Kansantalouden kiertokulku

Kansantalouden kiertokulku, sekalaisia kommentteja, pe 25.8.23, 8A-F taloustaito-yrittäjyys

- Investointien korostaminen



<- T/K-menot, koulutus, kasvatus, innovaatiot



- Tuotannon korostaminen



<- BKT, HDI



- Vaihdannan / rahavirtojen korostaminen



<- pankkien / pörssin korostaminen



- Hinnat (korot) voivat kiihdyttää / hidastaa
osittain / kokonaan kansantalouden
kiertokulkua


- viennin korostaminen


- Palkat ovat yrityksille kustannus, mutta
toisaalta palkat luovat ostovoimaa,
kotimaista kulutuskysyntää


- Suomalaisilla perinteisesti heikko
ostovoima


<- Miksi?



- Klassisen talousteorian (liberalismin) näkemys
kysynnän ja tarjonnan laista parhaimman
hinnan saavuttamiseksi



<- Markkinoiden oletettu tehokkuus



- Vapaaseen kilpailuun kajoaminen
(esim. verot) heikentää kansantalouden
kiertokulkua



<-> inflaatio kiihtyy



- Monetarismi kannattaa vapaata kilpailua




- Keynesiläisyys toista mieltä:
julkinen valta (esim. valtio)
kontrolloi elinkeinoelämää ja
samalla subventoi sitä
suhdannetaantumien ylitse
kohti parempia aikoja





- Kansantalouden kiertokulku vaihtelee
rakenteeltaan sen mukaan millainen
maa kyseessä





- Suomi pieni markkina-alue, palvelu- ja
informaatiotalous




- Riippuvuus suhdanteista suuri





<- Vrt suuret kansantaloudest esim. Venäjä, Intia, USA,
EU:n suuret maat, Brasilia





- Yksipuolinen korostaminen jossain kansantalouden
osa-alueessa haittaa muita osia




- Valtion ja "kansan" dissaaminen / unohtaminen ja
vain että yritykset maailmassa tärkeitä
(ns. anarkoliberalismi)