Tehtävät Jaa Suot L07/P1. Monivalintoja Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Valitse oikeat vaihtoehdot luvun tekstin perusteella. a) Soiden osuus Suomen pinta-alasta on nykyisin: noin 10 % yli 25 % yli 30 % noin puolet b) Soiden syntyä edistäviä seikkoja ovat: haihduntaa suurempi sademäärä sademäärää suurempi haihdunta lämmin ilmasto tasaiset pinnanmuodot c) Paikkaansa pitäviä väittämiä soiden synnystä ovat: Suomen suot ovat pääosin yli 10 000 vuotta vanhoja Soiden turvekerros paksuuntuu noin 8 mm vuodessa. Ruskeavetiset lammet soistuvat pinnanmyötäisesti. Rahkasammalet voivat tukahduttaa metsäkasvillisuuden. d) Oikeita väittämiä suoyhdistymätyypeistä ovat: Keidassoiden reunat ovat keskustaa matalammalla. Keidassoiden keskiosat ovat reheviä ja runsasravinteisia. Palsasuot ovat yleisiä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Aapasoille valuu ravinnepitoista vettä ympäröivästä maastosta. e) Seuraavista suotyypeistä ovat aina puustoisia: nevat rämeet korvet luhdat f) Pinta-alaa tarkasteltuna ihmiset ovat muuttaneet soita eniten: metsätalousmaaksi polttoturpeenottoalueiksi pelloksi kasvuturpeenottoalueiksi g) Mikä väittämä EI pidä paikkaansa? Soiden kasvu hillitsee ilmastonmuutosta. Turvetuotanto happamoittaa vesistöjä. Soiden marjasadon arvo on miljoonia euroja. Vetiset suot pahentavat tulvia. h) Keidassuon toinen nimi on kohosuo, koska sen keskiosa on koholla. upposuo, koska sinne voi upota. eteläsuo, koska niitä on eniten Etelä-Suomessa. i) Aapasuot Aapasuot ovat tyypillisiä Pohjanmaalla ja Lapissa. Aapasoilla kasvaa vähän puita, ne ovat aukeita. Aapasoita on eniten Etelä-Suomessa. j) Palsasuot Palsasoita on vain saaristossa. Palsa on turvekumpu, jonka sisällä on jäätä, joka ei sula edes kesällä. Palsasoita Lapissa, koska siellä on tarpeeksi viileä ilmasto. Rasti neljä asiaa, jotka haittaavat puiden kasvua soilla. liikaa vettä maaperässä liian vähän vettä maaperässä Turpeessa on vähän typpi-ravinnetta. Turpeessa on liikaa typpi-ravinnetta. Turpeessa on vähän happea juurille. Turpeessa on liikaa happea juurille. Turve on hapanta. Turve on emäksistä. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen L07/P2. Soiden osuus maan eri osissa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. d) Missä osissa Suomea soita on vähiten? e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen L07/S3. Paikkatietotehtävä soista Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti: - Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain." - Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus" - Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2015" Sulje karttatason valintaruutu. - Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta. - Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee. a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? b) Missä on eniten avosoita? c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L07/P1. Monivalintoja Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Valitse oikeat vaihtoehdot luvun tekstin perusteella. a) Soiden osuus Suomen pinta-alasta on nykyisin: noin 10 % yli 25 % yli 30 % noin puolet b) Soiden syntyä edistäviä seikkoja ovat: haihduntaa suurempi sademäärä sademäärää suurempi haihdunta lämmin ilmasto tasaiset pinnanmuodot c) Paikkaansa pitäviä väittämiä soiden synnystä ovat: Suomen suot ovat pääosin yli 10 000 vuotta vanhoja Soiden turvekerros paksuuntuu noin 8 mm vuodessa. Ruskeavetiset lammet soistuvat pinnanmyötäisesti. Rahkasammalet voivat tukahduttaa metsäkasvillisuuden. d) Oikeita väittämiä suoyhdistymätyypeistä ovat: Keidassoiden reunat ovat keskustaa matalammalla. Keidassoiden keskiosat ovat reheviä ja runsasravinteisia. Palsasuot ovat yleisiä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Aapasoille valuu ravinnepitoista vettä ympäröivästä maastosta. e) Seuraavista suotyypeistä ovat aina puustoisia: nevat rämeet korvet luhdat f) Pinta-alaa tarkasteltuna ihmiset ovat muuttaneet soita eniten: metsätalousmaaksi polttoturpeenottoalueiksi pelloksi kasvuturpeenottoalueiksi g) Mikä väittämä EI pidä paikkaansa? Soiden kasvu hillitsee ilmastonmuutosta. Turvetuotanto happamoittaa vesistöjä. Soiden marjasadon arvo on miljoonia euroja. Vetiset suot pahentavat tulvia. h) Keidassuon toinen nimi on kohosuo, koska sen keskiosa on koholla. upposuo, koska sinne voi upota. eteläsuo, koska niitä on eniten Etelä-Suomessa. i) Aapasuot Aapasuot ovat tyypillisiä Pohjanmaalla ja Lapissa. Aapasoilla kasvaa vähän puita, ne ovat aukeita. Aapasoita on eniten Etelä-Suomessa. j) Palsasuot Palsasoita on vain saaristossa. Palsa on turvekumpu, jonka sisällä on jäätä, joka ei sula edes kesällä. Palsasoita Lapissa, koska siellä on tarpeeksi viileä ilmasto. Rasti neljä asiaa, jotka haittaavat puiden kasvua soilla. liikaa vettä maaperässä liian vähän vettä maaperässä Turpeessa on vähän typpi-ravinnetta. Turpeessa on liikaa typpi-ravinnetta. Turpeessa on vähän happea juurille. Turpeessa on liikaa happea juurille. Turve on hapanta. Turve on emäksistä. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L07/P2. Soiden osuus maan eri osissa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. d) Missä osissa Suomea soita on vähiten? e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L07/S3. Paikkatietotehtävä soista Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti: - Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain." - Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus" - Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2015" Sulje karttatason valintaruutu. - Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta. - Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee. a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? b) Missä on eniten avosoita? c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
