Kysyntä ja tarjonta ja kilpailu, markkinoiden epäonnistuminen, oligopolit ja monopolit
Kysyntä ja tarjonta määräävät
taloustieteen teorian mukaan
hyödykkeen hinnan ja tuotannon
määrän markkinoilla.
Kysyntää ja tarjontaa tutkimalla
voidaan kuvata ja selittää hinnan
ja tuotannon määrän muutoksia
täydellisesti kilpailuilla markkinoilla.
Malli on vain suuntaa antava
kuvattaessa epätäydellisen
kilpailun tilannetta.
Kysyntä on hyödykkeen määrä,
jonka kuluttajat ovat valmiita
ostamaan annetulla hinnalla.
Esimerkiksi kuluttaja voi
haluta ostaa 2 kg perunoita
kun kilohinta on 1 €, mutta
vain 1 kg kun kilohinta on 2 €.
Nämä hinta ja määrä -yhdistelmät
määrittävät yksittäisen kuluttajan
kysyntäkäyrän.
Koska ostajien ikä, asuinpaikka,
perhesuhteet, henkilökohtaiset
ominaisuudet ja korvaavien
hyödykkeiden saatavuus
vaihtelevat, niin vaihtelee
myös kysyntäkäyrän jyrkkyys.
Ne, jotka arvelevat
tarvitsevansa hyödykettä
eniten ovat valmiita
maksamaan siitä eniten.
Ääripäässä moni ei huoli
ko. tavaraa ilmaiseksikaan,
koska ei keksi sille mitään
käyttöä.
Täydellisen kilpailun markkinoilla
hyödykkeen hinta on alin taloudellisesti
kannattava hinta (eli hyödykkeen hinta
vastaa täsmälleen sen tuotantokustannuksia).
Tällöin hyödykettä tuotetaan suurin
mahdollinen määrä.
Perinteisen taloustieteellisen ajattelun
mukaan täydellinen kilpailu johtaa
tehokkaimpaan mahdolliseen
taloudelliseen lopputulokseen.
Kilpailun edistämistä usein pidetään
tärkeänä talouspolitiikan tavoitteena.
Täten yritysten kartellit on useimmissa
maissa kielletty.
taloustieteen teorian mukaan
hyödykkeen hinnan ja tuotannon
määrän markkinoilla.
Kysyntää ja tarjontaa tutkimalla
voidaan kuvata ja selittää hinnan
ja tuotannon määrän muutoksia
täydellisesti kilpailuilla markkinoilla.
Malli on vain suuntaa antava
kuvattaessa epätäydellisen
kilpailun tilannetta.
Kysyntä on hyödykkeen määrä,
jonka kuluttajat ovat valmiita
ostamaan annetulla hinnalla.
Esimerkiksi kuluttaja voi
haluta ostaa 2 kg perunoita
kun kilohinta on 1 €, mutta
vain 1 kg kun kilohinta on 2 €.
Nämä hinta ja määrä -yhdistelmät
määrittävät yksittäisen kuluttajan
kysyntäkäyrän.
Koska ostajien ikä, asuinpaikka,
perhesuhteet, henkilökohtaiset
ominaisuudet ja korvaavien
hyödykkeiden saatavuus
vaihtelevat, niin vaihtelee
myös kysyntäkäyrän jyrkkyys.
Ne, jotka arvelevat
tarvitsevansa hyödykettä
eniten ovat valmiita
maksamaan siitä eniten.
Ääripäässä moni ei huoli
ko. tavaraa ilmaiseksikaan,
koska ei keksi sille mitään
käyttöä.
Kysyntäkäyrät voidaan
laskea yhteen ja näin
saada koko markkinan
kysyntäkäyrä.
Matemaattisesti se
voidaan esittää
kysyntäfunktiona.
Vähenevän rajahyödyn
mukaan kysyntä laskee
hinnan noustessa.
Rajahyöty voidaan perustella
pelkästään ostohalulla tai ostajan
subjektiivisilla ominaisuuksilla tai
materialistisemmin.
Vähenevän rajahyödyn
mallissa ostaja punnitsee
ostoksen hintaa sen
tulevaisuudessa tuomaan
ajansäästöön.
Ostettu työkalu tai väline yleensä
vähentää työaikaa, auto työmatka-
aikaa ja valmisruokien hankinta
säästää aikaa vaihtoehtoihin nähden jne.
Kysyntäkäyrää kuvataan usein hintajoustolla.
laskea yhteen ja näin
saada koko markkinan
kysyntäkäyrä.
Matemaattisesti se
voidaan esittää
kysyntäfunktiona.
Vähenevän rajahyödyn
mukaan kysyntä laskee
hinnan noustessa.
Rajahyöty voidaan perustella
pelkästään ostohalulla tai ostajan
subjektiivisilla ominaisuuksilla tai
materialistisemmin.
Vähenevän rajahyödyn
mallissa ostaja punnitsee
ostoksen hintaa sen
tulevaisuudessa tuomaan
ajansäästöön.
Ostettu työkalu tai väline yleensä
vähentää työaikaa, auto työmatka-
aikaa ja valmisruokien hankinta
säästää aikaa vaihtoehtoihin nähden jne.
Kysyntäkäyrää kuvataan usein hintajoustolla.
Tarjonta on se määrä, jonka tuottajat ovat
valmiita myymään annetulla hinnalla.
Esimerkiksi perunankasvattaja voi olla
valmis myymään tuhat kiloa perunaa
1 € kilohinnalla, mutta huomattavasti
enemmän, jos hinta on 2 €.
Tarjonnan tärkeimmät tekijät ovat
hyödykkeen markkinahinta ja sen
tuotannon kustannukset.
Tarjontakäyrä muodostetaan yrityksen
pitkän aikavälin kustannuskäyrän perusteella.
Yleensä tarjontakäyrän oletetaan
olevan nouseva, koska tuotannon
rajatuotot oletetaan väheneviksi
tarjonnan kasvaessa.
Mutta pitkällä aikavälillä uusien
yritysten markkinoille tulemisen
vuoksi hintaan ei välttämättä
vaikutakaan tarjonnan määrä.
Kasvavien skaalatuottojen tapauksessa
laskeva tarjontakäyrä on myös mahdollinen.
valmiita myymään annetulla hinnalla.
Esimerkiksi perunankasvattaja voi olla
valmis myymään tuhat kiloa perunaa
1 € kilohinnalla, mutta huomattavasti
enemmän, jos hinta on 2 €.
Tarjonnan tärkeimmät tekijät ovat
hyödykkeen markkinahinta ja sen
tuotannon kustannukset.
Tarjontakäyrä muodostetaan yrityksen
pitkän aikavälin kustannuskäyrän perusteella.
Yleensä tarjontakäyrän oletetaan
olevan nouseva, koska tuotannon
rajatuotot oletetaan väheneviksi
tarjonnan kasvaessa.
Mutta pitkällä aikavälillä uusien
yritysten markkinoille tulemisen
vuoksi hintaan ei välttämättä
vaikutakaan tarjonnan määrä.
Kasvavien skaalatuottojen tapauksessa
laskeva tarjontakäyrä on myös mahdollinen.
Markkinoiden tasapaino löytyy kohdasta,
jossa kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat.
Uusklassisessa taloustieteessä tämä tulos
johdetaan yhdistämällä mikrotaloustason
yksittäisten ihmisten kysynnät
makrotalouden tasolle.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Täydellinen kilpailu
Täydellinen kilpailu on
teoreettinen taloustieteellinen malli,
joka kuvaa markkinamuotoa,
jossa yhdelläkään kuluttajalla
tai tuottajalla ei ole sellaista
markkinavoimaa, että ne pystyisivät
vaikuttamaan hyödykkeen hintaan.
Jokainen ostaja ja myyjä vain havaitsee
markkinahinnan, mutta on liian pieni
tekijä markkinoilla voidakseen yksin
vaikuttaa siihen.
Kukin ostaja ja myyjä kykenee vain
reagoimaan vallitsevaan hintaan.
jossa kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat.
Uusklassisessa taloustieteessä tämä tulos
johdetaan yhdistämällä mikrotaloustason
yksittäisten ihmisten kysynnät
makrotalouden tasolle.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Täydellinen kilpailu
Täydellinen kilpailu on
teoreettinen taloustieteellinen malli,
joka kuvaa markkinamuotoa,
jossa yhdelläkään kuluttajalla
tai tuottajalla ei ole sellaista
markkinavoimaa, että ne pystyisivät
vaikuttamaan hyödykkeen hintaan.
Jokainen ostaja ja myyjä vain havaitsee
markkinahinnan, mutta on liian pieni
tekijä markkinoilla voidakseen yksin
vaikuttaa siihen.
Kukin ostaja ja myyjä kykenee vain
reagoimaan vallitsevaan hintaan.
Täydellisen kilpailun markkinoilla
hyödykkeen hinta on alin taloudellisesti
kannattava hinta (eli hyödykkeen hinta
vastaa täsmälleen sen tuotantokustannuksia).
Tällöin hyödykettä tuotetaan suurin
mahdollinen määrä.
Perinteisen taloustieteellisen ajattelun
mukaan täydellinen kilpailu johtaa
tehokkaimpaan mahdolliseen
taloudelliseen lopputulokseen.
Kilpailun edistämistä usein pidetään
tärkeänä talouspolitiikan tavoitteena.
Täten yritysten kartellit on useimmissa
maissa kielletty.
Talouselämästä on vaikea löytää esimerkkejä,
joissa kaikki täydellisen kilpailun vaatimukset
täyttyisivät.
Kilpailu vaikuttaa kuitenkin melko täydelliseltä
mm. suuressa osassa rahoitusmarkkinoita.
Ennen kylmän sodan, öljykriisien ja EU:n aikana
syntynyttä nykyään vallitsevaa maatalouspolitiikkaa
monien maataloustuotteiden markkinat olivat
suhteellisen täydelliset.
Monien raaka-aineiden maailmanmarkkinat
ovat myös melko lähellä täydellisen
kilpailun tilannetta.
Tällöin ei vielä entiset siirtomaat olleet
päässeet vaikuttamaan maatalouteen
ym. maailmantalouteen.
joissa kaikki täydellisen kilpailun vaatimukset
täyttyisivät.
Kilpailu vaikuttaa kuitenkin melko täydelliseltä
mm. suuressa osassa rahoitusmarkkinoita.
Ennen kylmän sodan, öljykriisien ja EU:n aikana
syntynyttä nykyään vallitsevaa maatalouspolitiikkaa
monien maataloustuotteiden markkinat olivat
suhteellisen täydelliset.
Monien raaka-aineiden maailmanmarkkinat
ovat myös melko lähellä täydellisen
kilpailun tilannetta.
Tällöin ei vielä entiset siirtomaat olleet
päässeet vaikuttamaan maatalouteen
ym. maailmantalouteen.
Ei ole teollisuustuotteita, jolla olisi
täydellisen kilpailun markkinat.
täydellisen kilpailun markkinat.
Täydellisen kilpailun vaatimukset
Markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä.
Yksittäiset markkinatoimijat ovat pieniä,
joten yksittäisten ostajien tai myyjien
teoilla ei ole merkittävää vaikutusta
toisten ostajien tai myyjien tekoihin.
Markkinalla toimivat myyjät eivät
voi vaikuttaa hintaan: hinta on
markkinamekanismin asettama.
joten yksittäisten ostajien tai myyjien
teoilla ei ole merkittävää vaikutusta
toisten ostajien tai myyjien tekoihin.
Markkinalla toimivat myyjät eivät
voi vaikuttaa hintaan: hinta on
markkinamekanismin asettama.
Homogeenisuus
Hyödykkeet ovat täydellisiä substituutteja,
eli kaikkien hyödykkeet ovat keskenään
täsmälleen samanlaisia.
eli kaikkien hyödykkeet ovat keskenään
täsmälleen samanlaisia.
Täydellinen informaatio
Kaikki ostajat ja myyjät tietävät
kaikkien ostajien ja myyjien
asettamat hinnat.
kaikkien ostajien ja myyjien
asettamat hinnat.
Tasavertainen pääsy tuotannontekijöiden
markkinoille.
markkinoille.
Kaikilla markkinoilla toimivilla yrityksillä
on yhtäläinen mahdollisuus hankkia
tuotantoteknologiaa ja tuotannontekijöitä.
on yhtäläinen mahdollisuus hankkia
tuotantoteknologiaa ja tuotannontekijöitä.
Markkinoille on vapaa pääsy
Mikä tahansa yritys voi vapaasti tulla
markkinalle ja poistua markkinalta.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Uusklassinen taloustiede
markkinalle ja poistua markkinalta.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Uusklassinen taloustiede