Nousukauden valhe (Toinen näkökulma noususuhdanteeseen)
- tehtaat eivät välttämättä lisääkään tuotantoaan todellisten kauppojen ja tehdyn tuotannon sijasta aletaankin uskoa epärealistisia tuotto-odotuksia
- aletaan kaunistelemaan toimintakertomuksia
- laajentamiset tehdäänkin huolimattomasti ja todellisuudessa lisätäänkin kustannuksia
- uudet työpaikat syntyvät keinotekoisesti
- lisääntyvä kilpailu johtaakin oligopoleihin, kartelleihin ja sisäpiirikauppoihin ja muuhun vapaan kilpailun vääristymiseen
- työhönotto saattaa esim. palvella paikallis- ja aluepoliittisia juonitteluja... korruptio, nepotismi
- pienikin palkankorotus + räikeä mainonta saa ihmiset / yritykset törsäämään
- toiminnan laajentaminen ei ole aina toiminnan tehostamista vaan jopa päinvastoin tehottomuuden lisäämistä
- palkkaamisessa lipsumista, ylisuuria palkankorotuksia, eikä työn tuloksen perusteella
- lopulta: miten paljon noususuhdanteen ylläpito alkaa olla valehtelua ja petosta?
- Epämiellyttäviä tappioita ja tulosvaroituksia ei haluta kohdata eikä hyväksyä
- asetetaan täysin epärealistisia ja ylioptimistisia odotuksia ja tavoitteita varsinkin ulkomaan markkinoihin ja yritysostoihin / fuusioihin ulkomailta
- riskejä ei haluta kuunnella ja tunnustaa
- pessimistit ja varoittelijat irtisanotaan tai syrjäytetään
- itsekritiikki puuttuu
- vaikka kaikki mittarit näyttäisivät selvästi jopa miinusta, niin silti vielä uskotaan johonkin tuotteeseen, firmaan, myyntistrategiaan, “kasvuennusteeseen”, yksityisten kotitalouksien kysyntään ym. ym.
- Ennakkoluulottoman ja valistuneen tiedon tilalle tulee ennakkoluuloinen ja sokea usko
- se on pikemminkin hölmöläistä kiihkomielisyyttä
- lopulta romahdus tulee liian monelle täytenä yllätyksenä ja liian myöhään
- yrityksissä ja yleensä yhteiskunnassa tuottojen ja tulonjaon epäreiluus lisääntyy noususuhdanteen aikana, hyväveliverkostot, kuppikunnat, työsyrjintä, kartellit, oligopolit
- toisaalta voidaan väittää, että niitä on myös taantuman aikana
- katteettomat lupaukset helpoista voitoista harhaanjohtavat ihmisiä ja yrityksiä ja kokonaisia kansoja ja valtioita
- mm. nuoret tekevät ammatin- ja koulutusvalinnoissaan tältä pohjalta virhevalintoja, joilla on kauaskantoiset seuraukset jopa koko heidän loppuelämänsä ulottuen
- noususuhdanteen aikana on todennäköisempää, että nuoret kouluttautuvat “väärin”, esim. sillä hetkellä suosikkialoille, jotka sitten myöhemmin osoittautuvatkin joko heikosti palkatuiksi tai heikosti työpaikan antaviksi aloiksi
- noususuhdanteen aikana ahneus ja itsekkyys johtaa moraalittomiin, epäeettisiin tekoihin, jopa rikoksiin, joita sitten laskusuhdanteen / taantuman / laman aikana vihaisesti paheksutaan
- esim. 1980-luvun juppien paheksuminen 1990-luvulla
- hyvinä aikoina ei halutakaan varautua pahan päivän varalle
- esim. hallitukset helposti törsäilevät ja sitten laman aikana säästävät ja leikkaavat yhteiskunnan palveluja, kun niiden päinvastoin pitäisi elvyttää taloutta silloin
- "verosuunnittelu" ja "omaisuudenhoitopalvelut" lisääntyvät ja valtioiden verotulot pienenevät


(c) Jyrki Outinen