Monopoli (kreik. monopolio < monos ’yksin’ + polein ’myydä’) on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopoleja on ollut kautta aikain mutta erityisesti itsevaltiuden ajan Euroopassa 1600-luvulla merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti yksinvaltainen hallitsija antoi tietyille yrityksille monopolioikeuksia, esimerkiksi merentakaisten siirtomaiden kaupankäynnin ja siirtomaiden taloudellisen riistämisen toteuttamiseksi. Esim. ns. kauppakomppaniat, kuten Hollannin Itä-Intian kauppakomppania VOC. Epädemokraattisissa eli totalitaristisissa maissa on usein monopoleja, kun valtaa pitävä diktaattori ja hänen lähipiirinsä omistaa valtion merkittävimpiä yrityksiä, joilla on monopoliasema omalla tuotantoalallaan. Esim. Venäjä. Sosialistisen suunnitelmatalouden Neuvostoliitossa vallitsi osittain sama tilanne, mutta monopoliyritysten sijaan oli monopolistiset virastot, koska muodollisesti mitään yrityksiä ei ollut olemassa. Systeemin rahoittaminen edellytti jatkuvia lainoja ulkomailta kuten USA:sta ja Länsi- Euroopasta (esim. bilateraalikauppa Suomen kanssa). Natsi-Saksassa ja Mussolinin fasistisessa Italiassa oli samanlaiset rakenteet, vapaata kilpailua ei ollut vaan firmat tottelivat valtaapitäviä. Systeemin rahoittaminen edellytti ryöstötaloutta eli aluelaajennuksia. Monopolille ominaista on kilpailun puuttuminen ja epäluonnollisen korkea hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Useimmiten voittoa maksimoidessaan monopoliyritys rajoittaa tuotantoaan markkinahinnan nostamiseksi. Esimerkiksi tietyn maan markkinoilla jollakin myyjällä on monopoli, jos myyjä on maan ainoa myyjä Kyläkaupalla voi olla kylän kaupan monopoli, mutta ei koko kunnan kaupan monopolia. Toisaalta jollakin yrityksellä saattaa olla monopoli tietyn hyödykkeen tuottamisessa Mutta jos tarjolla on läheisiä substituutteja, yrityksellä ei ole välttämättä monopolivoimaa. Jos markkinoilla on vain yksi ostaja mutta monta tuottajaa, kutsutaan markkinamuotoa monopsoniksi. Merkantilismin ajan kustannusjärjestelmä sekä verkostomarkkinointi muistuttaa rakenteellisesti monopsonia. Kartelli on taas tilanne, jossa useampi yritys muodostaa yhteenliittymän ja pyrkii toimimaan kuten monopoli. Tämä rikkoo täydellisen kilpailun periaatetta, minkä vuoksi kartellit on kielletty useimmissa maissa. Monopolit ovat tuhoon tuomittuja, koska niiden' ansaintalogiikka perustuu ota-rahat-ja-juokse-asenteelle ja moraalihasardille. Tällöin ennemmin ja myöhemmin kaikki talouselämän osapuolet kärsivät ja alkavat vastustamaan vallitsevia vääryyksiä ja kalleutta. Ihminen luonnostaan pyrkii kehittämään parempia ratkaisuja ja menetelmiä. Monopoliyrityksistä lähtevät pois hyvät työntekijät ja johtajat ja jäljelle jäävät vain huonot työntekijät ja huonot johtajat. On myös esitetty väitteitä, että monopoli ei koskaan voi olla täysin monopoliasemassa Perustelu on että aina syntyy jotain monopolille rinnakkaista kilpailevaa kaupankäyntiä, joko virallisesti tai salaa harmaan talouden puolella. Oligopoli on monopolin omainen tilanne jossa markkinoilla on muutama harva hallitsevassa markkina-asemassa oleva yritys. Esim. eläinlääkäriketjut. Duopoli on tilanne, jossa markkinoita hallitsee vain kaksi merkittävää yritystä. Esim. K- ja S-ketjujen asema vähittäistavaran kaupassa. Yrityksellä voi olla monopoli markkinoilla useasta syystä. Monopolin olemassaolo on katsottu useissa maissa haitalliseksi, joten viranomaiset valvovat ja säätelevät niiden toimintaa. Suomessa yritysten kilpailua valvoo Kilpailuvirasto, mutta se on melko voimaton. Poliitikkojen ja puolueiden myöntämät yritystukiaiset ylläpitävät monopoli- tai monopolistisia tilanteita, ja toisaalta estävät innovatiivisten yritysten menestymistä. On väitetty, että useat yritykset, jotka eivät tarvitsisi tukiaisia, niitä kuitenkin saavat. Ja ne jotka niitä tarvitsisivat eivät niitä saa. On myös monia yrityksiä, joita ylläpidetään keinotekoisesti käynnissä tukiaisten muodossa poliittisista syistä johtuen. Ts. korruptio luo monopoleja ja monopolit korruptiota. Monopolit aiheuttavat talousrikoksia. Monopoleja tms on ollut siellä, missä on vähän kilpailua. Suomessa on ollut vähän kilpailua, vaikka 1980-luvulta lähtien kaupankäynti ja yritystoiminta on kasvanut Suomessa. Vaikka rahamarkkinat vapautettiin ja Suomi integroitui talousellisesti Eurooppaan, kuten EU-jäsenyys niin Suomen taloudessa on edelleen paljon monopolistisia ja oligopolistisia rakenteita. Syitä on monia, yksi että Suomi on pieni markkina-alue, toinen että yhteiskunta ei ole täysin liberaali, kolmas että suomalaisten keskuudessa yrittäjyyteen ja kaupankäyntiin suhtaudutaan arkaillen, neljäs että lukuista pienyritykset eivät kykene menestymään ja laajentumaan. Laillinen monopoli eli akisääteinen julkinen monopoli (oikeudellinen monopoli) syntyy tilanteessa, jossa valtio saattaa rajoittaa tarjontaa lainsäädännöllä. Usein laillinen monopoli on valtion itsensä harjoittamaa liiketoimintaa. Vaihtoehtoisesti yrityksillä saattaa olla esimerkiksi patentin vuoksi laillinen yksinoikeus johonkin markkinaan. Lakisääteisen monopolin ylläpitäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia Kuten verotuksen kiristämistä ja valtion velkaantumista. Lakisääteisen monopolin omaava yritys joutuu puolustamaan monopoliaan turhin kustannuksin viestinnällä ja voimakkailla suoralla vaikuttamisella päättäjiin. Tällaisesta kokonaistaloutta vahingoittavasta hyödyntavoittelusta käytetään nimitystä välistäveto. Tavalliset monopolit joutuvat reagoimaan potentiaalisiin kilpailijoihin parantamalla toimintaansa, mutta lakisääteiset monopolit yrittävät estää kilpailua lainsäädännön kautta. Lakisääteisiä monopoleja käytetään joskus rahan keräämiseen valtiolle, mutta saman voi tehdä myös alaa verottamalla. Luonnollinen monopoli muodostuu tilanteessa, jossa yksi tuottaja pystyy toimimaan markkinoilla niin tehokkaasti, että muiden ei kannata tulla markkinoille. Tällöin yrityksellä on tuotannossa tavallisesti skaalaetu tai vaihtoehtoisesti markkinoille tulon kustannus voi olla hyvin korkea. Monille infrastruktuuriin liittyville markkinoille muodostuu luonnollisia monopoleja. Esimerkiksi TV- ja radioverkolla, sähköverkolla, vesihuollolla tai rataverkolla. Suomessa tällainen liiketoiminta on usein valtion tai kuntien harjoittamaa. Bilateraalinen monopoli -nimitystä käytetään tilanteesta, jossa sekä ostajia että myyjiä on vain yksi. Tätä voisi verrata esimerkiksi työnantajien ja ammattiliittojen palkkaneuvotteluihin, jossa osapuolia kummallakin puolella vain yksi. Monopolistinen kilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa yritykset pyrkivät erottelemaan tuotteensa, jotta pystyisivät toimimaan monopolina luomallaan markkinalla. Monopoli tuottaa tehottomuutta, kuten tuotannollista tehottomuutta, mm. monopoliyrityksen toiminta, innovointi ja kustannustehokkuuden parantaminen jäävät heikommiksi. Olettamalla yrityksen maksimoivan voittoa monopolin on optimaalista rajoittaa tuotannon määrää hinnan nostamiseksi. Tällöin yrityksen voitot kasvavat ja kuluttajien saama hyöty pienenee. Täydellisen kilpailun vallitessa yksittäiset yritykset eivät voi vaikuttaa markkinahintaan Monopolin voitto on sen kokonaistulot vähennettynä kokonaiskustannuksilla. Kysynnän joustamattomalla alueella hinnan nosto on kannattavaa, koska vähemmällä tuotannolla saa enemmän tuloja. Hintaa ei kuitenkaan kannata nostaa loputtomasti, koska yleensä kysyntä muuttuu jossain vaiheessa joustavaksi. Mutta monopolin ei siis kannata laajentaa tuotantoaan kysynnän joustamattomalle alueelle. Monopolin asettama hinta on rajakustannuksia suurempi Talousliberalismia kannattaneen professori Milton Friedmanin mukaan monopolien vastaiset lait aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Haitallisia monopoleja voidaan eliminoida poistamalla tulleja ja muuta sääntelyä, joka ylläpitää monopoleja. Myös valtio on purkanut monopoleja. Standard Oil pilkottiin osiin 1911, kun USA totesi yhtiöllä olevan monopoliasema. Monopoleja Suomessa... Valtion monopoleja Alko (viinien ja viinojen vähittäiskauppa) Veikkaus (rahapelit) VR-Yhtymä (matkustajajunaliikenne) Valtion yksityistämiä monopoleja Digita Katso myös Epätäydellinen kilpailu Markkinahäiriö Kartelli Määräävä markkina-asema Kilpailuvirasto Saalistushinnoittelu Toimialan taloustiede Lähteet Wikipedia, art. "Monopoli". Haettu 26.10.2023. HYYTINEN & MALIRANTA 2015. Ari Hyytinen & Mika Maliranta. Yritysjohdon taloustiede: Yritykset taloudessa ja taloustieteessä. Helsinki: Spillover Economics Oy, 2015, s. 37. Viitattu 1.7.2016 KUULUVAINEN &c EDS. 2012. Arto Kuuluvainen & Aki Koponen & Elias Oikarinen & Antti Ranki & Arto Ryömä & Pasi Laihinen & Annina Lehtonen (eds.) Suomen rahapelimarkkinat. Turku: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut E2/2012 (2012-11-08), s.45-48, 50, 55-58.