Kansantalouden kiertokulku

Kansantalouden kiertokulku, sekalaisia kommentteja, pe 25.8.23, 8A-F taloustaito-yrittäjyys

- Investointien korostaminen



<- T/K-menot, koulutus, kasvatus, innovaatiot



- Tuotannon korostaminen



<- BKT, HDI



- Vaihdannan / rahavirtojen korostaminen



<- pankkien / pörssin korostaminen



- Hinnat (korot) voivat kiihdyttää / hidastaa
osittain / kokonaan kansantalouden
kiertokulkua


- viennin korostaminen


- Palkat ovat yrityksille kustannus, mutta
toisaalta palkat luovat ostovoimaa,
kotimaista kulutuskysyntää


- Suomalaisilla perinteisesti heikko
ostovoima


<- Miksi?



- Klassisen talousteorian (liberalismin) näkemys
kysynnän ja tarjonnan laista parhaimman
hinnan saavuttamiseksi



<- Markkinoiden oletettu tehokkuus



- Vapaaseen kilpailuun kajoaminen
(esim. verot) heikentää kansantalouden
kiertokulkua



<-> inflaatio kiihtyy



- Monetarismi kannattaa vapaata kilpailua




- Keynesiläisyys toista mieltä:
julkinen valta (esim. valtio)
kontrolloi elinkeinoelämää ja
samalla subventoi sitä
suhdannetaantumien ylitse
kohti parempia aikoja





- Kansantalouden kiertokulku vaihtelee
rakenteeltaan sen mukaan millainen
maa kyseessä





- Suomi pieni markkina-alue, palvelu- ja
informaatiotalous




- Riippuvuus suhdanteista suuri





<- Vrt suuret kansantaloudest esim. Venäjä, Intia, USA,
EU:n suuret maat, Brasilia





- Yksipuolinen korostaminen jossain kansantalouden
osa-alueessa haittaa muita osia




- Valtion ja "kansan" dissaaminen / unohtaminen ja
vain että yritykset maailmassa tärkeitä
(ns. anarkoliberalismi)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä