Työelämä, työmarkkinat

Työelämä

Sekalaisia otteita eri nettilähteistä työmarkkinoista Suomessa

Lähde: Duunitori, Työmarkkinat Suomessa 2025, verkkosivu, haettu helmikuu 2025.


Helmikuussa 2025 eniten avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla, sosiaali- ja hoiva-alalla, teollisuuden ja teknologian aloilla
sekä erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.

Syys-lokakuussa 2024 työpaikkojen tarjonta alkoi olla vähemmän kuin työpaikkojen tarjonta, eikä tilanne muuttunut
sittenkään kun alkoi joulun ja talven sesonki vaan työpaikkojen kysyntä nousi tarjontaa suuremmaksi edelleen.

Työmarkkinajärjestöt, tulopolitiikka

... järjestelmää, jossa poliittiseen päätöksentekoon tulee kansanedustajien lisäksi mukaan ulkopuoliset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt, kutsutaan KORPORATISMIKSI...
... siinä valtiovalta (hallitus) ottaa työntekijöidenja työnantajien keskusjärjestöt kolmikantaneuvotteluihin
... historiallisesti tällaista toimintaa oli Mussolinin Italiassa 1920-30-luvulla ja New Dealin / F.D. Rooseveltin USA:ssa 1930-luvulla...
... Suomessa ns. tammikuun kihlaus 1940: talvisodan johdosta työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestöt tekivät sopimuksen...
... ne tunnustivat toisensa, lupasivat rauhanomaisesta yhteistyöstä, sodan oloista johtuen kummatkin lupautuivat olla
lakkoilematta tai tekemättä työsulkua
... Suomessa ennen vanhaan tehtiin ns. TUPO-ratkaisuja (tulopoliittinen kokonaisratkaisu)
... Siinä työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt ja valtio (hallitus) sopivat isolla määräaikaisella sopimuksella palkoista ym. työsuhteitten asioista, kuten lomista.
... Jos TUPO-ratkaisua ei saatu aikaan, mentiin liittokohtaisiin eli kukin työntekijäliitto erikseen sopi työnantajaliiton kanssa...
--- maanviljelijöiden keskusliitto MTK sopii erikeen valtion kanssa maataloustukiaisista (kansallinen tuki)...
... EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) on työnantajien keskusjärjestö...
... työnantajat lopettivat TUPO-ratkaisujen tekemisen 2016 kieltäytymällä tulla neuvotteluihin...
... nykyinen Orpon hallitus 2023-26 ja työnantajat vaativat ns. vientivetoista tulopolitiikan mallia...
.... sen mukaan muiden alojen palkankorotukset eivät saa ylittää vientisektorin alojen palkankorotuksia...
... tämä johtaisi monien alojen palkkatason junnaamiseen paikallaan...
... työnantajataho ja oikeistohallitus perustelee mallia että se estää palkkaliukumat ja parantaa kilpailukykyä
... valtion neuvottelumahdollisuuksia hallitus ja työnantajat haluavat heikentää, eli valtakunnansovittelijan valtaa haluavat heikentää...
... SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto) on varsinkin teollisuuden palkansaajien keskusjärjestö...
... STTK (Suomen Teknisten Toimihenkillöiden Keskusliitto)...
... Muita merkittäviä työntekijäliittoja:
... AKT (Kuljetusala ja satamatyöläiset)
... Metalliliitto (metalliteolllisuuden työläiset)
... Paperiliitto (paperiteollisuuden työläiset)
... OAJ (opet)
... TEHY (sairaanhoitajat)
... JHL (Julkisten hyvinvointialojen Liitto)
... SUPER (lähihoitajat)
... Kannattaa kuulua ammattiliittoon...
... Mutta viime vuosina yhä useampi eroaa liitosta ja jää pelkästään työttömyyskassan jäseneksi...
... Työttömyyskassan jäsenenä ei saa esim. asianajajan apua...
... Ns. Loimaan kassa eli Yleinen työttömyyskassa YTK ei anna mitään oikeudellista apua...
... Lakkojen määrä lisääntynyt kuluvan lukukauden 2023-24 aikana, koska uusi valtioneuvosto Orpon hallitus pyrkii heikentämään sosiaaliturvaa ja palkansaajien olosuhteita, perustellen sitä
valtionvelan pienentämisellä...
(... kuitenkin Orpon hallitus on tehnyt lukuisia verohelpotuksia suurituloisille sekä ottanut kuitenkin lisää velkaa Suomen valtiolle... )
... On puhuttu jopa yleislakon aloittamisesta Suomessa...
... Erilaisia työtaistelukeinoja: poliittinen lakko, yleislakko, italialainen lakko, korpilakko, laiton lakko, työnseisaus, ulosmarssi, ylityökielto, suurlakko, mielenilmaus, tukilakko, toimintapäivä, istumalakko
... työnantajien työtaistelukeinoja: irtisanomiset / työsuhteen purkamiset, työsulku, ulkopuolisen työväen palkkaaminen, aikaisempina aikoina ja ei-demokraattisissa maissa väkivalta (esim. mellakkapoliisit, kumiluodit, kyynelkaasu, kidutus, oikeat luodit, pommit)
... Tekoälyn vaikutukset työelämään ja työnarkkinapolitiikkaan
... Syksyllä 2026 Suomessa EU-maiden suurin työttömyys, ts. työmarkkinapolitiikan voidaan sanoa epäonnistuneen taloustsantuman ja uusliberalismia vetävän valtioneuvoston aikana
... Lähes 11% ja lähes 400 000 henkeä työttömänä, ts. koskettaa ainakin 1-2 miljoonaa suomalaista suoraan ja epäsuorasti 

uutisen tarkastelu, Iltalehti 13.11.2015, Postin johtajilla kovat palkat - pääministerikin kalpenee

Päivitetty: ma 24.2.2025


linkki uutiseen
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015111320656685_uu.shtml


- postin työntekijät lakkoilevat

- eivät halua kouluttaa vuokratyöläisiä ja tulla ehkä irtisanotuiksi
myöhemmin kun nämä vuokratyöläiset saavat heidän työnsä

- vastaavasti pomoilla paljon palkkaa

- julkisuudessa esitetty toistuvasti, että Suomessa yritysjohtaminen
ei tue yrityksen yhteishenkeä

- tuloerojen ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen

- kuten taulullakin lukee tämä on osa kohujournalismiä jolla
ei ole tarkoitus auttaa yhteiskunnallisten kiistojen ratkaisussa

- postipalvelut julkisia mutta yhsityinen firma hoitaa niitä, jo
1990-luvulla posti yhtiöitettiin

- on esitetty kritiikkiä, että onko yksityistäminen ja liiketaloudellista-
minen heikentänyt palvelujen tasoa (vasemmistolainen näkemys)

- yhtiöittäminen ja yksityistäminen kasvattaa voittoja ja yleistä talous-
kehitystä eikä virkavaltainen jähmeä byrokratia (oikeistolainen näkemys)

- (ks taululla oppilaiden havainnot ukkoutuneesta johtajarakenteesta
postin hallinnossa, hyvin vähän naosjohtajia)

- markkinavoimat jyllää kaikessa, maailmassa poliittisella vallalla ja
valtioilla ei enää valtaa vaikuttaa asioihin kun kv suhdannevaihtelut
ja firmojen toiminta määrää

- on sanottu että kaikki on muuttunut bisnesajatteluksi, jopa koulutus

- julkisuudessa esitetty väitteitä että suomessa ollaan menossa juristi-
yhteiskuntaan, jossa kansalaiset ja yritykset ja yhteisöt voivat saada
oikeutensa vain oikeudenkäyntien ja tuomioistuinten kautta

- onko se kasalaisille hyvä vai huono?

- postin huonosta kulusta, virheistä, hinnoista ei voi juuri valittaa
minnekään muualle kuin oikeuteen nostamalla korvausvaatimuskanne

- ei paljoa vaikuta, yksittäinen esimerkkitapaus 2003 golfmailat posti
korvasi vasta kuluttajariitalautakunnan suosituksen jälkeen

- kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin

- kuluttajariitalautakunnassakin elinkeinoelämän ja kauppiaiden edustajat
lobbaamassa kuluttajia vastaan

- nykyhallitus mm stubb ei näe mitään väärää laillisessa verokeinottelussa
(verosuunnittelussa, omaisuudenhoidossa), ei myöskään johtajien palkoissa

- poikkeus 2013 kokoomuksen zyskowicz kritisoi yritysjohtajien "nolla-
linjaa, joka eroaa muusta nolla-linjasta siinä, että nollien eteen laittavat
itselleen ykkösen"

- kansalaisjärjestöjen pitäisi aktivoitua vaatimaan kuluttajille ja kansalaisille
parempia palveluja, vaikka oikeuteen firmoja ja viranomaisia haastamalla

- on sanottu, että suomessa on heikko kansalaisyhteiskunta

- korruptiomittauksissa transparency international ei mittaa yrityssektorilla
vallitsevaa tilannetta vain julkisen sektorin eli virkamiesten korruptiota

- silti suomi tipahtanut korruptio-rankingeissa

- vrt tilanne muissa maissa kansalaisaktivismin osalta, esim ruotsi, kanada,
usa, saksa

- muita lisäyksiä: yhä useammat yksityiset ja yritykset siirtyneet käyttämään
kuriirifirmoja jotka tehokkaampia, posti kallis ja epäluotettava

- esim dsl, matkahuolto, ups

- toisaalta nämä ovat esimerkkejä että yksityistäminen ja vapaat markkinat
tuottavat hyviä tuloksia

Liitteet:

image.jpeg