Suomi on pohjoisena maana vaihtolämpöisille matelijoille ankara elinympäristö. Suomessa elääkin vain viisi matelijalajia.

Sisilisko (Zootoca vivipara), kyy (Vipera berus) ja rantakäärme (Natrix natrix) ovat tutuimmat lajit.

Vaskitsa (Anguis fragilis) on jalaton lisko. Kangaskäärme (Coronella austriaca) on erittäin harvinainen. Suomessa niitä elää vain Ahvenanmaalla.

Rantakäärme on veden äärellä elävä laji. Se saalistaa vedestä kaloja ja sammakoita. Rantakäärme on myrkytön. Rantakäärmeitä on eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa Itämeren rannikkovyöhykkeellä.

Rantakäärmeen levinneisyyden rajoittuminen rannikolle johtuu sopivien lisääntymispaikkojen puutteesta. Rantakäärme munii kompostoituvan kasviaineksen sekaan, ja poikaset kehittyvät kompostoinnista syntyvän lämmön avulla. Tällaisia kuolleen kasviaineksen kasoja ei ole rantakäärmeelle riittävästi Sisä-Suomessa.

Kyy on tunnetuin käärmeemme. Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, ja pohjoiseen mentäessä se muuttuu harvinaiseksi.

Kyyt elävät metsissä ja soilla, ja niitä voi tavata myös veden ääreltä. Kyy on erinomainen uimari. Kyy käyttää ravinnoksi erityisesti pikkujyrsijöitä ja sammakoita. Kyyn poikaset kehittyvät naaraan sisällä kalvomaisen munan suojaamana.

Kyyllä on pahempi maine kuin millainen eläin se todellisuudessa on. Kyyn purema voi olla ihmiselle hengenvaarallinen, ja se vaatii aina lääkärihoitoa. Tärkeää on ymmärtää, että kyyt purevat ihmistä vain uhattuina, esimerkiksi jos kyyn päälle astuu. Toinen vaaran tilanne on, kun kyytä ryhdytään jahtaamaan. Normaalissa tilanteessa metsässä kulkija ei välttämättä edes huomaa kyytä, sillä kyyt pakenevat helpolla.

Sisilisko on lisko. Sen voi tavata melkeinpä mistä tahansa. Useimmiten sen huomaa paistattelemassa auringossa sopivan kiven tai kannon päällä. Kun kävelee suolla pitkospuita pitkin, sisiliskoja näkee tuon tuosta. Sisiliskot saalistavat hyönteisiä. Sisiliskon tieteellinen nimi (vivapara) tulee sen tavasta synnyttää eläviä poikasia. Todellisuudessa poikaset kehittyvät samalla tavoin kuin kyyllä naaraan sisällä kalvomaisen munan suojaamana, ja ne kuoriutuvat munintahetkellä.

Vaskitsasta ei heti tiedä, onko se lisko vai käärme. Vaskitsalta puuttuvat kokonaan raajat, minkä vuoksi se on käärmemäinen. Vaskitsa on kuitenkin lisko. Sillä on muun muassa liskoille tyypilliset silmäluomet ja korva-aukot. Vaskitsan voi tavata Etelä-Suomen metsissä. Väritykseltään se on kuparinruskea.

Kangaskäärme on erikoinen laji, ei pelkästään sen harvinaisuuden vuoksi. Sen kerrotaan käyttävän pääasiallisena ravintona sisiliskoja ja syövän jopa muita käärmeitä. Kangaskäärme on myrkytön laji.


Vaskitsan pää muistuttaa sisiliskon päätä.