Kilpailu

Forum 9, kpl 20-21 joitakin muistiinpanoja (9D ja 9C to 29.2.2024)

KPL 21
Keskeisiä käsitteitä, avainsanoja...
# inflaatio, hintojen nousu, deflaatio
# hintatason vaikutus kuluttamiseen
# suhdanteet, nousukausi
# hintataso, elintaso, elämänlaatu
# lama, laskusuhdanne, taantuma
# indeksi
# noususuhdanne
# kuluttajahintaindeksi, kuluttaminen, kuluttaja
# investointi
# tavarat ja palvelut
# työttömyys
# talous
# maailmanmarkkinat
# ulkomaankauppa
# verotulot, verot
# yritys


Oppilaan mielestä tärkeitä asioita...
- Deflaation seuraukset, talouskasvu heikkenee
- talousvaikeuksissa valtion verotulot vähenevät
- investoinnit vähenevät Suomessa
- inflaatio hintojen nousua ja deflaatio hintojen laskua
- valtion velka kasvaa
- nousukaudella hinnat yleensä nousevat
- verotulot väh
- talouden yleinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten kuluttamiseen
- Deflaatio on yleensä suurempi ongelma kuin inflaatio
- Jos taloudessa menee hyvin niin hinnat pyrkii nousemaan

Mikä hämmästytti?
- Deflaatio on suurempi ongelma kuin inflaatio.
- Talouskasvu hidastuu laskusuhdanteessa.
- Vessapaprun hinta 2,6 milj. bolivaria Venezuelassa
[Ns. Zimbabwen dollari oli maailman arvottomin raha.]
- Deflaatio: että ihmiset ei osta vaan odottaa hintojen
laskua edelleen.
- Työntekijöitä (pakko)lomautetaan ... automatisaatio
- Hämmästyttää se että...


Mikä asia tuntuu vaikealta muistaa tai selittää?
- Suhdannevaihtelut
- Voimakkaan inflaation vaikutus kysyntään eli vähentää
kysyntää, koska inflaatio nostaa hintoja, eikä kukaan
halua maksaa liikaa (appelsiinimehun hinta noussut paljon,
taustalla appelsiinin satotilanne yms. maailmantalouden
kriisi, Ukrainan sota)
- Hankalaa se että miten osaa liittää asiat toisiinsa loogisesti
ja perustella syy-seuraus-suhteet (synteesien tai analyysien
tekemisen ongelma)



Miten kpl 21 asiat liittyvät nykypäivään? On ajankohtainen.
- ks. yllä esim. appelsiinimehu
- talous kasvaa ja supistuu esim. hinnat nousee tosi nopeasti
ja joissain kaupoissa voi olla kalliimpaa tai halvenpaa
- esim kalan hinta kallistunut paljon, enimmäkseen lohi
- työttömyys kasvaa Suomessa
- BKT


XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX


KPL 20
Keskeisiä käsitteitä, avainsanoja...
talouskasvu
kysyntä ja tarjonta
bruttokansantuote
ympäristöongelmat
perustarpeet
markkinat
hyödykkeet
tuotannontekijät
kuluttajat
jalostus (kaivostoiminta on alkutuotantoa)
talous
pääomat
kilpailukyky / yritykset
tuotantokustannukset
elinkeinorakenne

Oppilaan mielestä tärkeitä asioita...
-


Mikä hämmästytti?
- Talouskasvu ollut länsimaissa pitkään yleisesti hyväksytty
päämäärä
- Talouskasvu saastuttaa, kuluttaa luonnonvaroja
- Tavaraa riittää hämmästyttävä määrä kaatopaikoille
ja maailman merille
- Länsimaissa tuottee halpoja, koska halpatyömaiden
työntekijöille maksetaan huonoa palkkaa tai ei palkkaa
vaan orjina muonapalkalla
- BKT ei ole käytännöllinen talouden mittari
- kaikki ihmiset eivät ajattele talouskasvua enää positiivisesti
- oman auton sijasta yhteiskäyttöauto, jossa maksetaan
käytön määrän mukaan (jakamistalous)
- hämmästyttää se että joskus on niin että kun työntekijälle
maksetaan oikein huonoa palkkaa niin silloin ei kannata
korvata työntekijää koneella (alkeellinen tuotanto, orjatyövoima)
- farkkujen tekemiseen tarvitaan puuvillaa, työvoimaa, koneita ja
laitteita, energiaa ... monimutkainen prosessi



Mikä asia tuntuu vaikealta muistaa tai selittää?
- 


Miten kpl 20 asiat liittyvät nykypäivään?
- Suomen BKT on pienentynyt 0,7 prosenttia vuoden 2023 tasosta

Monopoli





Monopoli (kreik. monopolio < monos ’yksin’ + polein ’myydä’) on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja.



Monopoleja on ollut kautta aikain mutta erityisesti itsevaltiuden ajan Euroopassa 1600-luvulla merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti yksinvaltainen hallitsija antoi tietyille yrityksille monopolioikeuksia, esimerkiksi merentakaisten siirtomaiden kaupankäynnin ja siirtomaiden taloudellisen riistämisen toteuttamiseksi.




Esim. ns. kauppakomppaniat, kuten Hollannin Itä-Intian kauppakomppania VOC.



Epädemokraattisissa eli totalitaristisissa maissa on usein monopoleja, kun valtaa pitävä diktaattori ja hänen lähipiirinsä omistaa valtion merkittävimpiä yrityksiä, joilla on monopoliasema omalla tuotantoalallaan.



Esim. Venäjä. Sosialistisen suunnitelmatalouden Neuvostoliitossa vallitsi osittain sama tilanne, mutta monopoliyritysten sijaan oli monopolistiset virastot, koska muodollisesti mitään yrityksiä ei ollut olemassa.





Systeemin rahoittaminen edellytti jatkuvia lainoja ulkomailta kuten USA:sta ja Länsi- Euroopasta (esim. bilateraalikauppa Suomen kanssa).





Natsi-Saksassa ja Mussolinin fasistisessa Italiassa oli samanlaiset rakenteet, vapaata kilpailua ei ollut vaan firmat tottelivat valtaapitäviä.




Systeemin rahoittaminen edellytti ryöstötaloutta eli aluelaajennuksia.




Monopolille ominaista on kilpailun puuttuminen ja epäluonnollisen korkea hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä.



Useimmiten voittoa maksimoidessaan monopoliyritys rajoittaa tuotantoaan markkinahinnan nostamiseksi.




Esimerkiksi tietyn maan markkinoilla jollakin myyjällä on monopoli, jos myyjä on maan ainoa myyjä Kyläkaupalla voi olla kylän kaupan monopoli, mutta ei koko kunnan kaupan monopolia.





Toisaalta jollakin yrityksellä saattaa olla monopoli tietyn hyödykkeen tuottamisessa




Mutta jos tarjolla on läheisiä substituutteja, yrityksellä ei ole välttämättä monopolivoimaa.




Jos markkinoilla on vain yksi ostaja mutta monta tuottajaa, kutsutaan markkinamuotoa monopsoniksi.




Merkantilismin ajan kustannusjärjestelmä sekä verkostomarkkinointi muistuttaa rakenteellisesti monopsonia.





Kartelli on taas tilanne, jossa useampi yritys muodostaa yhteenliittymän ja pyrkii toimimaan kuten monopoli.





Tämä rikkoo täydellisen kilpailun periaatetta, minkä vuoksi kartellit on kielletty useimmissa maissa.





Monopolit ovat tuhoon tuomittuja, koska niiden' ansaintalogiikka perustuu ota-rahat-ja-juokse-asenteelle ja moraalihasardille.






Tällöin ennemmin ja myöhemmin kaikki talouselämän osapuolet kärsivät ja alkavat vastustamaan vallitsevia vääryyksiä ja kalleutta.








Ihminen luonnostaan pyrkii kehittämään parempia ratkaisuja ja menetelmiä.







Monopoliyrityksistä lähtevät pois hyvät työntekijät ja johtajat ja jäljelle jäävät vain huonot työntekijät ja huonot johtajat.








On myös esitetty väitteitä, että monopoli ei koskaan voi olla täysin monopoliasemassa






Perustelu on että aina syntyy jotain monopolille rinnakkaista kilpailevaa kaupankäyntiä, joko virallisesti tai salaa harmaan talouden puolella.









Oligopoli on monopolin omainen tilanne jossa markkinoilla on muutama harva hallitsevassa markkina-asemassa oleva yritys.








Esim. eläinlääkäriketjut.






Duopoli on tilanne, jossa markkinoita hallitsee vain kaksi merkittävää yritystä.










Esim. K- ja S-ketjujen asema vähittäistavaran kaupassa.









Yrityksellä voi olla monopoli markkinoilla useasta syystä.











Monopolin olemassaolo on katsottu useissa maissa haitalliseksi, joten viranomaiset valvovat ja säätelevät niiden toimintaa.










Suomessa yritysten kilpailua valvoo Kilpailuvirasto, mutta se on melko voimaton. Poliitikkojen ja puolueiden myöntämät yritystukiaiset ylläpitävät monopoli- tai monopolistisia tilanteita, ja toisaalta estävät innovatiivisten yritysten menestymistä. On väitetty, että useat yritykset, jotka eivät tarvitsisi tukiaisia, niitä kuitenkin saavat. Ja ne jotka niitä tarvitsisivat eivät niitä saa. On myös monia yrityksiä, joita ylläpidetään keinotekoisesti käynnissä tukiaisten muodossa poliittisista syistä johtuen. Ts. korruptio luo monopoleja ja monopolit korruptiota. Monopolit aiheuttavat talousrikoksia. Monopoleja tms on ollut siellä, missä on vähän kilpailua. Suomessa on ollut vähän kilpailua, vaikka 1980-luvulta lähtien kaupankäynti ja yritystoiminta on kasvanut Suomessa. Vaikka rahamarkkinat vapautettiin ja Suomi integroitui talousellisesti Eurooppaan, kuten EU-jäsenyys niin Suomen taloudessa on edelleen paljon monopolistisia ja oligopolistisia rakenteita. Syitä on monia, yksi että Suomi on pieni markkina-alue, toinen että yhteiskunta ei ole täysin liberaali, kolmas että suomalaisten keskuudessa yrittäjyyteen ja kaupankäyntiin suhtaudutaan arkaillen, neljäs että lukuista pienyritykset eivät kykene menestymään ja laajentumaan. Laillinen monopoli eli akisääteinen julkinen monopoli (oikeudellinen monopoli) syntyy tilanteessa, jossa valtio saattaa rajoittaa tarjontaa lainsäädännöllä. Usein laillinen monopoli on valtion itsensä harjoittamaa liiketoimintaa. Vaihtoehtoisesti yrityksillä saattaa olla esimerkiksi patentin vuoksi laillinen yksinoikeus johonkin markkinaan. Lakisääteisen monopolin ylläpitäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia Kuten verotuksen kiristämistä ja valtion velkaantumista. Lakisääteisen monopolin omaava yritys joutuu puolustamaan monopoliaan turhin kustannuksin viestinnällä ja voimakkailla suoralla vaikuttamisella päättäjiin. Tällaisesta kokonaistaloutta vahingoittavasta hyödyntavoittelusta käytetään nimitystä välistäveto. Tavalliset monopolit joutuvat reagoimaan potentiaalisiin kilpailijoihin parantamalla toimintaansa, mutta lakisääteiset monopolit yrittävät estää kilpailua lainsäädännön kautta. Lakisääteisiä monopoleja käytetään joskus rahan keräämiseen valtiolle, mutta saman voi tehdä myös alaa verottamalla. Luonnollinen monopoli muodostuu tilanteessa, jossa yksi tuottaja pystyy toimimaan markkinoilla niin tehokkaasti, että muiden ei kannata tulla markkinoille. Tällöin yrityksellä on tuotannossa tavallisesti skaalaetu tai vaihtoehtoisesti markkinoille tulon kustannus voi olla hyvin korkea. Monille infrastruktuuriin liittyville markkinoille muodostuu luonnollisia monopoleja. Esimerkiksi TV- ja radioverkolla, sähköverkolla, vesihuollolla tai rataverkolla. Suomessa tällainen liiketoiminta on usein valtion tai kuntien harjoittamaa. Bilateraalinen monopoli -nimitystä käytetään tilanteesta, jossa sekä ostajia että myyjiä on vain yksi. Tätä voisi verrata esimerkiksi työnantajien ja ammattiliittojen palkkaneuvotteluihin, jossa osapuolia kummallakin puolella vain yksi. Monopolistinen kilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa yritykset pyrkivät erottelemaan tuotteensa, jotta pystyisivät toimimaan monopolina luomallaan markkinalla. Monopoli tuottaa tehottomuutta, kuten tuotannollista tehottomuutta, mm. monopoliyrityksen toiminta, innovointi ja kustannustehokkuuden parantaminen jäävät heikommiksi. Olettamalla yrityksen maksimoivan voittoa monopolin on optimaalista rajoittaa tuotannon määrää hinnan nostamiseksi. Tällöin yrityksen voitot kasvavat ja kuluttajien saama hyöty pienenee. Täydellisen kilpailun vallitessa yksittäiset yritykset eivät voi vaikuttaa markkinahintaan Monopolin voitto on sen kokonaistulot vähennettynä kokonaiskustannuksilla. Kysynnän joustamattomalla alueella hinnan nosto on kannattavaa, koska vähemmällä tuotannolla saa enemmän tuloja. Hintaa ei kuitenkaan kannata nostaa loputtomasti, koska yleensä kysyntä muuttuu jossain vaiheessa joustavaksi. Mutta monopolin ei siis kannata laajentaa tuotantoaan kysynnän joustamattomalle alueelle. Monopolin asettama hinta on rajakustannuksia suurempi Talousliberalismia kannattaneen professori Milton Friedmanin mukaan monopolien vastaiset lait aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Haitallisia monopoleja voidaan eliminoida poistamalla tulleja ja muuta sääntelyä, joka ylläpitää monopoleja. Myös valtio on purkanut monopoleja. Standard Oil pilkottiin osiin 1911, kun USA totesi yhtiöllä olevan monopoliasema. Monopoleja Suomessa... Valtion monopoleja Alko (viinien ja viinojen vähittäiskauppa) Veikkaus (rahapelit) VR-Yhtymä (matkustajajunaliikenne) Valtion yksityistämiä monopoleja Digita Katso myös Epätäydellinen kilpailu Markkinahäiriö Kartelli Määräävä markkina-asema Kilpailuvirasto Saalistushinnoittelu Toimialan taloustiede Lähteet Wikipedia, art. "Monopoli". Haettu 26.10.2023. HYYTINEN & MALIRANTA 2015. Ari Hyytinen & Mika Maliranta. Yritysjohdon taloustiede: Yritykset taloudessa ja taloustieteessä. Helsinki: Spillover Economics Oy, 2015, s. 37. Viitattu 1.7.2016 KUULUVAINEN &c EDS. 2012. Arto Kuuluvainen & Aki Koponen & Elias Oikarinen & Antti Ranki & Arto Ryömä & Pasi Laihinen & Annina Lehtonen (eds.) Suomen rahapelimarkkinat. Turku: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut E2/2012 (2012-11-08), s.45-48, 50, 55-58.		  

Kysyntä ja tarjonta ja kilpailu, markkinoiden epäonnistuminen, oligopolit ja monopolit

Kysyntä ja tarjonta määräävät
taloustieteen teorian mukaan
hyödykkeen hinnan ja tuotannon
määrän markkinoilla.




Kysyntää ja tarjontaa tutkimalla
voidaan kuvata ja selittää hinnan
ja tuotannon määrän muutoksia
täydellisesti kilpailuilla markkinoilla.




Malli on vain suuntaa antava
kuvattaessa epätäydellisen
kilpailun tilannetta.





Kysyntä on hyödykkeen määrä,
jonka kuluttajat ovat valmiita
ostamaan annetulla hinnalla.




Esimerkiksi kuluttaja voi
haluta ostaa 2 kg perunoita
kun kilohinta on 1 €, mutta
vain 1 kg kun kilohinta on 2 €.




Nämä hinta ja määrä -yhdistelmät
määrittävät yksittäisen kuluttajan
kysyntäkäyrän.




Koska ostajien ikä, asuinpaikka,
perhesuhteet, henkilökohtaiset
ominaisuudet ja korvaavien
hyödykkeiden saatavuus
vaihtelevat, niin vaihtelee
myös kysyntäkäyrän jyrkkyys.





Ne, jotka arvelevat
tarvitsevansa hyödykettä
eniten ovat valmiita
maksamaan siitä eniten.





Ääripäässä moni ei huoli
ko. tavaraa ilmaiseksikaan,
koska ei keksi sille mitään
käyttöä.




Kysyntäkäyrät voidaan
laskea yhteen ja näin
saada koko markkinan
kysyntäkäyrä.





Matemaattisesti se
voidaan esittää
kysyntäfunktiona.






Vähenevän rajahyödyn
mukaan kysyntä laskee
hinnan noustessa.






Rajahyöty voidaan perustella
pelkästään ostohalulla tai ostajan
subjektiivisilla ominaisuuksilla tai
materialistisemmin.






Vähenevän rajahyödyn
mallissa ostaja punnitsee
ostoksen hintaa sen
tulevaisuudessa tuomaan
ajansäästöön.





Ostettu työkalu tai väline yleensä
vähentää työaikaa, auto työmatka-
aikaa ja valmisruokien hankinta
säästää aikaa vaihtoehtoihin nähden jne.




Kysyntäkäyrää kuvataan usein hintajoustolla.




Tarjonta on se määrä, jonka tuottajat ovat
valmiita myymään annetulla hinnalla.





Esimerkiksi perunankasvattaja voi olla
valmis myymään tuhat kiloa perunaa
1 € kilohinnalla, mutta huomattavasti
enemmän, jos hinta on 2 €.





Tarjonnan tärkeimmät tekijät ovat
hyödykkeen markkinahinta ja sen
tuotannon kustannukset.





Tarjontakäyrä muodostetaan yrityksen
pitkän aikavälin kustannuskäyrän perusteella.




Yleensä tarjontakäyrän oletetaan
olevan nouseva, koska tuotannon
rajatuotot oletetaan väheneviksi
tarjonnan kasvaessa.





Mutta pitkällä aikavälillä uusien
yritysten markkinoille tulemisen
vuoksi hintaan ei välttämättä
vaikutakaan tarjonnan määrä.






Kasvavien skaalatuottojen tapauksessa
laskeva tarjontakäyrä on myös mahdollinen.






Markkinoiden tasapaino löytyy kohdasta,
jossa kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat.




Uusklassisessa taloustieteessä tämä tulos
johdetaan yhdistämällä mikrotaloustason
yksittäisten ihmisten kysynnät
makrotalouden tasolle.






Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 

Täydellinen kilpailu





Täydellinen kilpailu on
teoreettinen taloustieteellinen malli,
joka kuvaa markkinamuotoa,
jossa yhdelläkään kuluttajalla
tai tuottajalla ei ole sellaista
markkinavoimaa, että ne pystyisivät
vaikuttamaan hyödykkeen hintaan.






Jokainen ostaja ja myyjä vain havaitsee
markkinahinnan, mutta on liian pieni
tekijä markkinoilla voidakseen yksin
vaikuttaa siihen.






Kukin ostaja ja myyjä kykenee vain
reagoimaan vallitsevaan hintaan.





Täydellisen kilpailun markkinoilla
hyödykkeen hinta on alin taloudellisesti
kannattava hinta (eli hyödykkeen hinta
vastaa täsmälleen sen tuotantokustannuksia).







Tällöin hyödykettä tuotetaan suurin
mahdollinen määrä.






Perinteisen taloustieteellisen ajattelun
mukaan täydellinen kilpailu johtaa
tehokkaimpaan mahdolliseen
taloudelliseen lopputulokseen.







Kilpailun edistämistä usein pidetään
tärkeänä talouspolitiikan tavoitteena.






Täten yritysten kartellit on useimmissa
maissa kielletty.






Talouselämästä on vaikea löytää esimerkkejä,
joissa kaikki täydellisen kilpailun vaatimukset
täyttyisivät.







Kilpailu vaikuttaa kuitenkin melko täydelliseltä
mm. suuressa osassa rahoitusmarkkinoita.







Ennen kylmän sodan, öljykriisien ja EU:n aikana
syntynyttä nykyään vallitsevaa maatalouspolitiikkaa
monien maataloustuotteiden markkinat olivat
suhteellisen täydelliset.







Monien raaka-aineiden maailmanmarkkinat
ovat myös melko lähellä täydellisen
kilpailun tilannetta.






Tällöin ei vielä entiset siirtomaat olleet
päässeet vaikuttamaan maatalouteen
ym. maailmantalouteen.






Ei ole teollisuustuotteita, jolla olisi
täydellisen kilpailun markkinat.






 
Täydellisen kilpailun vaatimukset




 
Markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä.





Yksittäiset markkinatoimijat ovat pieniä,
joten yksittäisten ostajien tai myyjien
teoilla ei ole merkittävää vaikutusta
toisten ostajien tai myyjien tekoihin.






Markkinalla toimivat myyjät eivät
voi vaikuttaa hintaan: hinta on
markkinamekanismin asettama.







Homogeenisuus







Hyödykkeet ovat täydellisiä substituutteja,
eli kaikkien hyödykkeet ovat keskenään
täsmälleen samanlaisia.







Täydellinen informaatio






Kaikki ostajat ja myyjät tietävät
kaikkien ostajien ja myyjien
asettamat hinnat.







Tasavertainen pääsy tuotannontekijöiden
markkinoille.






Kaikilla markkinoilla toimivilla yrityksillä
on yhtäläinen mahdollisuus hankkia
tuotantoteknologiaa ja tuotannontekijöitä.






Markkinoille on vapaa pääsy






Mikä tahansa yritys voi vapaasti tulla
markkinalle ja poistua markkinalta.




Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 

Uusklassinen taloustiede

Joitakin kriittisiä pointteja kilpailusta ja hinnoista

... klassisen liberalistisen talousteorian mukaan:

mahdollisimman vapaa kilpailu (eli mahdollisimman suuri määrä yrityksiä)
antaa
mahdollisimman alhaiset hinnat
ja
mahdollisimman laadukkaimmat tuotteet

MUTTA...

... täysin vapaata kilpailua ei ole juuri missään, mm. luonnonolosuhteista johtuen

... vapaa kilpailu voi aiheuttaa hintatasojen levotonta heilahtelua ja myös hintojen nousua

... kun kysyntä kasvaa niin hinnat nousee

... kuluttajan näkökulmasta katsottuna on yleensä niin, että halutuilla tuotteilla on myös kalliimpi hinta

... ts. alhainen hinta ja laadukas tuote eivät voi toteutua samaan aikaan

... yrittäjän näkökulmasta on selvää, että hintaa nostetaan kysynnän kasvaessa, jotta saadaan suurempi voitto...

... ja hintaa alennetaan kysynnän vähentyessä, jotta minimoidaan yrittäjälle koituvat tappiot

... hintoja nostaa verotus, energiakustannukset, kuljetuskustannukset, liian vähäinen kilpailu (monopolit, oligopolit, duopolit, hintakartellit, tuotanto- ja yritystukiaiset, tulonsiirrot)

... alikulutus ja ylituotanto

kuluttajien ks. yllä sulkeissa
heikko
ostovoima
velkaantuminen

... markkinoiden koon vaikutus: Suomi on liian pieni ja pieniväkilukuinen ja liian harvaan asuttu markkina-alue

... ts. ei ole mahdollista, että tänne mahtuu paljon menestyviä firmoja, vaan pikemminkin

... tänne mahtuu paljon huonosti menestyviä pikkufirmoja

TAI...

... vähän hallitsevassa markkina-asemassa (oligopoli, duopoli) olevia firmoja

... mistä sitten johtuu korkeat hinnat ja paikoitellen huono laatu

Q: Onko niin, että syrjäseuduilla, suurten raha- ja hyödykevirtojen ulkopuolella, vapaa kilpailu ei onnistu eikä ole kannattavaa?

 

Alustatalous, globalisaatio, kilpailu, työmarkkinat, pätkätyö, itsetyöllistäminen

Aikaa 2 oppituntia.
Arviointi 4-10 x3.
Lue seuraava uutinen ja sen kommentit ja tee tehtävät huolellisesti.
Ei ryhmätöitä, jokainen tekee oman suorituksensa. Yhteistyö ja ajatusten vaihto luokkatoverien kanssa on kuitenkin sallittu työn aikana.


https://demokraatti.fi/paiski-toita-6-paivana-viikossa-tienaa-270-euroa-tyoelaman-painajaisuni-on-jo-taytta-arkea/

1.) Lue kyseinen uutinen huolellisesti. Selvitä seuraavat asiat, etsi niistä tietoa netistä, kuten artikkeleista, uutisista, blogeista ja keskusteluista.

a.) SAK
b.) alustatalous
c.) pätkätyö
d.) Crowdflower-alusta
e.) työvoiman kysyntä (yleisesti talousilmiönä)
f.) Burger King legal issues -wikipedia-artikkeli
g.) Hermes couriers (uutisia englannin kielellä po. tapauksesta)
h.) itsensä työllistäminen, self-employment
i.) Deliveroo
j.) Uber

2.) Millaisia kommentteja Demokraatin uutisessa on? Mihin kritiikki kohdistuu? Mitä selityksiä annetaan?

3.) Mitä muita tietoja tai asioita tai ajatuksia sinulle tuli em. tiedonhakujen mukana? Omia ajatuksia tai mielipiteitä saa toki kirjoittaa!