Suhdannevaihtelut

Kpl 22, Forum 9, Keinoja talouskasvun tukemiseen

Noususuhdanne N vai laskusuhdanne L ?

_____ Valtion velkaantuminen hidastuu.
_____ Korkoja nostetaan.
_____ Suuria rakennushankkeita käynnistetään.
_____ Veroja kiristetään.
_____ Työttömyys lisääntyy.
_____ Työttömyys vähenee.
_____ Hinnat nousee (inflaatio kiihtyy)
_____ Hinnat laskee (deflaatio)
_____ Vienti vetää.

Oikein O vai väärin V?

_____ Rahapolitiikkaan kuuluu veroista päättäminen
_____ Suomen talouspolitiikasta päättää pääosin Euroopan talous- ja rahaliitto.
_____ Finanssipolitiikassa päätetään rahan hinnasta.
_____ Finanssipolitiikkaan kuuluu myös veroista päättäminen.
_____ Suomen keskuspankki päättää maan korkotasosta.

noususuhdanteen valhe

Nousukauden valhe (Toinen näkökulma noususuhdanteeseen)
- tehtaat eivät välttämättä lisääkään tuotantoaan todellisten
kauppojen ja tehdyn tuotannon sijasta aletaankin uskoa
epärealistisia tuotto-odotuksia



- aletaan kaunistelemaan toimintakertomuksia
- laajentamiset tehdäänkin huolimattomasti ja todellisuudessa
lisätäänkin kustannuksia
- uudet työpaikat syntyvät keinotekoisesti





- lisääntyvä kilpailu johtaakin oligopoleihin, kartelleihin ja
sisäpiirikauppoihin ja muuhun vapaan kilpailun vääristymiseen
- työhönotto saattaa esim. palvella paikallis- ja aluepoliittisia
juonitteluja... korruptio, nepotismi





- pienikin palkankorotus + räikeä mainonta saa ihmiset /
yritykset törsäämään
- toiminnan laajentaminen ei ole aina toiminnan tehostamista
vaan jopa päinvastoin tehottomuuden lisäämistä






- palkkaamisessa lipsumista, ylisuuria palkankorotuksia,
eikä työn tuloksen perusteella
- lopulta: miten paljon noususuhdanteen ylläpito alkaa olla
valehtelua ja petosta?







- Epämiellyttäviä tappioita ja tulosvaroituksia ei haluta
kohdata eikä hyväksyä
- asetetaan täysin epärealistisia ja ylioptimistisia odotuksia ja
tavoitteita varsinkin ulkomaan markkinoihin ja yritysostoihin
/ fuusioihin ulkomailta







- riskejä ei haluta kuunnella ja tunnustaa
- pessimistit ja varoittelijat irtisanotaan tai syrjäytetään
- itsekritiikki puuttuu







- vaikka kaikki mittarit näyttäisivät selvästi jopa miinusta, niin
silti vielä uskotaan johonkin tuotteeseen, firmaan,
myyntistrategiaan, “kasvuennusteeseen”, yksityisten
kotitalouksien kysyntään ym. ym.







- Ennakkoluulottoman ja valistuneen tiedon tilalle tulee
ennakkoluuloinen ja sokea usko
- se on pikemminkin hölmöläistä kiihkomielisyyttä
- lopulta romahdus tulee liian monelle täytenä yllätyksenä
ja liian myöhään







- yrityksissä ja yleensä yhteiskunnassa tuottojen ja tulonjaon
epäreiluus lisääntyy noususuhdanteen aikana,
hyväveliverkostot, kuppikunnat, työsyrjintä, kartellit, oligopolit
- toisaalta voidaan väittää, että niitä on myös taantuman aikana







- katteettomat lupaukset helpoista voitoista harhaanjohtavat
ihmisiä ja yrityksiä ja kokonaisia kansoja ja valtioita
- mm. nuoret tekevät ammatin- ja koulutusvalinnoissaan tältä
pohjalta virhevalintoja, joilla on kauaskantoiset seuraukset
jopa koko heidän loppuelämänsä ulottuen







- noususuhdanteen aikana on todennäköisempää, että nuoret
kouluttautuvat “väärin”, esim. sillä hetkellä suosikkialoille, jotka
sitten myöhemmin osoittautuvatkin joko heikosti palkatuiksi
tai heikosti työpaikan antaviksi aloiksi







- noususuhdanteen aikana ahneus ja itsekkyys johtaa
moraalittomiin, epäeettisiin tekoihin, jopa rikoksiin, joita
sitten laskusuhdanteen / taantuman / laman aikana
vihaisesti paheksutaan








- esim. 1980-luvun juppien paheksuminen 1990-luvulla
- hyvinä aikoina ei halutakaan varautua pahan päivän varalle
- esim. hallitukset helposti törsäilevät ja sitten laman aikana
säästävät ja leikkaavat yhteiskunnan palveluja, kun niiden
päinvastoin pitäisi elvyttää taloutta silloin
- "verosuunnittelu" ja "omaisuudenhoitopalvelut" lisääntyvät
ja valtioiden verotulot pienenevät