Alku

Kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XI kuoli niin tuli hänen pojastaan Kaarle XII:sta uusi kuningas. Kuningas itse oli tuolloin vain 18-vuotias nuori mies, joka oli jo valmiiksi vihollisten ympäröimä. Ruotsi oli Kaarle XII:n isän ansiosta vallannut Baltian alueet ja Skånen alue (nykyisessä etelä-Ruotsissa). Venäjä, Puola ja Tanska näkivät tilaisuutensa tulleen kun nuori kunigas oli noussut valtaan ja aloittivat muodostaa liittoumaa Ruotsia vastaan. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta.

Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikan jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. Kaarle XII oli samaan aikaan matkalla päihittämään tanskalaiset joukot. Venäjä ylitti pian Tanskan antauduttua rajan ja marssi Viroon. Kuningas otti Tanskassa taistelleet joukot mukaansa ja lähti kohtaamaan ylivoimaisen vihollisensa Narvaan (Viron alueella). Kaarle voitti venäläiset Narvassa kovin menetyksin. Seuraavaksi Kaarle suuntasi katseensa Puolaan, jossa hän ja hänen Ruotsi-Suomen armeijansa pyörivät ympäri maata 6 vuotta sotien puolaisia vastaan.

Kun Kaarle taisteli Puolassa, niin samaan aikaan Pietari Suuri hyökkäsi Inkerin alueelle. Kun Puola oli kukistettu, Kaarle XII alkoi valmistella hyökkäystä Moskovaan. Tässä sotaretkessä käy niin kuin myöhemmin tulleille Napoleonille ja Hitlerille. Kaarle yritti. Kaarle XII hävisi venäläisille Pultavan taistelussa (nykyisen Ukrainan alueella) v. 1709. Hän pakeni 1000 miehen kanssa Turkkiin missä, sai taivuteltua Turkin mukaan (joksikin aikaa) sotaan Venäjää vastaan. Kuninkaan Pultavan tappion jälkeen venäläiset alkoivat miehittää Suomen vuonna 1713. Sen vaikutusvalta kesti sitten seuraavat 8 vuotta.

Suuren Pohjan sodan ja Isovihan aika Orimattilassa

Suuren Pohjan sodan alussa orimattilalaiset ratsumiehet menivät Viipuriin ja sitten Inkeriin (nykyisen Pietarin kaupungin alue) ja lopulta Narvaan. Narvan taistelun jälkeen Kaarle XII otti Hämeen ja Uudenmaan rykmentit mukaansa Puolaan ja aina Pultavaan asti kunnes ne antautuivat pääjoukkojen mukana venäläisille. Kun sotilaita ei saatu tarpeeksi niin jouduttiin pakkovärväämään sotilaita Baltian sotakentille. Sodan aikana komppanioittan sotilaita pakeni kotiin ja palasi myöhemmin takaisin armeijan palvelukseen. Sotilaskarkuruutta ei katsottu niin hyvällä muttei siitä tuomittu koskaan pahimmalla rangaistuksella eli kuolemalla.

Kun suomalaiset joukot seikkailivat kuninkaan mukana muualla niin jouduttiin kokoamaan 3 uutta jalka/ratsuväki rykmenttiä (koko maan mittainen värväys). Kun Kaarle XII kaatui Norjan tuntureilla niin jäi sinne myös 7 orimattilalaisstasotilasta.

Isovihan vaikutukset Orimattilassa olivat aikalaisille taloudellisesti pahat. Venäläiset sotajoukot eivät tappaneet ketään mutta ryöstivät ruokaa, tavaraa ja eläimiä. Miehitysaikana orimattilaisia verotettiin mielivaltaisesti. Orimattilasta vietiin noin 5 ihmistä pakosti Venäjälle. Koko Hämeessä luku oli 531 ihmistä. Orimattilaan ei tullut mitään sissitoimintaa jota kehittyi muualle Suomeen. Kansa ei pitänyt sisseistä kun nämä olivat yhtä pahoja kuin venäläiset. Orimattilassa haettiin monesta eri kylästä vapautusta veroista kahdeksi vuodeksi Venäjän miehitys ajan loputtua koska oltiin kykemättömiä maksamaan veroja emämaalle. Miehitysaika päättyi vuonna 1721.

Loppu

Kaarle XII palasi turkista vuonna 1715. Hän päätti hyökätä Tanskan hallitsemaan Norjaan jossa hän sai Oslon seudulla kirjaimillisesti kuulan kalloonsa. Kuninkaan kuoleman jälkeen säädyt menivät solmimaan rauhaa. Suuri pohjan sota päätyi 1721 Uudenkaupungin rauhaan. Venäjä otti Ruotsin hallitsemat Baltian alueet ja Kaakkois-Suomen. Venäjä kumminkin palautti suurimman osan Ruotsin Itämaasta (Suomesta) takaisin.

Kirjoittaja; Valtteri Kyöstilä ,Erkko-lukio

Lähteet;

Orimattilan historia I, 1987 Jyväskylä. Antero Penttilä, Aila Narva ja Erkki Hämäläinen.

Orimattilan Pitäjä 1923, Lahti .Atte Harden