle viestiä ja kysyä.Alakoululaisen ennakkokäsityket aiheesta ja yhtyminen arkielämään
Haastattelimme tehtävää varten erästä 1. luokan oppilasta.
Oppilaalla oli käsitys siitä, millaista homejuusto ulkoisesti ja maultaan on, mutta tarkempi tieto siitä, miten juustoa valmistetaan tai millaista juustossa oleva home on, puuttui. Oppilas ymmärsi jollain tasolla myös eron homeiseen leipään: ”Homejuusto on tehty niin, että ihminen voi syödä sitä. Homeinen leipä on ihmiselle haitallista, että voi alkaa sattua mahaan”. Tässäkin kuitenkin tarkempi käsitys asiasta, ja vastaukset etenkin kysymykseen miksi näin on, puuttuivat. Lopuksi vielä kysyimme ymmärrystä siitä, miksi jokin elintarvike pilaantuu. Oppilaalla oli käsitys siitä, että elintarvikkeesta on voinut mennä päivämäärä tai sitä säilytetty liian kauan kaapissa. Syytä sille, miksi näin tapahtuu, hän ei kuitenkaan osannut selittää. Oppilaan mukaan koulussa olisi mielenkiintoista ja kiva tutkia tätä tarkemmin. Hänen ehdotuksensa oli tutkia asiaa mm. mikroskoopin avulla.
Hyödynsimme oppilaan haastattelua oppimateriaalissa siten, että otimme lapsen ehdotuksesta pistetyöskentelyyn mukaan mikroskoopilla sekä monipuolisesti aisteilla tutkimisen. Oletamme tämäntapaisen tutkimisen motivoivan oppilaita aiheeseen sekä sen tarkasteluun. Ennakkokäsityksistä selvisi myös, että oppilaalla oli melko pintapuolinen käsitys mm. homehtumisesta tai sen syistä. Tästä syystä pyrimme löytämään materiaaliin monipuolisia lähdemateriaaleja, joiden myötä käsitys ilmiöstä kasvaisi.
Materiaalin aihe on mahdollista linkittää oppilaan arkielämään. Monet oppilaista ovat kohdanneet, tai todennäköisesti tulevat kohtaamaan jossain vaiheessa elämäänsä. Oppilaiden ennakkokäsityksisä keskustellessa esiin voi nousta homeen elintarvikkeissa esiintymisen lisäksi esimerkiksi sisäilmaongelmat. Vaikka materiaalissa käsittelemme aihetta erityisesti homejuustossa, sekä elintarvikeissa esiintyvän homeen kautta, on homehtuminen ja mikrobien lisääntyminen arjessa kuitenkin yleinen ilmiö. Materiaalia onkin mahdollista jatkojalostaa, tai linkittää halutessa mm. hygieniakasvatukseen(esim ruuanvalmistus/säilytys, käsihygienia). Ideamme materiaalin aiheeseen lähti erään alakouluikäisen itse esittämästä kysymyksestä: “Miten ihmeessä homejuustoa voi syödä, kun siinä on hometta”.Tutkiva oppiminen materiaalissa
Lähteet
Lähteet:
Sähköpostiviesti Valion työntekijältä 7.11.2018.
Youtube videot:
Aurajuuston valmistus. Maitotilalla 1/3 : https://www.youtube.com/watch?v=DL6kyKGRUWU&feature=youtu.be
Aurajuuston valmistus. Valmistus tehtaalla, osa 2/3: https://www.youtube.com/watch?v=Phq4WNLpzF4
Aurajuuston valmistus. Suomalaiseen makuun, osa 3/3: https://www.youtube.com/watch?v=7f3tgeZwsLY
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian-perusteet/elintarvikkeiden-hygieniaa-uhkaavat-tekijat/pilaantuminen
https://www.oph.fi/ops2016/perusteet