Hyvinvointioppiminen
•Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?
•Mitä on hyvinvointi? Mitä terveys oikein on?
•Kenen työhön niiden edistäminen kuuluu?
-Opettajien
-Kouluterveyden hoitajien
-koulupsykologi
-Vanhempien ja muiden läheisten
-Opetushallituksen
-Henkilön itse
-Opojen
-Kuraattorien
-harrastusohjaajien
-valtion
-meitä edustavien ihmisten esim. kansanedustajat
-virkavallan
-siivoojien
-yleisen terveydenhuollon
-eri aloilla toimivat sosiaalityöntekijät (turvakodit/tukipuhelimet)
-vanhempien
-kouluruoasta vastaava henkilökunta
•Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?
-Koulussa huomioidaan usein liian vähän arjen hyvinvointia sekä pahoinvointia.
-Usein panostetaan esimerkiksi koulukuraattorin, -psykologin ja terveydenhuollon palveluihin.
-Osittain koulu- ja aluekohtaista
-puhutaan paljon, mutta hyvinvoinintia edistävä toiminta jää vähäiseksi
-tuen huomioonottaminen
-jos hyvinvointia arvostetaan, tulisi arvostaa myös rauhallisuutta ja vastaanottavuutta – keskinäinen kommunikointi, aito kuunteleminen
-suorituskeskeisyyden ehkäisy
-kouluissa myös eroja, arvot koulukohtaisia
-kouluissa hyvinvointia ja terveyttä pidetään nimellisesti tärkeänä, mutta käytännön toimet jää usein huonosti toimiviksi ja oppilaista irrallisiksi
-ainekohtaisen hyvinvoinnin pitäisi olla korostetumpaa
-arvo vaihtelee opettajien kesken
-riippuvaista opettajan omasta näkemyksestä hyvinvoinnista ja terveydestä
-terveyteen puuttuminen koetaan näennäiseksi "välittääkö kukaan oikeasti"
-terveyteen suhtautumisella liian perinteiset ajatusmallilt,
•Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä?
•Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?
-yhteistyö
-riitttävät resurssit
-opettajien ammattitaito, laadukas opettajankoulutus
-kyky sopeutua, uudistua ja pysyä ajan tasalla
-poliittiset päätökset ja koulujen resurssit
-moniammatillinen yhteistyö
-kuuntelu
-arjen ja sosiaalisten taitojen integroiminen oppimiseen
-opettajien ja työyhteisön hyvinvointi
-löydettäisiin uusia kokonaisvaltaisempia akateemisen osaamisen mittaamisen keinoja (esim nykyään pisa-tulosten huononemiseen ripustaudutaan paljon)
•Millainen on koulun terveyden uhkakuva?
-koulu ei toimi samojen sääntöjen mukaan ja yhteistyö ei onnistu
-oppilailla vääristynyt kuva auktoriteetista
-henkilökunnan välinpitämättömyys
-ei osata ennakoida tai tunnistaa mielenterveysongelmia
-asioista tiedetään paljon, mutta ongelmiin ei osata vaikuttaa (esim. tutkimustulosten liiallinen tuijottaminen)
-elämän hektisyys, kiire ja lisääntyvä stressi
-yhteiskunnan suorituspaineet
-Opettajien mielenterveyden järkkyminen
-Kokoaikainen kiusaaminen
-Ei tasa-arvoa
-keskinäisen kunnioituksen puute
-suorituskeskeisyys
-huonot fyysiset puitteet
•Minkälaista muutosta halutaan?
-kommunikoinnin ja yhteisön onnistunut toimiminen
-molemminpuolinen kunnioitus
-näkyvyyttä, sosiaalisesti normalisoidumpaa (erityisesti vanhemmat ikäpolvet)
-konkreettisia toimia ongelmia vastaan, hyvänä esimerkkinä terapiatakuu
-Suurta
-aikaisempaa tiheämmät lukiseulat
-liikunna ja terveiden elämäntapojen mallintaminen koulussa, yhteistyö liikuntaharrastuksien tarjoajien kanssa
-psyykkinen hyvinvointi otetaan enemmän huomioon
-luokan ja koko koulun keskeiset sosiaaliset suhteet paremmiksi
-pois suorituskeskeisestä ajatusmallista
-harppaus nykyaikaan
- - tasa-arvoinen
- - osallistava
- - eettinen
- - vanhempien ja koulun välinen yhteistyö
- - luottamus
- - ryhmähenki
- -koulu jossa viestiminen perheen ja koulun välillä onnistuu
- -selkeät järjestyssäännöt ja niistä pidetään kiinni
- -aktiivinen ja nopea ongelmien ratkaisu
- -hyvinvointia katsotaan monesta eri näkökulmasta (henkinen,fyysinen)
- -monipuolinen ja avoin oppimisympäristö
- -huomiodaan jokainen yksilönä
- -ollaan rehellisiä ja avoimia vaikeuksista ja haasteista
- -apu ja tuki aina helposti saatavilla
- -otetaan huomioon sekä oppilaiden että opettajien ja kouluhenkilökunnan hyvinvointi
- -jos huomataan ongelmakohtia, niihin puututaan eikä vain lakaista sivuun
•Mitä on hyvinvointi? Mitä terveys oikein on?
- -psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen
- -muutakin kuin sairauden puute
- -mielenterveyskäsi
- -kehon ja mielen tasapaino
- -kokonaisvaltainen tunne siitä, että pystyy tekemään asioita joista nauttii ja jotka edistää terveyttä
- -terveellinen itsetuntemus
- -ihminen kokee hyvinvointia silloin, kun ei ole edes tietoinen siitä (silloin kun asiat on hyvin, ei ole valitettavaa)
- -kykyä seurata ja havainnoida omaa terveydentilaa, kyky suhteuttaa asioita
- -perustarpeet täyttyvät
•Kenen työhön niiden edistäminen kuuluu?
-Opettajien
-Kouluterveyden hoitajien
-koulupsykologi
-Vanhempien ja muiden läheisten
-Opetushallituksen
-Henkilön itse
-Opojen
-Kuraattorien
-harrastusohjaajien
-valtion
-meitä edustavien ihmisten esim. kansanedustajat
-virkavallan
-siivoojien
-yleisen terveydenhuollon
-eri aloilla toimivat sosiaalityöntekijät (turvakodit/tukipuhelimet)
-vanhempien
-kouluruoasta vastaava henkilökunta
•Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?
-Koulussa huomioidaan usein liian vähän arjen hyvinvointia sekä pahoinvointia.
-Usein panostetaan esimerkiksi koulukuraattorin, -psykologin ja terveydenhuollon palveluihin.
-Osittain koulu- ja aluekohtaista
-puhutaan paljon, mutta hyvinvoinintia edistävä toiminta jää vähäiseksi
-tuen huomioonottaminen
-jos hyvinvointia arvostetaan, tulisi arvostaa myös rauhallisuutta ja vastaanottavuutta – keskinäinen kommunikointi, aito kuunteleminen
-suorituskeskeisyyden ehkäisy
-kouluissa myös eroja, arvot koulukohtaisia
-kouluissa hyvinvointia ja terveyttä pidetään nimellisesti tärkeänä, mutta käytännön toimet jää usein huonosti toimiviksi ja oppilaista irrallisiksi
-ainekohtaisen hyvinvoinnin pitäisi olla korostetumpaa
-arvo vaihtelee opettajien kesken
-riippuvaista opettajan omasta näkemyksestä hyvinvoinnista ja terveydestä
-terveyteen puuttuminen koetaan näennäiseksi "välittääkö kukaan oikeasti"
-terveyteen suhtautumisella liian perinteiset ajatusmallilt,
•Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä?
- Ei kiusaamista
- Tasa-arvoinen
- Opettajat ja oppilaat ovat hyvinvoiva
- Hyvät opetusmateriaalit
- Hyvä taloudellinen tilanne--> mahdollisuus tehdä monipuolisesti
- Luovuus opetuksessa
- voisi käyttää kiireettä omaa luovuuttaan, eikä toimia aina ns kaavan mukaan
- jokainen oppilas tulisi kohdatuksi
- turvallinen ja kannustava ilmapiiri
- kannustetaan oppilaita hyvään sosiaaliseen kanssakäymiseen
- työhyvinvointi
- Hyvin integroitu
- Laadukas opetus
- Hyvä ja terveellinen oppimisympäristö
- puhdas sisäilma
- mieltä aktivoiva sisustus -> värikkyys,
- Sujuva vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden välillä
- Hyvät mahdollisuudet liikunnalle
- mahdollisuudet toteuttaa itseään
- jokaiselle tarjotaan onnistumisen kokemuksia
- laadukas kouluruoka, varmistetaan kaikkien ravinnonsaanti
- aito kuuntelu, oppilaat keskiössä
- Välittämistä ja rajoja
- Vältetään "jämähtämistä" ja ollaan aktiivisesti parantamassa kouluympäristöä ja omia opetusmetodeja
- työhyvinvointia tukeva
- kiire, stressi, paineet, työmoraali yms tunnistettaisiin laajasti
- työn määrällä ja kiireellä ei määriteltäisi menestystä
•Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?
-yhteistyö
- -Myös koulun ja kodin välillä
-riitttävät resurssit
-opettajien ammattitaito, laadukas opettajankoulutus
-kyky sopeutua, uudistua ja pysyä ajan tasalla
-poliittiset päätökset ja koulujen resurssit
-moniammatillinen yhteistyö
-kuuntelu
-arjen ja sosiaalisten taitojen integroiminen oppimiseen
-opettajien ja työyhteisön hyvinvointi
-löydettäisiin uusia kokonaisvaltaisempia akateemisen osaamisen mittaamisen keinoja (esim nykyään pisa-tulosten huononemiseen ripustaudutaan paljon)
- - näin säilytettäisiin ajan mukana muuttuva koulutus kaiken ikäisille eikä verrattaisi ns. "vanhaan hyvään"
- - jotta koulutuksen arvostus säilyisi ja sitä ylläpidettäisiin
- -jotta tuloksissa esiintyviin ongelmiin etsittäisiin aktiivisesti ratkaisuja, eikä vain jäätäisi ihmettelemään tutkimustuloksia
•Millainen on koulun terveyden uhkakuva?
-koulu ei toimi samojen sääntöjen mukaan ja yhteistyö ei onnistu
-oppilailla vääristynyt kuva auktoriteetista
-henkilökunnan välinpitämättömyys
-ei osata ennakoida tai tunnistaa mielenterveysongelmia
-asioista tiedetään paljon, mutta ongelmiin ei osata vaikuttaa (esim. tutkimustulosten liiallinen tuijottaminen)
-elämän hektisyys, kiire ja lisääntyvä stressi
-yhteiskunnan suorituspaineet
-Opettajien mielenterveyden järkkyminen
-Kokoaikainen kiusaaminen
- -kiusaamiseen ei puututa
-Ei tasa-arvoa
-keskinäisen kunnioituksen puute
-suorituskeskeisyys
-huonot fyysiset puitteet
•Minkälaista muutosta halutaan?
-kommunikoinnin ja yhteisön onnistunut toimiminen
-molemminpuolinen kunnioitus
-näkyvyyttä, sosiaalisesti normalisoidumpaa (erityisesti vanhemmat ikäpolvet)
-konkreettisia toimia ongelmia vastaan, hyvänä esimerkkinä terapiatakuu
-Suurta
-aikaisempaa tiheämmät lukiseulat
-liikunna ja terveiden elämäntapojen mallintaminen koulussa, yhteistyö liikuntaharrastuksien tarjoajien kanssa
-psyykkinen hyvinvointi otetaan enemmän huomioon
-luokan ja koko koulun keskeiset sosiaaliset suhteet paremmiksi
-pois suorituskeskeisestä ajatusmallista
-harppaus nykyaikaan